Välineistä puhuttaessa vanhat, luotettavat merkit ovat vahvoilla. Niiden on kuitenkin on syytä olla tarkkana, sillä haastajan rooli on kuitenkin helppo - ei mitään hävittävää, vain voitettavaa. Kun Reebok tuli uutena merkkinä jääkiekon pariin, monille oli vaikea tunnistaa ja mieltää tätä monista muista lajeista tuttua merkkiä kaukaloiden maailmaan. Jaot oli jo tehty, mutta aina sekaan mahtuu uusia yrittäjiä.
Vähitellen merkki on tullut tutuksi suhteellisen edullisen varustevalikoiman kautta. Mailojen suhteen mennäänkin sitten ääripäähän, sillä uusi A.i. nine kantoi kaupassa hintalappua 225 euroa. Onhan monilla muillakin merkeillä ne huippumallinsa. Ihan tällä rahalla en kuitenkaan lähtisi höntsypeleihin tätä "tikkua" hankkimaan. Taitaisi jäädä myös pojan peleihin ostamatta, vaikka siinä tapauksessa puhutaan jo kilpaurheilusta.
Kieltämättä mailan muotoiltu varsi tuntuu käteen hyvältä. Hyvin pitkälle mailan hankinnassa onkin kyse siitä, mikä on se tuntuma ja ote pelivälineeseen. Kuten oheisessa videossa Pavel Datsyuk toteaakin, peli luistaa ja tuntuu hyvältä kun se tärkein väline on kunnossa ja luottamus siihen hyvä.
Välineissä kehitys menee jatkuvasti eteenpäin. Reebok A.i. 9 tuntuu kevyeltä, painoksi ilmoitetaan 450 g, jonka voi hyvin uskoa. Tässäkin tapauksessa pätee sama kaava, kuin muidenkin urheiluvälineiden kanssa. Lisägrammojen pudotus tuo sitä "painoa" sinne hintalapun suuntaan. Mutta jos tässä on hyvä väline pelimiehen käteen - miksi ei siitä maksaisi. Varsinkaan jos pelaa ammatikseen kuin tämä Pavel tekee.
Yhdensuuntaisella hiilikuiturakenteella saavutetaan keveys ja tasapaino. Mailan pitäisi olla myös oikeasti yksiosainen, joka varmaan on kaikessa suhteessa hyvä ratkaisu. Myös mailan nilkkaosaa on korotettu ja sillä saadaan uutta vakautta laukauksiin. Haastajalla on siis tarjolla uusia ajatuksia mailamarkkinoille, ja näillä eväillä omaa tilaa kannattaakin lähteä hakemaan. Vahvat perinteiset nimet voivat vielä luottaa perinteisiin ratkaisuihin. Nousijan on tarjottava uutta.
Junnujen peleissä ne "perinteiset" mailamerkit ovat vielä laajemmalti edustettuina, mutta myös tämä uusi haastaja on tulossa mukaan. A.i. 9 ei tässä tässä tapauksessa olisi oikea valinta, vaan A.i 5 joka hintaluokassaan on houkuttelevampi käyttäjille, jotka kasvavat sentin päivässä - ja toisen yössä. Mailoja siis ei junnujen kaukaloissa välttämättä kuluteta loppuun, vaan niistä kasvetaan ulos.
Mailojen ulkonäkö tuntuu olevan - niin junnuille, kuin ihan ammattipelaajillekin tärkeä asia. Se liittyy vahvasti pelivälineen tuntumaan, ja siihen miltä kokonaisuus näyttää. Henkinen puoli on tärkeä. Kuka nyt haluaisi pelata mailalla jota ei haluaisi pitää kädessään? Suhde mailaan pitää olla joka tasolla kohdallaan.
A.i. -malliston väritys on ainakin minun silmääni miellyttävä. Punainen yhdistettynä (pata)mustaan - johon lisätään sekaan pehmennyksenä ripaus valkoista - siinä on oma mieltymykseni "urheilun väreistä". Johtuisiko siitä, että olen näiden jääkiekon seuravärien alla varttunut? Ja tässä mailassa samoja sävyjä voi aistia. Länsirannikon sävyjä? Pata on pata.
Viral video by ebuzzing
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti