Maaliskuun puoliväli, pieni pakkanen, lunta tiputtelee hiljalleen jo ennestään valkeaan maahan. On sunnuntaiaamu ja herätyksen aika. Kello yöpöydällä näyttää lukemia 8:35. Ohjelmassa on päivällä aluesarjan viimeiset pelit Lempäälässä.
Pelimies heräilee hitaasti, kääntää kylkeä, nousee lopulta. On aamuäreä, joka siis voi tietää erittäin hyvää peliä - tai sitten vähemmän hyvää peliä. Häilyväinen ja huksenhieno on se raja, joka määrittelee suuntautuuko äreys sankarilliseen ja tehokkaaseen pelisuoritukseen, vai mureneeko se epäonnisiin virheisiin.
Aamupala, pukeminen, varusterumbaa, aamuärinää... mutta kun matkaan päästään, ajatukset ovat jo tulevissa peleissä. Lähtöhetkeksi oli ajateltu 9:45, josta ajauduttiin lukemiin 10:00, mutta koska suunnittelussa oli toteutettu vanhaa kunnon "jätä varoja"-menetelmää, suoriuduttiin matkaan juuri sopivasti. Ei myöhässä. Ei hetkeäkään liian aikaisin.
Moottoritiellä Kuljun kohdalla valmentaja painelee pakettiautollaan ohitse. Tuossa kyydissä kun pysytään, ollaan ajoissa perillä. Ideaparkin rampista oikealle ja kohti Hakkaria. Koulun kohdalla on viidenkympin rajoitus ja siihen letka tiivistyy. Lähes kaikki kääntyvät jäähallin suuntaan.
Lempäälän lisähallilla kohentuneen jääpyhätön piha on lähes täynnä autoja. Hallissa riittää pelejä ja läheiset hiihtoreitit vetävät lähiseudulta asukkaita. Onhan nyt aurinkoinen sunnuntaipäivä. Mitä mainioin sää ulkoiluun. Meillä on kuitenkin suunta sisätiloihin. Pinkkarit odottavat ensimmäiseen koitokseen.
Kopin etsintä, lämmittelyyn valmistautuminen - pojat, valmentajat ja huoltaja sulkeutuvat omaan piiriinsä. Kevään joukkueenjohtaja-vakanssilla toimineena lähden selvittelemään ottelupöytäkirjoja ja pelipaitojen värejä. Toimitsija-aitiosta pukuhuoneen kautta kahvioon. Johan löytyy oikea mies - pöytäkirjojen vartija.
Pelaajat ovat kentällä ja ilmenee pieni ongelma. Maalivahdin pelinumero 12 on muutettu, koska kenttäpelaajalla on sama numero. Ikävä kyllä siitä on tehty nro 2, joka on jo myös kentällä. Ykkönen olisi pitänyt tehdä. Tämä pieni muodollisuus ei peliä haittaa, pöytäkirjatkin saadaan ajantasalle kun numerosta tulee lopulta toiseen peliin 21.
Kentällä ja katsomossa on Tapparan juhlaa, kun maaleja syntyy vastustajan päähän. Ensimmäisen erän jälkeen kuusinolla ja loppulukemat 7-0. Pieni alkuveryttely, sillä toisessa pelissä on eri luokan vastustaja - kotiareenallaan esiintyvä LeKi. Aina yhtä vaikea kotonaan, oli kyseessä Mestis tai E-junnujen aluesarja.
Jäänajo ja kauden viimeisen sarjapelin aloitukseen. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Oma poika istuu jo jäähyllä ensimmäisestä vaihdosta, kun vasta saavun katsomoon. Jäähyjä tulee lisää, mutta maaleja ei nähdä. Nollalukemissa edetään ja peli kiehuu. Katsomossakin alkaa kuumeta ja sanailu kovenee. Molempien joukkueiden kannattajat ovat lyöttäyneet samaan katsomonosaan. Aijai... mitä tästä vielä seuraakaan.
LeKin vihellyksen jälkeen tehty maali hylätään. Tapparan selkeä maali jää huomaamatta tuomareilta. Kiekko ponnahtaa maalin katosta takaisin kentälle. Nollapeli jatkuu, kunnes toista erää on menty pitkälti ja Tappara tekee voittomaalin. LeKi jäähyilee lopussa ja saa todeta vieraan paremmakseen. Katsomossa sanailu jatkuu loppuu asti. Vieressäni istuva lekiläinen nainen huokailee, ja aikoo lähteä kesken kaiken pois kun ei kestä "kuunnella". Suunnitelma ei kuitenkaan etene. Katsoo pelin loppuun.
Tappara Fortius kättelee vastustajan ja kiittää yleisönsä "mailataputuksilla". Kevään AA+ sarja pelattu loppuun. 13 ottelua joista 12 voittoa ja yksi tappio. Tehdyt maalit 54 ja päästetyt 10 yhteensä 24 pistettä.
Sarjavoitto voi vielä mennä maalieron turvin.
Varusteet pois, suihkuun ja kotimatkalle. Mukavaa lopettaa kauden pelit voitokkaasti. Kotimatkalla käydään vielä pelitilanteita läpi. Pelimiehen kertomana tapahtumat jäällä saavat uuden muodon kuin miltä ne katsomossa näyttivät. Saavutaan kotipihaan kello 14:10.
Aamuäreys jalostui tänään voitokkaiksi peleiksi. Ruokailun jälkeen pelimies suunnistaa Spiralille pelamaan "säbää". Minä tulen kirjoittamaan tätä. Sarja on pelattu. Kausi jatkuu.