Made In Germany

Ensimmäinen ilta sinnitelty ilman MM-kisoja. Pesukone ei kestänyt muutosta vaan lopetti pyörittämisen. Koneen etupaneelissa lukee: Made in Germany. Olen vähän pettynyt, vaikka koneella onkin ikää jo viisi vuotta - ilman ongelmia. Onko tässä jotain enteellistä? Hyytyykö myös Saksan joukkue MM-kisojen loppumetreillä?

Lähes päivälleen vuosi sitten hajosi astianpesukone loman kynnyksellä. Sattumaa, sanoi huoltoneuvoja. Nyt odotellaan korjausmiehen viestiä koska mahdollinen käynti järjestyy. Pyykkivuori on jo aloittanut kasvunsa. Jalkapalloilu loppui hetkeksi, joten onneksi pelipaitapyykillä ei ole kiirettä.

Puolalainen lehdistö on innoissaan Saksan joukkueen Podolskin ja Klosen esityksistä. Kaksikko on tehnyt jo seitsemän maalia. Nämä puolalaissyntyiset kaverukset voisivat edustaa myös synnyinmaataan. Sanailussa on siirrytty maiden historian viitoittamiin suhteisiin, jotka eivät aina ole olleet suotuisat. Lehdistö perää uutta arvostusta puolalaisille saksalaisten silmissä. Ja mikäpä siinä - Podolski & Klose on avainasemassa näiden kisojen mestaruutta jahdatessa.

Puska-Jussi osallistui harjoituksiin

Alkukesän viimeiseen harjoitukseen oli saapunut neljä urheaa. Pienen tihkusateen vihmoessa keksittiin jotain tekemistä kutistuneelle ryhmälle. Suunniteltua ohjelmaa piti kyllä vähän soveltaa.

Palloiltiin leppoisissa merkeissä. Samppa oli ajanut kesän kunniaksi upean irokeesin. Jostain ruohikosta Julius - tai Aleksi - löysi sählymailan ja sen toimivuutta piti kokeilla jalkapallon kanssa. Uutta lajia ei syntynyt. Sen sijaan pusikosta tuli pelin keskelle suuriääninen Puska-Jussi. Palloa hakemaan mennessä totteli vielä nimeä Joona.

Lopuksi pelattiin 2 vs 2 kolmeen maaliin. Vain syötöstä sai tehdä ja muutama hieno maali nähtiin. Muutamasta "kaatumisesta" ja "voivottelusta" päätellen MM-kisoja on seurattu. Kohta ukko oli taas hymyssä suin pystyssä. Oppi menee perille. Oli kyseenalaista tai ei.

Poikien palloilu jäi tauolle ja elokuussa jatketaan. MM-kisoissakin on parin päivän tauko. Vieroitusoireita on tiedossa. Brasilia on väläytellyt osaamistaan, mutta Saksa on yhä suosikkini mestariksi. Loppuviikosta nähdään kuka jatkaa...

Korttipeliä

Keltaisten ja punaisten korttien-kisat jatkuvat vaihtelevissa merkeissä. ( Jalkoihin ) potkijaisten vastapainoksi on nähty myös hienoa peliä ja maaleja. Olen nyt entistä vakuuttuneempi että Saksa ottaa mestaruuden näissäkin kotikisoissaan.

Yritin voittaa kisapallon MM-visassa. Maajoukkuepelaaja Sanna Valkonen kysyi minkä merkkiset olivat hänen ensimmäisen nappulakenkänsä. Junnupuolen "huutotorvena" innostuin kysymyksestä ja olin 100% varma, että kyseessä on Umbro. Olin nopea, mutta se ei riitä. 100% metsään. Oikea vastaus oli Patrick.

Kesälukemista etsiessä kiinnostavia, uusia jalkapalloaiheisia kirjoja ei löydy. Ainoana juuri ilmestynyt Pelen omaelämänkerta, joka ei kuitenkaan innostanut ostamaan. Kisojen jälkeen se luultavasti on alennusmyynnissä. Asiaan voi palata silloin.

Palloilun vastapainoksi hyllyyn on ilmestynyt ( sentään ) jotain kahlattavaa lukutaidon ylläpitämiseksi. Stephen Davis: Hammer of the Gods - The Led Zeppelin Saga.

" It´s Been a Long Time Since I Rock and Rolled " ( Led Zeppelin: Rock and Roll )

Vuosi 1974

Onko Saksa tekemässä MM-kisoissa saman tempun kuin kotikisoissaan vuonna 1974? Silloin tuli mestaruus - kylläkin Länsi-Saksan joukkueella. Näissä kisoissa joukkue on vielä kovempi kuin 70-luvulla, jolloin alkusarja ei ilmeisesti ihan putkeen mennyt.

Muistan omalta lapsuusajaltani, että kisoja seurattiin mustavalkoisen television kautta. Kisat kyllä lähetettiin värilähetyksinä, mutta monessa perheessä ei vielä ollut siihen aikaan väritelevisiota - siirtymisvaihe oli vasta menossa. Netistä ei ollut tietoakaan, joten ruudun lisäksi kisoja seurattiin sanomalehden välityksellä.

Poikien pihapelit vilisivät kisojen ansiosta monia suosikkeja joiden nimisinä maaleja tehtiin. Cruyff, Beckenbauer, Muller ja Puolan Lato ovat muistin lokeroihin jääneitä nimiä, ja joita eniten pihakentillä vilisi "minikokoisina". Puola taisi yllättää kisoissa ottamalla pronssia.

Kerrostalon asfalttipihalla ei kuitenkaan kaikesta huolimatta kovin usein pelattu. Pelialusta ei säälinyt palloja - saati polvia. Pelastuksena tuli muutaman korttelin päässä sijainneet Herralahden kaksi ruohokenttää, joilla pääsi hyvin kisapelien tunnelmaan. Ruohoalusta ja oikeat maalit verkkoineen innostivat pelaamaan kuin isot esikuvat teeveessä.

Näissä "jälkipeleissä" Cruyff harhautteli, Muller tykitti maalit... Kisat innostivat poikien omia pelejä silloin - kuten nytkin. Suosikkien nimet ovat vain vaihtuneet.

Alkukesän viimeinen peli

Kesän kuumin koitos otettiin Suinulassa. Paikallisilla on siellä käytössä hieno nurmikenttä ja muutenkin mukavat olosuhteet. Meidän pojat ei ole tottuneet ruoholla pelaamaan, joten otettiin kauden ensimmäinen tappio 1-0.

Ilman vaihtomiehiä Sorsien puhti loppui ja pelin lopussa ei oikein jaksettu juosta puolustukseen. Vastustaja sai vastaiskusta yhden, vaikka peliä kyllä hallittiinkin ja vastustajan päässä pyörittiin. Olihan useampi paikka josta pallo pistettiin ohi maalin.

Tappiosta huolimatta moitteeton yritys ihan jokaiselta pojalta kuumissa oloissa. Akseli maalissa teki joukkueen kauden parhaita pelastuksia. Huutorivissä otettiin pelkkä: "Hei hei hei". Tappiohuutoja - nääs - ei ole harjoiteltu. Sorsat lähtee joka pelissä voittamaan.

Tässä alkukauden yhteenveto Sorsien peleistä tilastojen valossa:

• 13 poikaa
• 10 peliä
• 9 voittoa, 1 tappio
• 42 tehtyä maalia, 6 päästettyä
• 8 eri maalintekijää

Tilaisuuksissa on käyty kiitettävästi ja innolla. Sotasuunnitelmia on laadittu ja pelejä viety eteenpäin ajatuksella: Hyökkäys on paras puolustus. Harjoituksia on ollut melko vähän ja niissäkin on ollut painopisteenä taidon, nopeuden ja asenteen luominen. Pelikäsitystä opetellaan enemmän tulevina vuosina.

Kesäkuun harjoituksia on jäljellä yksi ( ja yksi optiona ), jonka jälkeen siirrytään kesälaitumille. Ja pallo otetaan mukaan...

Huippupalloilijan käytös?

Joukkueen omat pelaajat tappelevat keskenään, haukkuvat toisiaan ja valmentajaa kun tämä ei anna pelata. Kentällä revitään vastustajaa paidasta, syljetään päälle ja lyödään toista kyynärpäällä silmäkulmaan. Lopuksi vielä itketään ja kitistään maassa kun joku vähän hipaisee jalkaan.

Kuulostaako 8-vuotiaiden junnujoukkueelta? Näin voisi luulla, mutta kyseessä on MM-kisojen huippuammattilaisten normaalia kisaelämää. Näitä tapahtumia on saanut seurata tiedotusvälineistä ja tv-lähetysten kautta, ja vieläpä huippumaiden, kuten esimerkiksi Ranskan, Hollannin ja Ruotsin joukkueiden tiimoilta.

8-vuotiaiden peleissä ja penkillä ei tapella, syljetä tai haukuta toisia. Joskus kinastellaan ja pelleillään, mutta pääosin peli on reilua ja toisia kannustetaan. Ilmassa on hyvä henki ja palloilu maistuu mukavalta.

Missä vaiheessa urheilijan käytöksen kehitys vinoutuu? Muutosta ainakin tapahtuu - tosin väärään suuntaan - sillä 8-vuotiaalla on vielä kaikki kunnossa. On siis väärin sanoa, että MM-ammattilaiset käyttäytyvät kuin lapset. Jos vertauksia pitäisi hakea, niitä voisi löytyä lähinnä eläinmaailman puolelta.

Kenkä jumissa

Auton ajaminen nappulakengillä voi tuottaa ongelmia. Harjoitusmatkalla huomasin että kenkä takelteli kiinni Octavian jarrupolkimeen. Poljin kiilautui välillä sopivasti nappuloiden väliin. Pitänee jatkossa matkan ajaksi vaihtaa toiset kengät?

Pitkän peliputken jälkeen oli välillä harjoitusten vuoro. Onko pelejä liikaa? Harjoituksissa kuitenkin opitaan perustaitoja ja tapahtumat on lähikentillä, sopivan matkan päässä kotoa. Puoleen peleistä ajellaan ympäri kaupunkia eri kentille. Kaupunginosatoiminnan lähtökohta ja ajatus on kuitenkin tarjota toimintaa asuinpaikan lähipiirissä.

Kaikesta huolimatta pelaaminen on tärkeää pojille. Harjoituksissakin peliosiota kysytään jatkuvasti: Koska pelataan? Lähtökohtana on myös oltava se, mitä pojat haluavat tehdä. Toiminnan pitää olla hauskaa ja mielenkiintoista.

Puheltiin juomatauolla poikien kanssa MM-kisojen peleistä. Suurin osa on niitä seurannut. Poikien selvin suosikki ei jäänyt epäselväksi - Ronaldinho. Sampalla oli jopa pelipaidan alla Ronaldinho-paita, jota tutkittiin porukalla. Myös Beckham sai yhden kannattajan. Muita nimiä ei tullut esille. Mukava olisi joskus kuulla joku suomalainenkin yhtenä esikuvana. Koska sinne MM-kisoihin selvitään? Naapuri siellä pelailee, ei se niin mahdotonta pitäisi olla. Vai onko?

Kesähelteet tulivat

Kesän ensimmäisillä helteillä kohdattiin Tesoman joukkue. Vaihtomiehiä ei ollut tällä kertaa, joten kuumuus laski pelin tempoa loppua kohti - varsinkin kun palloa pyöriteltiin enimmäkseen vastustajan maalin aurinkoisella osalla.

Peli oli kuuman illan leppoisaa palloilua. Pari maalia tehtiin vastustajan päähän ja oma verkko pidettiin puhtaana. Vastustajan riveissä oli nopeita tyttöjä jotka kyllä pinkoivat laidalta maalille vaarallisesti. Syöttöjä ei kuitenkaan maalin edustalle lähtenyt, joten tilanteet ajautuivat yleensä yli päätyrajan.

Ensi viikolla pelataan alkukesän viimeinen peli Suinulassa. Tämän lisäksi on vielä muutama harjoitus ennen heinäkuun lomakautta. Silloin pelataan omissa pihoissa tai mökeillä. Tai sitten voi unohtaa jalkapallon hetkeksi ja keskittyä viettämään kesää jollain muulla tavoin.

Saaristossa

Pitkä viikonloppu vietettiin saaristossa, Dragsfjärdin edustalla, Kasnäsin saaressa. Mökkeilyn lisäksi ohjelmassa oli isompi sukutapaaminen ja tutustumista merelliseen ympäristöön.

Jalkapallon MM-kisatkin tuli avattua kun mökistä löytyi toimiva televisio ja pienen ihmettelyn jälkeen vielä kytkemätön digiboxi. Pian oli piuhat kiinni ja hyväksyttävä kuvalaatu ruudussa. Kaiken muun tekemisen ohella tuli siis muutama ottelukin nähtyä.

Sunnuntaina Sorsat pelasi turnausta ja Matti hoiti peluutuksen, kun vakiohjaajat olivat kaukana - toinen siella saaristossa ja toinen etelän lämmössä.

Pelipäivänä saamani tekstiviesti kertoi Sorsien ottaneen ensin 4-1 voiton Tesomasta, ja sitten perinteisin numeroin 4-0 päänahan Härmälän joukkueelta. Onnittelut pojille ja Matille hienoista peleistä!

( photo by JSS c 2006: " Kasnäsin kalastajapariskunta " )

Nälkäiset Sorsat

Matkattiin toiselle puolelle kaupunkia Lentsun vieraaksi. Rantatiellä katseltiin miten Näsijärven rannassa olevalla isolla nurmialueella pelattiin jalkapalloa, liitokiekkoa ja ties mitä. Alue on aktiivisessa käytössä ja toivottavasti se tulee säilymään.

Isoja harrastusalueita olisi hyvä saada enemmänkin kaupunkiin. Nyt kaikki vapaa, laadukas alue rakennetaan täyteen. Mistä löytyy tilaa "hengittää"? Hei Tampere, myös sitä avaruutta tarvitaan takaamaan asumisen ja olemisen laatu!

Tänään saavuttiin ajoissa paikalle. Joukkuetta ei kuitenkaan ollut kuin kolmen pojan osalta. Niistä ei kentällistä kasata. Loputkin saapuivat, kunhan löysivät oikean kentän puiden kätköistä. Niitä nimittäin on ympäristössä useampia.

Tänään saatiin ihan tasainen vastus ja omassakin päässä jouduttiin tekemään töitä. Peli aaltoili päästä päähän vuorotellen ja Lentsu pelasi hienosti. Alussa mentiin pitkään 1-1 tasalukemissa. Vähitellen Sorsien yliote kuitenkin alkoi näkyä ja paikkoja syntyä.

En ole kahteen kesään nähnyt ottelua, jossa vapaita paikkoja olisi tuhlailtu tähän malliin. Suoraan maalivahdin syliin... ja monta kertaa, ohi pallon-potku, ohi maalin-potku... saatiinhan niitä sisäänkin, ettei tarvinnut nälkäisenä kotiin lähteä.

Hienoja syöttöjä ja paikkoja rakennettiin. Muutama pistosyöttö eteen annettiin mallikkaasti ja parhaana tilanteena neljä vs maalivahti-hyökkäys. Eipä mennyt sekään maaliin... näistäkin huolimatta erinomainen peli ja voitto kirjattiin 4-1.

Harjoitukset jäävät vähiin kun aina vaan pelataan. Viikonloppuna on vuorossa kesän toinen turnaus ja saadaan taas uusia vastustajia. Pojat eivät valita, vaan peli näyttää maistuvan. Sorsat ovat nälkäisiä...

Sotasuunnitelma

Vieraaksi oli saapunut Leinolasta TJK, Tampereen Jalkapalloklubi. Tampereella ja sen ympäristössä on paljon seuroja, joihin on mukava tutustua, vaikka ampumalla niiden verkkoon maaleja...

Saavuin vasta muutamaa minuuttia ennen alkua, siis auttamatta myöhässä. Häpesin. Ei hyvää esimerkkiä pojille. Laadittiin kuitenkin ihan rauhassa sotasuunnitelma maalin nurkalla, vaikka kaikki odottivat - tuomari, vastustajat, katsojat - siis kaikki...

"Hyökätään kovasti ja pelataan loppuun asti. Ammutaan paikoista pallo verkkoon. Omalla maalilla pallo viedään heti laitoihin ja ammutaan pois. Ei kohti oman maalin edustaa." Siinä se. Lyhyesti. Sotasuunnitelma ( joku pojista keksi tuon termin... kuulostaa intiaanijutuilta... ).

Pelissä nähtiin reipasta palloilua. Pari maalia tehtiin tiukasti alanurkkaan. Enemmänkin olisi voinut mennä, mutta vastustajan maalivahdit olivat tarkkoina. Toisen jakson vahti osasi liikkua hienosti, jopa siinä määrin, että keskiviivakin tuli kerran ylitettyä.

Joona K nykäisi ylärimaan Oton sytöstä, Joona S veti kierteellä tolppaan, muutama muukin tiukka tilannne nähtiin. Omalla maalilla oli hiljaista, nekin harvat läpiajot poimittiin pois. Voitto kirjattiin tänään 4-0.

Pelit jatkuvat jo huomenna, jolloin matkataan Lentävänniemeen, paikallisen Lentsun vieraaksi. Mikä sen parempi, sotaisat Sorsat kaipaavat lisää päänahkoja...

Hikinauhaa ostamaan

Viisi päivää jalkapallon MM-kisojen alkuun. Tunnelmaa nostaa pihalta kuuluvat pelin äänet. Siellä pelaa kuuleman mukaan Parseloona... ja Ronaldinjo... Pojat pelaavat neljään pekkaan talon vieressä sijaitsevalla ruohokolmiolla.

Uhmaan sääntöjä antamalla poikien pelata. Jalkapallon pelaaminen on taloyhtiön yhteisalueilla kielletty. Pallot menevät kuulemma pihoihin ja nurmikko kärsii. Nurmikot on jo valmiiksi siinä kunnossa, ettei pienten pelit niitä pahentaisi, ja rakentamalla muutaman aidan pallojen karkailu estyisi.

Lähipuistossa on kyllä pieni kenttä, mutta se on vähän kauempana ja välillä siellä hengailee isompia poikia. Nurmikolla on lisäksi mukavampi tehdä liukupotkuja ja makailla tauolla. Miksi pelikenttäasioita ei mietitä valmiiksi jo asuntoalueita suunnitellessa? Isoissa asunnoissa asustaa lapsiperheitä. Näiden tarpeet pitäisi huomioida myös pihoissa ja lähiympäristössä alusta alkaen.

Niin... välikommenttina käytiin pihalta heittämässä, että nyt pitää saada kaupasta Brasilian hikinauha...