Hiihtohommissa

Kaupissa +3 astetta, vesi lotisee ja lumi vähenee taas. Kuitenkin luistava, mutta märkä keli ja talven paras hiihtotuntuma. Vasta kuudes lenkki tälle talvelle. Mutta miten olikaan kymmenen vuotta sitten?

Katselin kalenterista hiihtomerkintöjä. Vuonna 97/98 ensimmäinen hiihtolenkki 27. marraskuuta. Viimeinen 28. maaliskuuta. Yhteensä 35 kertaa. Tähän samaan päivään mennessä oli silloin takana jo 18 lenkkiä. Marraskuussa suksilla? Mitäh?

Saa nähdä kestääkö golfkentän ( luonnon ) lumipeite. Päästäänkö Joonan kanssa hiihtämään sinne? Entä miten käy koulujen hiihdon? Kaukajärven koulussa ovat luopuneet tänä vuonna kokonaan talvisista lajeista. Vain pelkkää saliliikuntaa.

Messukylän koulu kävi viime talvena ainakin muutaman kerran golfkentällä hiihtämässä. Joona kertoi silloin: "Aapo meni edellä, sitten tuli pitkä väli... minä ja sitten pitkä väli... ja kaikki loput. Hiihdettiin Aapon kanssa kaksi kierrosta ja muut yhden".

Talvilomalla nähdään liikkuuko viheriöillä hiihtäjät vai golffarit? Tällä maailman menolla maila viuhuu ja pallo lentää.

Hallista lumille ja takaisin

Hiihtokausi on yleensä käynnistynyt kun kämmeneen ilmestyy rakko. Viikonloppuna tuli kaksi lenkkiä heitettyä ja siinähän se - rakko oikeassa etusormessa. Lyhyeksi jää kausi tänä talvena, mutta sillehän ei voi mitään. Otetaan ilo irti siitäkin vähästä.

Muuten tuntuu siltä, että viikonloppu on mennyt jäähalleissa istuessa - taas kerran. Sunnuntain aamupäivä sujui harjoituspeliä seuratessa Sentterin lokoisissa - vai oliko se arktisissa? - olosuhteissa.

Tapparan Kipinät tuli, yritti ja taipui, vaikka mukaan oli otettu vahvistuksia ylemmistä ikäluokista. Tappara teki maalinsa yksittäisistä hyökkäyksistä. Vaikea tilanne Antille maalissa, sillä töitä ei varsinkaan pelin alkupuolella ollut. Vain satunnaisia iskuja "kylmälle" vahdille. Koovee puolestaan painosti, pyöritti ja hukkasi samalla myös roppakaupalla tilanteita.

Syöttöpelin löytäminen ei vain ota tuulta alleen. Ryhmässä on niin monta taitavaa yksilöä ja kova hinku yrittää ohittaa se viimeinenkin vastustaja - ja ampua vielä päälle. Joonakin on usean pelin jälkeen kysynyt jo syksyllä ja ihmetellyt miksi syöttöä ei ole tullut, vaikka hän on mielestään hyville paikoille hakeutunut. En ole osannut vastata, mutta luulen että jatkossa tilanne tulee korjautumaan, sillä töitä sen eteen tehdään. Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan peli kehittyy.

Megadeth - Blackmail The Universe

Piimämunakas?

Joskus on tarve saada jotain syötävää nopeasti, vaikkapa harjoitusten jälkeen illalla. Tässä yksi suositeltava vaihtoehto, jota muuten tein tänään.

Piimätonnikalamunakas

3 kananmunaa
1 pikkupurkki tonnikalaa vedessä ( John West 80g )
hulppeaa isompi loraus rasvatonta piimää
kuivattua persiljaa
suolaa

Tonnikalaa on saatavana pienemmissä 80g purkeissa ja niistä riittää hyvin yhteen (kevyeen) nälkään. Kätevä käyttää kerralla koko purkki.

Rikotaan kananmunat kulhoon. Lisätään hulppea loraus piimää, suolaa ja lopuksi kuivattua persiljaa. Sekoitetaan niin, että munat rikkoutuvat kevyesti.

Paistinpannu kuumaksi, vähän öljyä ja tonnikalat pannulle. Munakasaines joukkoon ja sekoitetaan kevyesti. Hetken kuluttua levyn nollille ja kohta munakas onkin valmis nautittavaksi tomaatin, ruisleivän ja piimälasillisen kera.

Näin blogi rikkoo munien lisäksi rajojaan ja julkaisee ensimmäisen oman reseptinsä - ja jopa oikeasti suosittelee sitä kokeiltavaksi. Ehkä tämä kuuluu osastoon - harjoituksesta palautuminen?

Lämmittelyn aakkoset

Viikonlopun pelit oli siirretty lauantaiksi ja vuorossa Kooveen paikalliskisailu. Lämmittelyt tehtiin ensin hallin käytävällä ja sitten jäällä ennen pelin alkua.

Keskinäinen vääntö Torpedon ja Dynamon välillä oli tiukka, joista jälkimmäinen ratkaisi lopulta muutamalla maalilla voiton itselleen.

Torpedolla oli päivän kamppailuissa tahmeutta, niin luistelussa kuin kiekonkin liikuttelussa. Toisaalta vastuskin oli molemmissa peleissä kova, joka saattaa hämärtää katselijan okulaarin kautta tapahtuvaa pelin hahmotusta.

Toisessa ottelussa Pingviinit venyi tasapeliin, joten ei voittoa tänään. "Jaloista hiipui puhti liian nopeasti", kommentoi Joona ensimmäistä peliä. Toisessa kulki jo sitten paremmin. "Se meni hyvin".

Kauden peleissä on katsojia hemmoteltu. Suurin osa peleistä on pelattu Hakametsän isolla areenalla - hyvillä penkeillä ja lämpimässä.

Totuus paljastui kun kävin vielä iltapäivän päätteeksi seuraamassa Sentterissä itälohkon peliä Tappara Lieskat - Valkeat. Puupenkit tuntuivat kovilta ja kylmyys hiipi kehoon matelevan hitaasti, mutta taatun varmasti.

Leijonaliigan itälohko joutuukin enemmän matkailemaan ja suuntana voi olla vaikka Hämeenlinna tai Vammala. Jälkimmäisessä on tietojen mukaan maailman toiseksi kylmin halli. Kylmin sijaitsee täällä.

Kaiken lisäksi Vammalan hallin pukukoppi sijaitsee erillisessä parakissa ja jäälle kuljetaan ulkokautta kapeaa kumimattoa pitkin. Väylälle mahtuu hyvin yksi pelaaja, mutta entäs kun kaukalosta poistujat tulevat vastaan? Näky on komea ( kuin laulun täti joka menee torille... ). Ja yleensähän näin tapahtuu - sanoi jo aikoinaan Mr Murphy.

( Photos by JSS © 2008: "Lämmittelyt käytävällä ja jäällä" )

Tuubissa tänään

On tämä hieno, mutta Vellu teki vielä hienomman kultaisella 70-luvulla. Sitä pujottelua maalilta maalille tuskin on tallessa missään muodossa - paitsi fanien muistilokeroissa.

Kymppi

Kymppi on arvostelussa paras mahdollinen. On napakymppiä, täyskymppiä ja ehdotonta kympin suoritusta. Tasaluku vuosissa se on myös ja ensimmäinen sellainen. Kun kympistä puhutaan, on kyse jostain paremmasta, hienommasta ja suuremmasta.

Täyden ja yhden kympin mies voi olla vain kerran. Tänään on se päivä.

Vihdoinkin älyä kaukaloon

Äly tulee mailoihin ja tuo uusia ulottuvuuksia harjoitteluun. Elektroniikkaa sisältävä tuppi keskustelee bluethooth-tekniikkaa käyttäen matkapuhelimen kanssa ja antaa tiedot harjoituksesta.

Kotimaista valmistetta oleva teknologia soveltuu jääkiekon lisäksi salibandyyn. Valmistaja on jo tehnyt sopimuksen jääkiekkoliiton kanssa, joten todellisesta tuotteesta on kyse. Tosikäytössä älymailat ovatkin liiton leireillä jo maaliskuussa.

Kun nämä tuotteet saadaan liigamiehille peliin, television ruutu voi tarjota ihan uudenlaista infoa. Onhan formulamiehilläkin moottorin kierrokset, ajokin g-voimat ja muut datat saatavilla, joten miksei ajankohtaista tietoa ajettaisi myös liigajyristä ruutuun?

Makkara maistuu taas

Makkaran haju alkaa vähitellen poistua kehosta, vaatteista ja ympäristöstä - neljäntenä päivänä H-hetkestä. Kiekkoharrastuksen arkeen kuuluu myös kioskin tiskillä notkuminen. Siis sillä puolella jossa hiestä märkänä paistetaan pullia, keitetään kahvia ja ladotaan makkaraa keittimiin.

Kioskivuoro vie useaksi päiväksi himon makkaraan, vaikka Hakametsän kakkoshallin kioskista saakin maan parhaat höyrymakkarat. Asiaa voi tulla testaamaan vaikka seuraavalla liigakierroksella. Pitää vain ohittaa ison hallin houkutukset, siirtyy takapihalta löytyvän "kuplan" sisuksiin - Kooveen kotiluolaan.

Yleensä tilaus tehdään paikalliseen tyyliin: "höyry". Tai jos haluaa käyttää vivahteita: "höyrykeppi". Lauantaina kioskilla tilattiin myös: "yksi kossuvissy". Kun sitä ei sattuneesta syystä toimitettu, asiakkaan seuraava kommentti oli: " henkilökunta on juonut kaikki". Myytiin sentään humoristille kahvi ja höyry - toimitsija kun oli.

Kioskivuoro on oikeasti kovaa työtä: keittämistä, paistamista, muistamista, laskelmointia ja ennakointia. Nytkin hallissa pelattiin B-nuorten SM-liigaa ( Ilves-HPK ), sekä suomisarjan loppupelejä ( Koovee- Roki ), joten katsojia riitti. Myytävää pitää olla tarjolla koko ajan ja erätauoilla jonot ovat pitkät.

Kiekkovanhempien arkea kioskilla. Narikka vie kuitenkin voiton makkararumbasta.

Kaksiteräisillä alkuun

Lapsen ensiluistimet voivat näyttää tämän näköisiltä. Kaksiteräiset luistimet sidotaan hihnoilla kenkiin ja vauhti päälle.

Näillä Joona otti ensimmäiset askeleensa ulkojäillä 2-vuotiaana. Liikkumista olisi voinut kuvailla lähinnä "hiihtelyksi". Mitään liukuja tai kaarroksia ei näillä vehkeillä ei voi tehdä - tai sitten on aika fakiiri.

Luistelukouluun mennessä hankittiin "ihan oikeat" luistimet ja sen jälkeen ensimmäiset kiekkoluistimet. Nämä kaikki kapistukset säilytetään muistona. Keskimmäisiä Joona ei antanut myydä ja itse olen tykästynyt malleihin nro 1 ja 3. Meillä on siis jonkinlainen kiekkomuseo syntymässä - totesi sivusta seurannut.

Nykyisiä Grafeja ei varmaankaan säilötä talteen, vaan ne lähtevät kiertoon kun aika koittaa. Kasvavaan jalkaan mallit vaihtuvat tiheään ja tekniikka uudistuu - totesin luistinmerkin sivustoja tutkiessani.

Monella valmistajalla kaikki mallit ovat nykyään lämpömuovattavia. Operaation voi tehdä vaikka kotona. Sata asteiseen uuniin neljäksi minuutiksi ja sieltä jalkaan kovettumaan. Luistimen on oltava avoin ja mentävä jalkaan heittämättä. Sitten nauhat kevyesti kiinni ja seisomaan lievään etukenoon 20 minuutiksi.

Grafin sivuja tutkiessani osuin myös oheiseen esitteeseen, jossa näkyy luistimen terän kehitys entisaikojen kokoteräsmallista muoviin, ja edelleen seuraavaan rakenteeseen joka loikkaa vielä pykälän paremmaksi. Ainakin ulkonäkö puhuu tämän asian puolesta, jos ei ihan kaikkea painettua uskoisikaan.

Kalenteri kuntoon

Tein yksinkertaisen kalenterin harjoituksia ja tapahtumia ajatellen jalkapallosivustolle. Perustuu Google-kalenterin käyttöön. Kaikki ( jo muutenkin ) tekemäni joukkueen kalenterimerkinnät näkyvät nyt siis suoraan myös nettisivuilla - heti, ajantasalla pysyen ja kaikille.

Lyhyen testauksen perusteella näyttäisi toimivan. Tässä on vaivaton ja edullinen tapa joukkueille hoitaa kalenterit kuntoon. TPV käyttää ikäkausijoukkueillaan maksullista palvelua. Tätä ei kaupunginosajoukkueille tarjota käyttöön, joten hoidetaan asia omalla tavalla. Lähes yhtä vaivattomasti ja ei maksa mitään.

Kuin kalat verkossa

Sunnuntaipäivää vietettiin maailman ( ehkä ) kylmimmässä jäähallissa Pirkkalassa. Paikallisella joukkueella onkin sopiva nimi - Pingviinit. Nämä eläimet rakastavat kylmiä olosuhteita.

Tämän pakastealtaan rinnalla Isomäen halli tuntuu mukavalta tuulahdukselta etelän lomaparatiiseista. Ei ihan, mutta melkein - tai sitten muisti pätkii.

Koovee hyökkäsi tänään kahden joukkueen voimin ja latoi maaleja. Tuomareilla oli vaikeuksia pysyä perässä siinä tahdissa. Kova on meno pojilla. Neljä voittoa tänään.

Ensimmäiset ottelut seurasin katsomosta, jossa väki istui kuin puikot pakkasessa. Kaloja muistuttivat myös pelaajat kaukaloa kaikkialta kattavan verkon takaa ( katso kuva ).

Pelien välisellä tauolla syötiin eväitä ja käyskenneltiin ympäri hallia. Sitten takaisin koppiin ja tarjoilemaan Joonalle muutama hörppy mehua läpinäkyvästä Fast-pullosta. Ja voi sitä huomion määrää. Muita poikia kiinnosti kovasti mitä "ihmejuomaa" tässä nyt tankataan. Näytti saavan Joonakin lisää potkua tästä huomiosta. Koko pukukopillinen himoitsi tätä tietäjän "ihmejuomaa" ( vrt. gallialainen kylä 50 ekr ). Tavallista appelsiinimehua.

Kun Torpedo aloitti pelinsä kahvion puoleisessa päädyssä, päätin panostaa kehooni ja siirryin yläkerran lämpimään kahvioon. Aitiopaikka ja suora näkyvyys kentälle lasin läpi, hekumaalisista lämpöä ja muutaman metrin päässä televisio, joka näytti naisten Tour de Ski-kisailun suorana lähetyksenä. Voiko enempää toivoa?

Kuitunen joutui taipumaan, mutta pojat ei. Voitto 4-0 ja loppua kohti yhä liikkuvampaa peliä. Jäätynyt kehokin alkoi taipua ja vetristyä kotimatkakuntoon. Pirkkala hyvästeltiin pihassa katselemalla hallin erikoisuutta. Seinällä oleva kello näyttää ajan sadasosien tarkkuudella. Saapumisaika hallille on syöpynyt ihmetyksestä mieleen: 10:01:25:14. Tarkkoja poikia Pirkkalassa.

( Photo by JSS © 2008: "Sintit verkossa" )

Ilta narikassa

Yhdistystoiminnan yksi ajatuksista oli aikoinaan saada ihmiset tekemään ja toimimaan yhdessä. Urheiluseurojen pyörittämiseen liittyy varsinaisen päätoiminnan ohella muitakin "vapaaehtoisia" tapahtumia, joihin vanhemmat "saavat" osallistua. Usein nämä talkootyöt koetaan siis enemmänkin välttämättömäksi pahaksi. Ymmärrettävää näinä kalenterit täyttävinä aikoina.

Koovee on yhtenä osapuolena hoitamassa Tampereen työväen teatterin narikkavuoroja. Perjantai-illaksi iski nakki. Tässä kuvaus urheiluseuran "nakki-illasta":

17:45
Käynnistän auton kotipihan parkkiruudussa.

17:55
Ajelen Ratinan stadionin ohi ja iltaruuhka on jo rauhoittunut. Vielä sillan ylitys ja teatteri häämöttää Hämeenpuiston ja Satamakadun kulmassa. Etsin pysäköintipaikan sivukadulta, sillä teatterin edessä on maksullisia paikkoja. Kolikot kun jäivät taas kotiin.

18:02
Astelen pääovesta sisään lähes aikataulussa. Esityksen alkuun on vielä tunti. Aula on lähes tyhjä. Ensimmäiset katsojat saapuvat varmaan jo vartin päästä.

18:06
Muutkin vuorolaiset ovat saapuneet. Esimiehen lisäksi illan töitä tekee seitsemän narikkalaista. Ennen tiskille siirtymistä hoidetaan vaatepuoli kuntoon. Omasta takaa löytyy mustat housut ja valkoinen paita. Talon henkarilta poimitaan harmaa liivi sekä punainen solmio. Tällä kertaa onnistun löytämään valmiiksi solmitun, joten pukeutuminen nopeutuu. Yleensä väki purkaa solmut pois lähtiessään antaakseen seuraaville mahdollisuuden omien solmujen tekoon. Tätä kutsutaan myös termillä - vahinko kiertämään.

18:16
Esimies kertaa tärkeimmät toimintatavat ja säännöt. Olen jo toista kertaa, joten ohjeistus on vanhan kertausta. Muistettavaa on kuitenkin paljon, taksin tilaamisesta kuitin tekemiseen. Nyt on aika siirtyä omille paikoillemme tiskin taakse odottamaan.

18:30
Kuhina aulassa lisääntyy. Takit, lakit ja kassit siirtyvät säilöön. Kengät pakataan muovikasseihin ja lakit hyllyille. Vanhempi herra pahoittelee, että takin ripustin on poikki. Nämä hoidetaan henkareilla.

18:49
Tuloruuhka on pahin kun näytöksen alkuun on kymmenisen minuuttia. Kolmen rouvan seurue jää pohtimaan miten kännykkä saadaan äänettömään profiiliin esityksen ajaksi. Koska puhelin näyttää Nokialaiselta, annan ohjeen tehdä asia helposti. Perustilassa kun painaa pitkään #-merkkiä, niin puhelin siirtyy äänettömään tilaan. Samalla napilla palataan takaisin yleiseen tilaan. Saan kiitokset ohjeista.

18:55
Nuori nainen käy kysymässä säilyykö takki yleisessä naulakossa, koska lompakko unohtui matkasta. Vastaan, että luultavimmin säilyy. Varsinkin kun se lompakko jo unohtui valmiiksi. Näköetäisyydellä kun on aina joku narikassa, mutta yleisistä naulakoista ei kuitenkaan voida vastata kuten yleinen tapa on. Maksu narikkaan henkilöltä on 1,20 euroa. Ikävä summa niin katsojalle, kuin tiskin takanakin. Tasaraha helpottaisi laskemista.

19:00
Esitys alkaa. Osa narikkalaisista pääsee katsomaan esitystä ja he siirtyvät hissin kautta saliin. Aulassa odottelee tuskainen pariskunta lippujen kanssa seuralaisiaan jotka ovat myöhässä. Juuri kun liput ovat siirtymässä narikan tiskille odottamaan, "matti myöhäiset" saapuvat. Kohta ovat viimeisetkin päässeet seuraamaan näytöstä ja aula tyhjenee.

19:10
Kassa lasketaan. Pohjakassat lajitellaan tiskien rasioihin ja ylijääneet lasketaan ja kirjataan. Kun kolikot on pakattu pussiin ja vetoketju vedetty kiinni, suurin osa illan työstä on tehty. Ajallisesti on vielä kolme tuntia jäljellä.

19:20
Ensimmäinen ryhmä lähtee kahvitauolle. Muutama jää päivystämään aulaan.

19:50
Toinen ryhmä lähtee kahvioon. Avaimilla mennään kahden oven läpi ja portaita pitkin yläkertaa. Kahvio on tyhjä, mutta puolen tunnin kuluttua näytöksen väliaika tuo näyttelijät sinne. Tarkoitus on ehtiä alta pois. Poimin tarjottimelle teen ja voileivän, sekä lasin vettä. Tummalla leivällä on lohta, kanamunaa, tilliä... sangen maistuva välipala. Enempää en kaipaa, sillä ehdin syömään jo ennen tuloa.

20:25
Väliaika. Ihmiset parveilevat aulassa. Muutama hakee takkinsa käydäkseen ulkona, useimmat käväisevät vessan puolella - tai kuten ohimenevä rouva huikkaa ystävilleen: käväisen tuolla hiekkalaatikolla.

20:30
Viereisellä tiskillä on asiakkaan narikkalappu hukkunut. Hän muistelee ettei saanut sitä lainkaan. Takkien taskutkin penkaistaan, kunnes kadonnut esine löytyy lopulta vaimon kassista. Kaikki hyvin. Kadonnesta lapusta peritään kahden euron korvaus. Nyt sitä ei tarvittu.

20:45
Aula on taas hiljentynyt ja alkaa viimeinen "kitutunti". Aika kuluu keskustellessa - mistäpä muustakaan kuin jääkiekosta ja jalkapallosta. Myös muita aiheita sivutaan. Tässä yksi teatteriaiheinen juttu, joka putkahti ilmoille kun mietittiin voiko myöhässä laahaavaa esitystä nopeuttaa.

"Näyttelijä Vesa Vierikko muisteli kerran erästä kesäteatteriesitystä, joka aiottiin peruuttaa, koska satoi ja myrskysi niin kovasti. Katsojiakaan ei ollut kuin kourallinen. Vain kolme vanhaa rouvaa, jotka olivat matkustaneet kaukaa, halusivat kaikesta huolimatta nähdä esityksen. Mikäs siinä, sitten vaan esitys pystyyn.

Epäinhimillisistä olosuhteista pois päästäkseen näyttelijät rykäisivät näytelmän läpi nopeutettuna. Laulukohtauksissa oli pokassa pitämistä, mutta muuten kaikki meni hyvin - ja nopeasti. Rouvistakaan ei kukaan huomannut mitään. Kokonaisajasta nipistettiin puolisen tuntia."

21:30
Yleistä kävelyä ja norkoilua aulassa. Teatterilehdet on jo luettu ja näytäntö loppusuoralla. Takaosan pienestä televiosta katsellaan uutisia Napolin jäteongelmista. Valmistaudutaan vähitellen illan viimeiseen rykäisyyn.

21:57
Näytös on ohi ja väki saapuu aulaan hakemaan vaatteitaan - ilmeisen tyytyväisenä esitykseen, joka oli tällä kertaa Patukkaooppera. Jonotus on kova. Takkien jakaminen kestää viitisentoista minuuttia ja on illan tiukin rutistus. Rahojen kanssa ei tarvitse pelata, joten se helpottaa paljon. Laput ovat tallessa ja kaikki saavat omat vaatteensa - toivon mukaan.

22:16
Käyn hakemassa aulan penkeille jätetyt kenkien muovipussit ja palautan ne omiin nauloihinsa tiskien alle. Aula hiljenee vähitellen ja narikkalaiset poistuvat kotimatkalle. Esimies jää vielä tiskille hoitamaan muutama viimeisen takin kun muut palauttavat liivit, solmiota ja huivit kaappiin. Jätän solmion solmun avaamatta. Poistun pääoven kautta ulos. Pistävä pakkasilma iskee poskipäihin.

22:32
Käännyn liikennevaloista pihatielle ja sen kautta pysäköintialueelle. Käsijarru kiinni ja virta pois. Ilta narikassa ohi. Keikkaan meni matkoineen 4 tuntia ja 47 minuuttia.

Tulevaisuuden pelurit

TPV Schalke voitti välipäivien 98-joukkueiden jalkapalloturnauksen Pirkkahallissa lyömällä Kupsin 3-2 ja sai samalla kuvan ja hienon jutun Aamulehteen. Joukkue jatkaa siitä mihin Bremen viime kaudella jäi. Nyt on vain kermat kuorittu päältä, vatkattu uudelleen ja jälki on aika vakuuttavaa. Vuotta vanhemmatkin pojatkin ovat kovilla tämän joukkueen kanssa.

Schalken Santeri ja Otto ovat siirtyneet viime kesän Kaukajärven joukkueestamme. Onnittelut pojille ja koko joukkueelle hyvin alkaneesta kaudesta! Kaukajärvellä on nyt siis tilaa uusillekin pelimiehille. Tietoa löytyy nettisivuilta, josta voi myös aina tarkistaa paljonko vielä on aikaa jäljellä jalkapallon kesäkauden alkuun.

( edit: lisätty linkki Aamulehden juttuun. 10.1.2008 )