Älä valitse politiikkaa kuntosalilla

Jäähalleissa pyörineiltä ei ole voinut jäädä huomaamatta vanhempien junnujen tapa valmistautua otteluihin. Musiikki pauhaa viereiseenkin koppiin seinän läpi. Jytinä karistelee pölyjä yläkerran katsomorakenteista. Rokki raikaa.

Tietämättään pelaajat parantavat suorituskykyään. Portsmouthin yliopiston tutkijat seurasivat harjoitusryhmän tuloksia erilaisilla televisio-ohjelmilla. Kovatempoista musiikkia sisältäneen urheiluohjelmat paransivat suoritustuloksia. Sen sijaan poliittisia jaarituksia sisältänyt materiaali ei aiheuttanut samanlaista efektiä, vaan jopa heikensi suorituskykyä.

Halutessaan voi aihetta käsittelevään artikkeliin perehtyä tarkemmin Journal of Sports Science & Medicine-julkaisun sivuilla.

Päivän sanonta: "Yksi takana, tuhat edessä" (juniorivalmentaja harjoitustunnin jälkeen hallilla).

Ulkoilma on muodissa

Ruotsin Färjestadissa pelataan jääkiekko-ottelu Ullevin stadionilla eli ulkoilmassa. Tapparan kasvatti Ari Vallin aloitti uransa 80-luvulla ulkojäillä:

"E-junioreissa olen pelannut viimeksi ulkojäillä varusteet päällä, jos yläasteella pelattuja koulun pelejä ei lasketa. On mahtavaa päästä tunnelmoimaan tällä tavalla ja vielä näin ison yleisön eteen."

Paikalle on tulossa yli 30000 katsojaa. Näin naapurissa, koska Ratinassa?

Kinkun ääreltä kaukaloon

Joulukinkun ja suklaan syönnin ympärillä pyörivien (kyseenalaisten) "urheilulajien" jälkeen, on taas palattu "oikeiden" harrastusten pariin. Pari viikkoa kirjoitustaukoa ja kolme päivää ilman jääharjoituksia kalenterissa. Aah! Jääkiekon parissa toimiminen pelaajana, vanhempana tai ohjaajana - missä roolissa hyvänsä - vaatii omat lepohetkensä. Pojilla kroppa lepää ja vanhemmilla hermot.

Blogin kirjoittamisessa pätee samat lainalaisuudet kuin liikuntaharrastuksen parissa. Pienen tauon jälkeen on aina vaikea aloittaa. Päästä rytmistä kiinni. Siirtyä pois mukavuusalueelta. Sama tunne kuin ensimmäinen kastautuminen hallin uima-altaassa. Vaikeaa on, mutta sitten kun vesi on jo kaulaa myöden... johan helpottaa. Otsaan asti ulottuva vesi voi helpottaa liikaa, joten kaikkinainen liikunta kannattaa siis aloittaa varovasti joulun kinkkukekkerien jälkeen.

Joulun jälkeiset ensimmäiset jääharjoitukset pidettiin Hervannassa. Pojat kysyivät kopin edustalla, olenko tulossa jäälle (kolme tuurauskeikkaa tänä syksynä on riittänyt pitämään ohjaajan leiman). Kieltävään vastaukseen tuli selkeä kommentti. "Jes!" ja tuuletus. Elättelivät pojat toiveita koko tunnin vapaasta höntsyjäästä. "Ei aina, mutta joskus on kiva". Kohta tulikin ohjaaja, joka oli menossa jäälle. Eivät ihan holtittomia vapauksia tällä kertaa saaneet - aika lähellä kuitenkin...

Tynkäviikko edessä, uudenvuoden viikonlopun vapaudet ja sitten kevätkausi siintääkin jo kukkulan takana. Onko jo liian aikaista puhua keväästä?

No ihan oikeasti... jouluna on hiihtolatuja kierretty mukavaan malliin, joten kinkku- ja suklaatankkaukseen on löytynyt aihetta. Ehkä olisi pitänyt keskittyä enemmänkin. Paino pyrkii aina putoamaan "laiskotellessa" - merkillistä, mutta totta. Ravinnon ja kulutuksen tasapaino - mitä vähemmän kulutat, sen vähemmän tekee mieli syödä. Luonnollinen ja toimiva mekanismi?

Pakkanen kiristyy ja laudat lentelee

Ensimmäistä kertaa kauden aikana Hervannan jäähalliin mennessä tuntui lämmin tuulahdus. Johtui varmaan siitä, että viikko on alkanut pakkasten merkeissä. Talvi tuli ja nyt mennään jäähalliin lämmittelemään. Koko syksy suuntaus on ollut päinvastoin. Jossain halleissa tilanne voi olla toisinpäin - kylmenevät entisestään.

Yhtä kaikki, jääharjoitusten merkeissä potkittiin taas tänäkin iltana. Joulu lähestyy vääjäämättä ja siihen mennessä pojat ovat tahkonneet jäällä kuta kuinkin 110 tuntia peleineen kaikkineen - syksyn alusta alkaen.

Pelien osalta syksyn sarjataulukko näyttää tältä. Paljon on maaleja tehty - yhtä monta päästetty - koettu voittoja, tappioita ja jotain siltä väliltä. Joukkueiden kokoonpanot ovat eri seuroilla voineet vaihdella pelistä toiseen ikäluokan puitteissa suurestikin. Säännöt sallivat tämän vapaan liikkumisen ja lainaamisen, joten pelituloksilla ja sijoituksilla ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä minkään suhteen.

Kevään jatkosarja selviää tammikuun alkuun mennessä ja silloin nähdään miten jatketaan pelien merkeissä. Pyrkimyksenä on varmaan saada aikaan tasaisia pelejä ja tiukkoja vääntöjä, eli sarjat puristetaan uuteen uskoon. Seuroissa tämä tarkoittaa syksyn joukkueiden koostumusten "uudelleen muotoilua".

Harjoitusten päätyttyä huomasin katseeni käyneet kerran jos toisenkin hallin katossa. Sunnuntaina sieltä putosi ihmisten keskelle metrinen lauta, joka ei kuulunut rakenteisiin. Kukaan lähistöllä ollut ei keksinyt sille mitään momenttia katossa. Kaikesta ulkopuolinen lauta vain putosi taivaista luolassa 50 metriä maan alla. Mystinen Hervanta.

Unta palloon

Prisma-dokumentin aiheena oli tänään univaje. Unen puute - jo pienessäkin määrin - aiheuttaa melkoisia haittoja ihmisen suorituskykyyn ja terveyteen. Koekaniinina kiusattu ja valvotettu heppu kuskattiin harrastuksensa pariin ja miten kävi? Taistelulajin taidot tuntuivat unohtuneen. Iskut ja potkut menivät välillä minne sattui. Eikä se autolla ajaminenkaan kovin hyvin sujunut. Mittarit paljastivat ajajan ottaneen täysiä torkkuja ratissa - silmät auki ja vauhti päällä!

Tutkimusten tuloksen olivat niin kiistattomat, että riittävä uni on tärkeä ihmiselle niin jokapäiväisessä elämässä, kuin urheilukentillä. Jos puolet joukkueesta on hillunut pitkään illalla, annetaan vastustajalle tasoitusta urakalla. Tässä on se valmentajien pointti kieltää ne yöriennot - ei puuhastelun rasitus vaan unenpuute?

Kas, nyt onkin jo aika mennä - nukkumaan. Hyvää yötä.

Flow

Joulu lähestyy ja toimittaja availi sanomalehden artikkelissaan siivouksen olemusta. Näinä ja tulevina joulunaluspäivinä saamme kodeissamme viettää hien tuskastuttamia päiviä ns. joulusiivousten merkeissä. Kuka touhuten, kuka pakoillen - milloin missäkin peliriennossa, tai jälkikasvun harrastustoiminnan parissa.

Ammattilainen neuvoi suhtautumaan vaikkapa vessan siivoukseen meditaativisella asenteella, luoden tapahtumasta eräänlaisen flow-kokemuksen. Pöntön hinkkaus aloitetaan keskittyen, hitaasti ja nöyrästi, sulkien ympäröivä maailma ja kiire pois ajatuksista. Näin asennoitumalla voidaan ennakolta vastenmielisestä tapahtumasta tehdä mieltä ylentävä kokemus.

Flow-tilassa ihminen keskittyy tekemiseensä täydellisesti, ajantaju häviää ja yksilö tuntuu suorittavan kaiken paremmin kuin koskaan. Monet kirjailijat luonnehtivat tätä tilaa parhaaksi mahdolliseksi tavaksi tuottaa luovaa, innoittavaa ja palkintoraateja syleilevää tekstiä - ainakin omasta mielestään?

Voisiko tätä mallia soveltaa enemmän myös urheilun parissa ja pyrkiä näin parantamaan tuloksia? Toisaalta flow-tilaan pääsemistä häiritsevät kaikki ulkopuoliset ärsykkeet. Pauhaavassa jäähallissa voi olla vaikea keskittyä meditatiivisesti?

Flow vai ei? Rentoutuskaseteille naurettiin jääkiekon parissa jo 80-luvulla. Pitäisikö siis jatkossa keskittyä enemmän hengen voimasta saatavaan apuun vai yhä enemmän perinteisiin menetelmiin - apinan raivoon?

Voiko kukaan muuten uskoa vakavasti käsitteeseen jonka on luonut mies nimeltä Csíkszentmihályi ?

(Tämä kirjoitus on luotu flow-tilan (ja huumorin) vallatessa kirjoittajan mielen)

Jalosen murheet

Kyseenalaista oppia jo juniorivaiheessa? Hyvä on jos näihin puututaan ajoissa. On se varmaan maajoukkueen peräsimessä "mukava" sulatella vastaavia juttuja. Taitomiehiä pitäisi kisakaukaloihin saada, mutta tunarit niittävät hyvin kasvavaa viljaa jo ennenkuin sato on kypsää...

KooKoon Lehkonen: Junioripeleissä tahallisia vahingoittamisia

Ja lisää huolenaiheita Jaloselle...

Olympialogo

Lontoon kesäolympialaiset 2012 siis sai logonsa, joka herätti heti paljon keskustelua maailmalla. Tämä Top 5 listasijoitusta (kammottavimmat) nauttiva luomus on tuonut monille mieleen Lisa Simpsonin tai jotain muita mielleyhtymiä.

Yhtä kaikki. Maksaisitko sinä tästä logosta 400 000 puntaa? Neljäsataatuhattapuntaa - se oli tämän palikkakasan hinta tilaajalle. Voi mahoton!

Juventus - Bayern 1-1 45 min

Itsenäinen Suomi

Sotiemme sankarit taistelivat itsenäisen Suomen puolesta. Tänään on hyvä hetki muistella niitä uhrauksia, sitkeyttä ja tahtoa säilyttää tämä maa omalla kansalla.

Urheilukentillä poikamme saavat tänäkin päivänä edustaa Suomea ja kantaa sen värejä. Katsomoissa liehuvat sinivalkoiset liput ja korokkeella soi Maamme-laulu.

Kiitos sotien veteraanit!

Photo by JSS © 2009

Dump-dump-dump

Kolme viikkoa jouluun - huomasin... Harrastukset jäävät hetkeksi rauhaan, tai vaihtuvat toisiin. Joona oli innoissaan koulun uudesta bassosta, jonka oranssista pintaa koristavat mustat viirut. Yamaha. On kuulemma vähän hienompi kun se vanha sininen. Olisikohan joku Sunburst...?

Toivottavasti joulun juhliin on vielä keikkaa tiedossa. Jos ei muuta niin jukeboxia... Näin siis viime joulun alla.

Loppuun sopii aina yksi alan vitsi. Mitä basisti sanoi kun sai viisikielisen basson (peruspelissä on neljä)? "Muuten hyvä, mutta hihna on vähän kiree".

Harrastetoimintaa

Jääkiekkoliitto on käynnistämässä Easy Hockey-nimellä kulkevaa toimintaa 10-18 vuotiaille jääkiekosta kiinnostuneille, jotka haluavat pelata, mutta eivät sitoutua viikkotasolla moniin tapahtumiin. Näin haetaan lisää harrastajia lajin pariin, kertoo tämän viikon Kiekkolehti.

Lajin parista on puuttunut lähes tyystin "kevyt" vaihtoehto harrastaa jääkiekkoa. Jos ei halua lähteä kalliin ja sitovan toiminnan pariin, vaihtoehtona onkin melkein harrastuksen lopettaminen, tai tyytyminen omatoimiseen höntsäilyyn kaveriporukalla luonnonjäillä.

En löytänyt Easy Hockey-toiminnasta tietoja, joista selviäisi onko kyseessä yksittäiset tapahtumat, vai järjestäytyykö toiminta pidemmälle jatkuville ryhmille ja tapahtuuko pelaaminen vain oman ryhmän sisällä. Voi olla että toiminta hakee vasta muotoaan ja tarkentuu jos se saa tuulta siipiensä alle. Nähtäväksi jää miten käy.

Tämän lisäksi maassa on tarjolla jääkiekon ympärille kaikenlaista muutakin harrastetoimintaa - perinteisen mallin lisäksi pipolätkästä leidilätkään. Tässä yksi Kanadasta - mistäpä muualtakaan - lähtöisin oleva pelimalli: lammikkolätkä (pond hockey).

Linkin kautta voi ilmoittautua mukaan myös lajin SM-kisoihin, jotka järjestetään Ahveniston järven jäällä HPK:n juniorijääkiekon toimesta. Paikan olen joskus testannut niin luistellen, uiden, hiihtäen kuin lenkkeillenkin - eri vuodenaikoina tosin. Innokkaat suuntaavat siis sinne helmikuussa - jos jäät sallii. Näin se menee:

Nettiottelu vai ei?

Urhotv tarjosi tänään netin kautta ilmaisen ottelun HIFK-Ässät. Minä ja 1999 muuta nopeinta pääsivät tällä kertaa mukaan.

Aikamoisen sattumien suman kautta tämä illan katselutuokio järjestyi. Pojan influenssarokotteen takia illan harjoituksiin ei menty tänään. Nettiradio taas kertoi tarjouksesta. Nopea toiminta ja ottelu ruutuun.

Laadultaan nettiottelu tarjosi melko vaatimatonta kuvaa 24 tuuman näytölle. Kuvan nykimistä ei esiintynyt, mutta alhaisesta bittivirrasta johtuen suttuinen kuva häiritsi katselukokemusta. En tiedä maksaisinko tästä laadusta normaalia viittä euroa. Ilmaiseksi kelpasi kyllä.

Kun ottelulähetysten hinta saadaan alas, kaikki ottelut näkyville ja kanavaniputus purettua, lähtee liigan homma kiitoon. Lähes jokaisella katsojalla on suosikkijoukkueensa jonka otteluita haluaa seurata. Maksatko näistä kauden muutamasta halutusta ottelusta täyden hinnan? Ja päälle vielä pakkopullana ylimääräiset elokuvakanavat. Tilanne on nyt tämä.

Koko lajin kannalta jatkuva näkyvyys ja toiminta tuo kuitenkin lisää katsojia myös hallien katsomoihin. Pyörivä pyörä kasvaa aina vaan isommaksi ja ruokkii itseään - oli sitten kyseessä liiga - tai vaikkapa junnupuolen harrastusryhmä. Virikettä pitää vaalia. Intoa ei pidä sammuttaa. Ole läsnä ja näy.

Tiukassa puristuksessa

Kateellisena ja ihmetellen astuttiin sunnuntaina pelireissulla Launeen jäähalliin. Kolme kaukaloa, katsomot, kahvio areenanäköalalla, tilavat pukukopit, lämpöä ja valoa. Perusasioita Lahdessa, mutta Tampereella ei vastaavaa löydy.

Kun Hervannan luoliin vajotaan, ero on kuin yöllä ja päivällä. Tulee mieleen Reino Helismaan Päivänsäde ja menninkäinen - ei ole vaikea arvata missä kaupungissa eletään luolissa?

"... hän miettii miksi toinen täällä valon lapsi on - ja toinen yötä rakastaa."

Kiekkoreippaan joukkueet antoivat hyvän vastuksen tänään, pelit olivat tasaisia ja vauhdikkaita - kuten hyvän ottelun pitääkin olla. Voittoja, tappiota ja tasapelejä jäi käteen. Katsomossakin oli mukava seurata tapahtumia kun olosuhteet olivat kunnossa.

Sol Areenan kahdessa kaukalossa luistelukoululaiset touhusivat, kolmannessa viskottiin curling-kiviä ja toiminta näytti sateisena sunnuntaipäivänä vireältä. Lahdessa on mukava vierailla.

Photo by JSS © 2009

Kaukalot viheriöi

Viime päivien lämpimät ja sateiset säät jatkuvat Tampereella. Kaukalot viheriöivät Hervannassa ja viereinen jalkapallokenttä tekonurmineenkin oli kesäisessä kunnossa.

Hyvin valaistu kenttä sopi mainiosti illan juoksulenkille. Harmitti kun en ottanut palloa mukaan. Tyhjät maalit vain odottivat laukauksia. Kenttä oli muutenkin autio. Missä ovat höntsyporukat kun tarjolla on syksyn parhaat olosuhteet?

Joulukuu kolkuttaa jo ovella, mutta syksy jatkuu. Viime viikolla pelasin golfkierroksen Lempäälässä lähes kesäisissä tunnelmissa. Greenit tiukassa kunnossa.

Talven tulosta muistuttavat ainoastaan yhä lyhenevät valoisat hetket - varsinkin nyt, kun sää on pilvinen ja maa musta. Eletään vuoden pimeintä aikaa.

Tervetuloa Stadiin

IFK toivotti tänään Aamulehdessä koko sivun ilmoituksella Tuukan tervetulleeksi Stadiin. Näyttämällä ilmoituksen sai myös jäähallin kassalla 5 euron alennuksen lipun hinnasta.

Hs-linkki / Edit 23.11.2009

Videopätkä ottelusta. Melart vs. Tuukka / Edit 26.11.2009

Ilta-Sanomat-linkki / Edit 26.11.2009

Tässä siis tämän tapauksen historia ja vaiheet. Luultavasti juonen käänteet eivät vielä tähän jää, vaan asioita tämän tiimoilta puidaan - jos ei muuta niin lehdistössä.

Kaiken kaikkiaan lapsellista, typerää ja turhaa. Yleisön mielenkiintoa herätellään kyseenalaisilla tavoilla. Tuukka on hölmöillyt, mutta jatkon juoni ei ole yhtään sen mairittelevampaa. Jätetään kuitenkin tämän farssin ruotiminen. Tarkastellaan asiaa vähän laajemmin.

Blogin aihepiiriin liittyen kysyn - Miten vastaavat tapahtumasarjat vaikuttavat lasten ja nuorten jääkiekkoharrastukseen? Ainakin saadaan (taas) kyseenalaisia käyttäytymismalleja, joita sitten viljellään junnujen kaukaloissa. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Toinen tärkeä seikka. Kun vanhemmat näkevät näitä episodeja kauden mittaan, mikä kuva heille muodostuu jääkiekosta lajina? On muodostunut jo aikaisemmin ja vaan vahvistuu. Toisitko sinä lapsesi tämän reipashenkisen lajin pariin, jossa pelikaveria kunnioitetaan ja vastustajaa arvostetaan seurasta huolimatta?

Voisin olla varma - ja tiedän sen kokemuksen ja havaintojen perusteella - että jääkiekon maine karsii harrastajia jo nyt. Toisaalta jääkiekkoliitto ja eri tahot tekevät kovasti töitä saadakseen lapsia ja nuoria kaukaloihin, mutta näihin isojen miesten hölmöilyihin ei oikeasti puututa. Työ menee hukkaan?

Jos jääkiekko lajina aikoo mennä eteenpäin - kuten kovasti on viime aikoina seminaareissa puhuttu - tarvitaan yhä lisää harrastajia, myönteistä ilmapiiriä ja imagon kohotusta. Nyt vallitsevalla linjalla koittaa hiipumisen tie. Salibandy ja muut nousevat lajit vievät harrastajamassat. Näin se vaan on. Nyt on muutoksen aika? / Edit 26.11.2009

HS-uutinen. Ei pelikieltoja syyttömille. / Edit 27.11.2009

Penkkiä ei sitten kulutettu

Tampereen Areenalla pelattiin tänään salibandyliigan huippuottelu, kun vastakkain olivat mestarisuosikit - paikallinen Classic ja SPV Seinäjoelta.

Tässä kuvassa on menossa vasta joukkueiden alkulämmittelyt. Vasemmalla, kuvan ulkopuolella (pressun takana) TeamTorstai lopetti hetkeä aikaisemmin omat pelinsä.

Tänään ei tähän TT:n vääntöön löytynyt ensimmäistäkään vaihtomiestä. Onkohan talven tautiaalto kaatanut miehiä? Ja onkin.

Tällä kertaa ajattelin ottaa pienen breikin jälkeen rauhallisesti, tyytyä passailemaan ja kuluttaa vaihtopenkkiä ahkerasti, mutta miten kävi? Kieli vyön alla mentiin kolmatta sataa Polarissa ja lopussa heitti vaihteen ihan kävelyksi. Se siitä rauhallisesta paluusta lajin pariin. Nähtäväksi jää miten kiekkovuorolla luistin huomenna kulkee.

SPV muuten voitti liigakamppailun jatkoajalla. Olisin voinut jäädä seuramaan matsia, mutta juniorilla oli kiire Ratinaan. Omien harrastusten myötä penkkiurheilu tahtoo jäädä minimiin - keskittyy lähinnä myöhäisillan tv-matseihin - jos niihinkään.

Keskusareena

Tampereen keskustaan on suunniteltu junaradan yllä lepäävää uutta monitoimihallia. Hanketta esittelee oma sivusto.

Olympiakomitea on listannut kymmenen huippu-urheilun kannalta merkittävintä rakennuskohdetta. Tampereen keskusareena on sijalla viisi. Lisää asiasta Olympiakomitean uutisesta.

Nähtäväksi jää, eteneekö suunnitelma vai haudataanko se. Kiire painaa päälle sillä luvat ja kaavan pitäisi olla lainvoimaisia 2010 alkupuolella. Jääkiekon MM-kisat 2012 lähestyvät. Ehditäänkö enää siihen junaan?

Koulukadun avajaiset

Takapajulassa avattiin ulkojääkausi ja tekojäätä on jatkossa tarjolla kahdessa kaukalossa. Vaikka viikollakin yleisövuoroja listassa on, jäätä on kaupungin kokoon nähden todella huonosti tarjolla - talvi toisensa jälkeen.

Muissa kaupungeissa saadaan nauttia isojen tekojäiden tarjoamista liikuntamahdollisuuksista. Luistelun riemua mittavilla, hyväkuntoisilla tekojäillä, ja mikä parasta - luisteluaikaa on tarjolla moninkertaisesti Takapajulan kaupunkiin verrattuna.

Otetaan ihan vartailun vuoksi esimerkit - Seinäjoki, Turku, Pori ja Helsinki. Näitä riittää. Voi voi Takapajula!

"Avajaisissa" kuitenkin piirrettiin kuvioita Koulukadun jäälle tämän videon malliin - ja Straussin tahtiin. Eipä syntynyt häävi videoteos - noin "lonkalta" - mutta kuvatkoon se Takapajulan tekojäätilannetta. Huano.

Avoin linja

Dopingtestien julkistaminen on nyt muodissa. Aino-Kaisa Saarinen näytti esimerkkiä ja nyt Virpi Kuitunen on myös julkistanut oman listansa nettisivuillaan. Aino-Kaisan lista on näyttää olevan vähän yksityiskohtaisempi - mm. testi ja tilaaja on myös näkyvissä. Tässä lainaus Aino-Kaisan päiväkirjasta:

"Täällä ollessani olen miettinyt miten voisin edistää itselleni niin tärkeän asian kuin puhtaan urheilun aatetta. Mielestäni asiasta on keskusteltu julkisuudessa liian vähän. Olisi äärimmäisen tärkeää että jo aivan lapsesta asti iskostuisi ajatus siitä, että vain menestyminen puhtaana urheilijana ja reilulla pelillä on aitoa ja oikeaa, sellaista mitä jokaisen urheilijan tulee tavoitella. Olenkin päättänyt julkaista tästä eteenpäin omat dopingtestipäiväni, sekä mitä on testejä on otettu. Tällä teolla haluan näyttää kuinka paljon meitä urheilijoita oikein testataan."

Viime aikoina ovat useat kilpauransa päättäneet urheilijat myöntäneet kiellettyjen aineiden käyttönsä aktiiviaikana. Asia siis painaa ja taitaa olla niin, että "kepulivoitot" eivät maistu urheilijalle samalta kuin puhtain keinoin saavutetut. Siinä ei ole sitä "aitoa ja oikeaa", kuten Aino-Kaisa kirjoittaa.

Saadaanko jatkossa lisää avoimen tien kulkijoita?

Kolmen kohdan ajatuksia

Lasten urheilun parissa toimiessa herää paljon kysymyksiä ja ajatuksia. Voittaminen liittyy kiinteästi urheiluun. Mitä se on, mistä se tulee ja miten se saavutetaan. Tarvitaanko sitä?

Annetaan tällä kertaa jonkun muun esittää mielipiteensä. Christina, ole hyvä. Ja alaotsikot ovat:

• Voittaminen lapsen näkökulmasta
• Suorittaminen
• Voittamisen prinsiipit

Viimeisin näyttää olevan taas niin ajankohtaista asiaa. Vaasassa tapahtuu tälläkin kaudella...

Isänpäivä Heinolassa

Heinolan jäähalli kutsui viikonloppuna Tapparan Fortiuksen pelimatkalle kello 9:50. Tampere-Pälkäne-Lahti väli sujuteltiin sankan sumun saattelemana. Jossain matkan varrella välähti nopeusvalvontakamera - mittauksen tulos toimitetaan myöhemmin postitse kotiin.

Lahdessa eksyttiin keskustan kautta huoltoasemalle tankkaamaan ja matka jatkui tietä nro 140 pitkin kohti Vierumäkeä ja sieltä edelleen Heinolan Urheilukadun hallille. Muut autoseurueet ihmettelivät reitinvalintaamme, mutta perille päästiin näinkin ja taukokin pidettiin.

Päivän ohjelmat muuttuivat taas paikan päällä, joten matkan kesto siis venähti alkuperäisestä. Pelicans-ottelulla aloitettiin, pidettiin ottelun mittainen tauko ja lopuksi koeteltiin kotijoukkue HeKin kunto.

Sairastelut ovat koitelleet koko ikäryhmää, joten sunnuntaina olikin reissulla sekalainen ryhmä. Pelit saatiin kuitenkin pelattua ja näin vältettiin luovutusvoitot vastustajille.

Matkapelejä on kauden aikana todella vähän, sillä suurin osa pelataan Hervannan luolissa. Vieraskaukalot tuovat vaihtelua ja katsojillakin on paremmat oltavat, isot katsomot ja miellyttävät olosuhteet. Kotipelit Tampereella tarjoavat ikävästi kylmyyttä, kosteutta ja huonoa näkymää katsojille.

Päivän pelit pelattiin loppuun HeKin mestishallissa ja illan hämärtyessä lähdettiin kotimatkalle. Mäkkäritankkauksen kautta siirryttiin ajourille ja sumu oli sakeutunut entisestään aamuun verrattuna. Monin paikoin tiivis seinämä ympäröi autoa ja näkyvyys oli nollissa. Lämpötilan suunta oli laskussa ja suola-autot tukkivat liikennettä monin paikoin.

Kello 19:10 saavuttiin Hakametsän jäähallin pihaan, purettiin tavarat ja kyytiläiset omille kotimatkoilleen. Kauden ensimmäinen aluesarjan matkakierros takana. Näinkin voi viettää isänpäivää.

Oheisesta hallikuvasta voisi ensi silmäyksellä luulla, että Heinolassa oikea ja vasen ovat vaihtaneet paikkaa ja nuoletkin vielä vahvistavat asian. Sisääntuloaukkoa koristava Vaakunaeläin on komea - Tappara ja ilves samassa kuvassa.

Photos by JSS © 2009

Kasista neloseen

Hakametsän illan ottelussa yleisölle oli jaettu pahvisia "kaseja", joita heiluttamalla yritettiin kannustaa Tapparan Janne Ojanen ottelussa pisteen syrjään kiinni. Pelinumerot eivät tällä kertaa auttaneet uuden piste-ennätyksen syntymisessä.

Vierasjoukkueen Ässäfanit sen sijaan olivat muotoilleet pahvilätkät uuteen muotoon. Hyvin oli "kasi" taipunut "neloseksi" - joka siis on Arto Javanaisen jäädytetty pelinumero. Tällä kertaa maalitykin ennätys ei taipunut, mutta kauden mittaan se vääjäämättä tapahtuu?

Erilaisia tapoja toimia

Katselin illalla dokumenttia Icehearts-toiminnasta, joka alkoi vuonna 1996. Vantaalaiset Ville ja Ilkka Turkka lupasivat silloin vetää 12 vuotta liikunnallisesti lahjakkaita poikia ilmaisen jääkiekkoharrastuksen parissa - eli kunnes nämä ovat täysikäisiä. Näin myös tapahtui.

Ajatuksen ytimenä on tarjota toimintaa ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä yhteiskunnassa. Näiden 12 vuoden jälkeen toiminta on laajentunut useampaan joukkueeseen. Hyvä toimintamalli joka tukee sosiaalityötä, koulua sekä vapaa-aikaa.

Tätä kirjoittessani tuli yllättäen tunne siitä, että olen aihetta sivunnut jo aikaisemmin. Ja löytyihän joulukuulta 2006 maininta asiasta. Laarista, jossa on 831 palikkaa, ei voi jokaisen ulkonäköä muistaa - ainakaan heti - sisällöstä puhumattakaan.

Tutka joka taskuun

Urheilututka matkapuhelimessa mittaa eri lajien laukauksen nopeuden ja haastaa kalliit nopeustutkat. Juuri julkaisuun päässyt Speedhero on suunnattu myös tavallisille urheilun harrastajille.

Nopeustuloksia voi jakaa vaikkapa Facebookin kautta, tai ladata niitä tilastosivustoon. Kaikki edellytyksen myyvälle sovellutukselle ovat siis olemassa. Miten kaikki sitten toimii - ja toimiiko se todella?

Mittaus perustuu puhelimen mikrofonin kautta saatuun tietoon. Asetuksissa annetaan sovellukselle laukausmatkan pituus. Lähtö- ja maaliintuloääntä käytetään huippunopeuden laskentaan erilaisten algoritmien avulla ja kas kummaa - pelivälineen nopeus on näytöllä!

Eri lajeille on saatavana oma sovellusversio ja lajien kirjo kasvaa jatkossa. Sovelluksen markkinoija on sopinut yhteistyöstä Veikkausliigan ja SM-liigan kanssa, joten tuotteen näkyvyys on taattu.

Jonkinlainen hittituote tästä voi tulla nuorison keskuudessa. Onhan kautta aikain kiistelty siitä, kenen lavasta ne kovimmat kudit lähtee. Nyt ei tarvitse enää jossitella. Kisat pystyyn.

Onnistunut veivi

Hieno suoritus! ...mutta ei mitään sangen tavatonta. Kuvaaja ei vaan ole aina paikalla kun tapahtuu - osaajia kyllä löytyy kotimaastakin. Viime kaudella Jeremi 10v teki vastaavan tempun maalivahdille harjoitusten alkulämmittelyssä. Olin paikalla - kamera ei.

Uutisen mukaan kiekkoagentit kiinnostuivat amerikkalaispojasta. Paikalliset agentit voivat aloittaa tarkkailun Tampereelta ja Sentterihallista.

11 vs 11

Jääkiekko näyttäisi pelinä suurin piirtein tältä, jos kentällä olisi tasan yhtä monta pelaajaa kuin jalkapallossa. Tappara 98-ryhmän perjantain harjoitusten loppukuviot.

Omenoille kyytiä

Tuttavani heiluu syksyisin pihassaan salibandymailan kanssa. Puutarha on täynnä puista pudonneita omenoita ja niistä pääsee parhaiten eroon laukomalla rannelaukauksia. Palkitsevaa hommaa, kannattaa kokeilla jos on mahdollisuus.

Lajista toiseen. Suomi teki sen TAAS. Loistavaa peliä ja viimeisen kahden minuutin aikana niin surullisen tuttu sähellystakaisku. Jos pihalta löytyisi vielä puusta pudonneita omenoita, nyt olisi hyvä hetki kaivaa salibandymaila kassista.

Kohti uusia tuulia...

Jääkiekon junioripuolen valmennus on muutosten alla. Erkka Westerlund vie eteenpäin kiekkoliiton suuntaan pientä vallankumousta.

"Sen pitää tapahtua valmennuksessa, mutta myös koko lähestymistavassa lajiin nimeltä jääkiekko. Miten kehitetään nuorten omatoimisuutta, pelirohkeutta ja itseluottamusta. Tällä hetkellä junioripuolella menestyshalu (joukkueena) ylittää yksilöiden kehittämisen."

Aamulehden tämän päivän uutisessa kerrotaan projektista jonka yksi alkupiste oli kevään hätäkokous Vierumäellä. Westerlund jatkaa aiheesta:

"Jos halutaan hyviä pelaajia, tarvitaan hyviä valmentajia. Heitä tarvitsevat lapset, nuoret ja huiput. Suurin pula on lasten valmentajista."

Muutokset etenevät portaiden huipulla vauhdilla, mutta miten nopeasti uudet tuulet puhaltavat käytännön tasolla. Tunnetusti uusien oppien ajaminen kentälle kestää ja on vaikeaa. Totutuista malleista pidetään sitkeästi kiinni.

Menestyminen tuloksellisesti on tällä hetkellä korostetusti esillä hyvän valmennustyön mittarina tämän päivän juniorikaukaloissa. Ikävä kyllä.

Koko jutun voi lukea Aamulehden nettisivuilta.

Katsomo

NHL huiput siis kävivät Suomessa ja kohtasivat Helsingissä kahdessa ottelussa. Paikalla olleet eivät suuremmin hehkuttaneet tunnelmaa ja katsomossakin oli paljon tyhjää tilaa. Siltä se näytti ja tuntui myös television välityksellä. Huippupeli olikin ehkä vähän tylsä tapaus.

Ottelutunnelma ei synnykään jäällä, vaan katsomossa - tarkemmin ottaen niistä ihmisistä jotka täyttävät katsomon. Ei auta, vaikka jäällä uria piirtelisi tukku maailmantähtiä ja peli olisi huippua. Ihmisjoukkokaan ei vielä riitä, sillä tarvitaan myös muuta. Kipinä.

Tuntemattomat pelimiehet rapakon takaa ovat vieraita miehiä. Kaukalokatsomoiden väki kaipaa oman kaupungin poikia - joiden railakasta menoa, yritystä ja onnistumisia vo seurata ottelusta toiseen. Jääkiekon ystävä odottaa lippunsa lunastettuaan aitoa henkeä suosikkijoukkueensa paitaan pukeutuneilta pelimanneilta. Henki.

Seisomakatsomoiden vähentyminen on poistanut tunnelmaa. Ahtaudessa olimme kaikki yhtä ja samaan joukkuetta. Jos ajatellaan vaikka Isomäen jäähallia, jossa seisomakatsomo on vieläkin säilynyt keskeisellä paikalla hallin ytimenä ja sieluna. Olisiko ilman sitä käsin kosketeltavaa värinää pelin alkaessa kun punaliput liehuvat ja katto tärisee rytmikkäästä huudosta? Tunne.

Isomäki oli 60-luvulla pahainen kaukalo, jonka laidalle kyhätyllä lautakatsomolla seurattiin - ja paleltiin - pelejä avoimen taivaan alla. Ajat muuttuivat 70-luvun mestaruuden myötä ja kaukalo sai katteeen, mutta yhä se oli sama viluinen loukko tuttuine seisomakatsomoineen. Rakenteiden jäänteet ja katsomokulttuurin perinne elää vielä jossain määrin tänäkin päivänä. Kulttuuri.

Uudet massiiviset kiekkoareenat lukuisine yksityisaitioineen parantavat mukavuutta - palvelu pelaa myös halvemmilla paikoilla. On lämmintä ja kivaa, soitto soi ja jättiruutu näyttää hidastukset. Onko näistä parannuksista huolimatta jotain menetetty? Hienoin peli ja parhaat katseluolosuhteet eivät pelasta, jos tärkein elementti puuttuu.

Katoaako tunnelma, kannustus, yhteishenki ja kipinä kaiken kasvaessa liian suureksi, kalliiksi ja etäiseksi? Onko enää syytä mennä katsomoon, jos se muistuttaa liikaa kotisohvaa, joka näyttää hidastukset ja tilastot yhtä hyvin - ellei paremmin - ja vielä tarkemmalla näytöllä. Palvelukin pelaa, sillä jääkaappi on lähellä.

Miten käy katsomon?

Autonrengas muistoksi

SM-liiga jatkui ja Pelicans kävi vierailulla Porin Isomäen hallissa. Valmentaja Mika Toivolaa muistettiin - vanhojen hyvien aikojen pohjalta - autonrenkaalla. Kyseessä oli tosin pieni kartingauton rengas (jotka ovat erinonomaisia väineitä jääharjoittelun apuvälineitä).

Ottelussa tahkottiin muuten 13 maalia ja tukku jäähyjä. Näin sanailtiin lehdistötilaisuudessa.

Pelikenttä vai sohva - valinnan paikka?

TeamTorstai kokoontui taas turnajaisiin, jossa vauhtia riittää, reikäpalloa hakataan kuin halkoa konsanaan ja laitojen kestävyys on kovilla. Mustat olivat käyttäneet alkuviikon tehokkaammin douppaamiseen - tai ties mihin suoritustason nostokampanjointiin - ja peli kulki. Lopussa väsy alkoi kuitenkin painaa ja valkoisilla oli ne omat maalipaikkansa - joita ei tällä kertaa pystytty käyttämään hyödyksi. Mustien maalivahti oli uskomattomassa vireessä.

Aika loppui, voitto meni ja päästettiin nuoremmat pelimiehet kentälle. Juniorien valmentajan puhelin piippasi tasaiseen tahtiin peruutuksia. Vaihdettiin siinä muutama sana vaihtopenkillä, ja valmentajan näkemys oli - korkealta paikalta seuratessa - että nykylapsilla on paljon poissaoloja, vaivaa ja kolotusta. Onko jotain vialla?

Jalkapallon puolella en ole vastaavaa havainnut, mutta isoja massoja seuratessa voi tietysti tilanne näkyä toisessa valossa. Vastaavia esimerkkejä on kyllä havaittu erilaisissa tutkimuksissa, ja varusmiespalvelustaan suorittavien joukossa. Yhä useampi nuori on huonossa kunnossa. Paikat eivät kestä, selkä oireilee ja muutakin vaivaa ilmenee.

Onko näyttöruudun edessä istumaan suuntautuva elämänmalli rapauttamassa yhä nuorempien kehoa? Tehokkaat ja lyhyet harrastustuokiot ajavat kropan koville kun riittävää yleiskunnon pohjaa ei ole? Merkkejä tästä on ja jatkossa tullaan näkemään mihin suuntaan kehitys kääntyy.

Ei silti, ettei vanhemmillakin pelisession jälkeen selkä jumittaisi, polvi sanoisi ruks ja pää poks - mutta se kai kuuluu asiaan ja ikään...? Ei taivu vanha ruoto enää nuoren malliin... mutta sitkeä on, ja yhä sitkeämmäksi tulee.

Nyt onkin muutaman kerran tauko salibandystä. Vuorot on peruutettu, joten niiden tilalle on keksittävä muuta tekemistä. Lajejahan riittää. Jääkiekko jatkuu ja sulkapallosessiot ovat käynnistymässä jalkapallon tilalle. Sitä sitten tai jotain muuta. Sohvalle ei ainakaan jäädä makaamaan.

Neppari sanoi ping!

Polarin lähetinvyöstä singahti neppari irti. Sanoi Ping! ja katosi iloisesti pyörähdellen pöydän alle. Ei ihme, sillä kiinnitys lähetinyksikköön vaatii aina muovipalan vääntämistä auki kun vyötä pukee pois. Jossain vaiheessa neppari antaa periksi, tai muovipalikasta murtuu osia.

Uuden mallin vyö Wearlink+ on parannettu versio, jossa vyö on yhtenäinen ja nepparit saa irti helposti. Päälle pukeminen hoituu uudessa mallissa kuvan mukaisella klipsillä - ei enää nepparin irroitusta.

Mikä parasta, uusi vyö sopii myös vanhaan lähettimeen. Nyt selvittiin siis vain vyön vaihdolla ja sekin tuli kuluitta suoraan postilaatikkoon. Vaikka nepparit irtoilee ja kehykset putoilee käsilaitteesta , niin ainakin takuut Polarilla toimii.

Taas sykkii. Kiitos!

Kaupparia tarvitaan

Näkemiin mennyt kausi! Syksy tuli ja hiekkakentät tyhjenivät pelimiehistä. Päättäjäiset olivat kuin koulussa - puheiden aikana haukoteltiin ja lopuksi saatiin todistukset käteen. Tosin ilman numeroita, mutta osoitus kuitenkin jonkinlaisen luokan suorittamisesta.

Koulun lukukauden päätös on hauska ja odotettu. Onhan vuorossa edessä kesäloman riemut. Jalkapallon päätöstilaisuus on sävyltään erilainen. Moni ei ehkä haluaisi jättää harrastustaan, vaan jatkaisi kautta vieläkin pidemmälle. Jatkaisiko joku koulua vielä kesän puolelle?

Toisaalta on hyvä pitää taukoa, keskittyä muihin puuhiin ja koulunkäyntiin. Suurelle osalle kyseessä on kakkoslaji, ja muutkin ovat valinneet harrastustason, joka ei tähtää tavoitteelliseen kilpaurheiluun.

Kaupunginosatoimintaa tarvitaan ja sitä pitää vaalia. Kaikki eivät halua - tai eivät omaa mahdollisuuksia - harrastaa ympärivuotisesti, liian kilpailullisesti, eivätkä panostaa rahallisesti niin paljon.

Kaikesta huolimatta riittää intoa osallistua, tiukkaa yritystä ja aitoa kiinnostusta omien resurssien puitteissa. Näistä pelaajan aluista tulee vielä isona oikeita pelimiehiä jossain lajissa, innokkaita liikunnan harrastajia tai ehkä omia lapsiaan pallokentille tuovia innokkaita isejä.

Tai mikä tärkeintä - hyviä, onnellisia ja tasapainoisia aikuisia.

Ruotsalaisten vehkeet

Syksyn ylialueellinen harjoitussarja jatkui tänään Hervannassa kahden Tapparan välisellä koitoksella. Nämäkin pelit on ohjelmassa, joten nehän pelataan. Kello käymään ja pöytäkirja täyteen.

Hervannan hallin helmi on ruotsalainen Westerstrand ajanottolaite. Käyttö on helppoa, mutta puoliajalla pitää asetuksia vaihtaa - tai muuten ei hyvä heilu.

Toimin siis kellomiehenä ja sain myös nimeni pöytäkirjaan toimitsijoiden esimiehenä. Kyseenalainen kunnia, mutta peli meni hyvin ainakin toimitsija-aitiosta käsin. Kello kävi, peli saatiin pelattua ja pöytäkirja täyteen merkintöjä. Onnistunut suoritus siis.

Kausi jatkuu YA-sarjojen merkeissä sunnuntaina Tesomalla. Toimihenkilöt löytyvät kotijoukkue Ilveksen leiristä, joten tällä kertaa keskitytään kuvaamiseen. Ottelukin on siirretty uuteen kakkoshalliin - jossa valoa riittää - vaikka olosuhteet ovatkin katsojien kannalta vaatimattomat. Lähinnä puuttuu tärkein. Se katsomo.

Pure rautaa

Koulun juhlasalissa me pienet pojat hämmästelimme kun lavalle asteli Teräsmies viitassaan. Penkissä odotti ehta hevosenkenkä voimamiehen näytöstä. Viittaa naulaan ja kenkä solmuun - hampailla.

Viljami Hautaviita kiersi vielä vanhemmallakin iällä kouluissa esittelemässä voimiaan. Mies kiskoi erilaisissa tilaisuuksissa bussia ja lentokonetta hiuksillaan, sekä taivutteli mm. rautatankoja.

Tässä Teräsmies esittelee voimiaan Ylen dokumentissa vuonna 1981 - 77-vuotiaana - ja hevosenkenkä tottelee. Kuvan ääressä voi myös miettiä mitä voima on ja miten mieltää "voimamies".

Näytöksen olen aikoinaan nähnyt elävänä ja olihan se kovaa puuhaa. Kokeile tätä kotona niin tiedät!

Terät suojaan

Luistimen teräsuoja on kannattava hankinta. Suojaa terää, kassia ja kassin purkajaa - sormivammoilta. Hallien kumimatoilla on hiekkaa, kiviä ja muuta ylimääräistä joka tuhoaa terät. Kopista kaukaloon kannattaa kopistella suojat päällä.

Pojan edelliset hajosivat - lopullisesti - joten oli uusien hankinnan aika. Kannattaa varoa ettei tule vahingossa ostaneeksi taitoluistinsuojia (kuvassa). Ulkonäkö poikkeaa vain hyvin vähän kiekkoluistimien suojista, jotka ovat kaarevammat. Nyt tuotteet erotti toisistaan vain pieni teksti pahvin nurkassa. Pakkauksetkin olivat väritystä myöten samanlaiset. Miksi näin? Kiireinen voi haksahtaa. Näin oli omallakin kohdalla käydä.

Ja taas kerran tuli todistettua vanha havainto. Market vs Urheiluliike 1-0. Hinta marketissa 8,90 kun urheiluliike "tarjosi" 12 euroa. Tämän eron takia ei kannata toiselle puolella kaupunkia suunnistaa, mutta jos kaupat ovat vierekkäin niin kumman otat? Ainakin tämä todistaa vanhan havainnon linjaa.

Puurolautasen äärellä

Blogin kirjoittaminen on kuin urheiluharrastus. Jos et ilmesty koneen ääreen - eli peliareenalle - mitään ei tapahdu. Tekstiä ei synny, hiki ei virtaa. Luova tauko on välillä paikallaan, ja sen jälkeen potkitaan uusin voimin. Sana solisee ja luistin kulkee, mutta jos jää odottamaan vain luovaa hetkeä - sitä saa odottaa pitkään.

Kirjoittamista löytyy aiheesta kuin aiheesta, kunhan asioita osaa katsoa. Otetaan vaikkapa eilinen päivä. Kierros golfkentällä, sää mainio, tulos tasoituksen pintaan. Tavallista tavallisempi kierros, ei mitään kummallista. Vai oliko sittenkin?

Neljän ryhmässä pelasi kolme vasemmalta lyövää. Se on jo sangen harvinaista, kun vasureita on maailmassa vain noin 2 prosenttia pelaajista. Harvinaisuudet eivät tähän lopu. Neljännellä pelaajalla oli punalapainen draiveri, jossa oli musta patalogo. Ilmankos paidassakin oli samaa linjaa kun kyseessä oli patasydämien teejii.

Kettu vilahteli taas väylillä, mutta ei vienyt tällä kertaa palloja. Kuuden metrin putti kaarsi sisään seiskareiällä. Vaikka kierroksen jälkeen tuntui, että pelillisesti olisi mennyt heikosti, niin vain muutama lyönti vähemmän olisi parantanut tasoitusta. Tätä se on. Kynnys nousee ja potentiaalia on, mutta miten sen saa ulos?

Istuin siis koneen ääreen ja sain tähänkin juttuun kaivettua viitteitä kaukalosta - vaikka vihreillä kentillä liikuttiinkin. Maailman suorituspaikoilla on joskus vaikea saada tulosta - kuten välillä on vaikeaa tuottaa järkevää tekstiä muutamaa lausetta enempää - yleensä ei sitäkään. Totuus löytyy kuitenkin kaurapuurolautasen ääreltä. Mitään ei tapahdu jos ei lusikkaan tartu?

Ohjaajan tähtihetkiä

Melkoiset kiireet yhdistettynä pc-ongelmiin ovat syöneet blogiaikaa, mutta nyt näkyy jo valoa tunnelin päässä. Koko masiina uudelleen alustettu, asennettu ja ongelmat poistettu - tällä kertaa. Tietotekniikan parissa ei mikään ole pysyvää. Kun toisen kiusan jätät kulman taakse, seuraavan takana odottaa jo uusi.

Urheilurintamalla oli tänään kauden toiseksi viimeinen pallopeli Pirkkalassa. Pojat voittivat 4-0 ja pelasivat kauden parhaan pelinsä. Vastustaja oli kova, kenttä vieras ja alustana aito nurmi, jolla ei ole harjoiteltu - saati pelattu kuin yksi turnaus. Siihen nähden kovan luokan suoritus.

Akseli maalissa oli jotain käsittämätöntä - aina pallon tiellä - samoin kuin kulmapotkun jälkitilanteesta tehty maali. Lyhyt anto ja sitten neljän syötön kautta maaliin. Ei näitä suorituksia ihan joka pelissä nähdä. Nyt nähtiin ja vähän enemmänkin.

Tämän pelin halusin nähdä, sillä siinä kulminoitui kaikki se mihin kauden harjoittelussa on tähdätty ja se osaaminen mihin tämä joukkue todella pystyy. Voitoista viis, mutta nämä ovat ohjaajan tähtihetkiä ja kauden huipennuksia.

Kiitos koko joukkueelle. Te olette mahtavia.

Menee hakemaan nenäliinaa. (Pientä nuhaa...)

Venyttelyä vai ei?

Onko venyttelystä mitään hyötyä? Tästä asiasta eivät asiantuntijatkaan ole yksimielisiä. Aika erikoista ettei asiaa pystytä tutkimaan kunnolla. Vai onko niin, että siitäkin huolimatta erilaisia mielipiteitä joka tapauksessa löytyisi.

Lasten urheilun parissa ohjaajanakin toimivana askarruttaa, miten oppia siis kannattaa lapsille jakaa tässäkin asiassa. Jos ammatti-ihmisten - lääkärien - mielipiteet jakautuvat näin, miten lasten parissa toimivat amatööriohjaajat voisivat tietää paremmin?

Omien urheiluharrastusten yhteydessä olen kokeillut useitakin kertoja jättää venyttelyn pois. Tästä on seurannut melko nopeasti erilaisten paikkojen "jumi"-ongelmia. Tilanne on parantunut vanhoihin tapoihin palatessa.

Omista kokemuksista huolimatta en lähtisi kovin painavasti asian puolesta liputtamaan - koska ammattilaisetkaan eivät siihen pysty. Olisiko niin - kuten monissa muissakin asioissa - ettei yhtä ja ainoaa totuutta löydy. Yksi sopii toiselle ja tekemisen erilaisuuden kirjo voi vaatia muuttuvia toimintamalleja. Huippu-urheilu vs terveysliikunta ja eri lajien omat vaatimukset. Vielä löytyy kyntämätöntä tutkimussarkaa?

Tekonurmet odottamassa

Kaukajärven pallokenttä on vihdoin muuttumassa tekonurmikentäksi. Mattorullat ovat jo saapuneet odottamaan asennusten alkamista. Ensi kesänä kenttä onkin käytössä uudessa kuosissaan.

Havainto tuli tehtyä jalkapalloharjoitusten yhteydessä. Rullia katsellessa tuli mieleen, miten kentän käyttö muuttuu ensi kesänä. En voi kuvitella että kaupunginosajoukkueet saisivat enää vuoroja näiltä kentiltä. Kaikki teko- ja nurmikenttävuorot jaetaan ikäkausijoukkueille. Tuskin tilanne tästä muuttuu.

Onhan se hyvä, jos kaupungin kokonaistilanne kenttien osalta paranee, mutta kaupparitoiminnalla se luultavasti huonenee, sillä uusia kenttiä ei ole tulossa. Koittaneen puistokenttien kausi?

Tänään satoi. Koko kesä on mennyt pallokentillä kiitettävästi säiden puolesta. Esimerkiksi neljän vuoden takaisia useita sadeharjoituksia ei ole tarvinnut toistaa. Ehkä niitä on vielä tulossa. Ainakaan näitä ei ole tänä kesänä saatu kokea. Tapahtui muuten aika tarkkaan vuosi sitten.

Maalihan se!

Eilisessä kirjoituksessa oli alkutilanne ja nyt katsotaan loppu. Maalihan siitä syntyi hienon kuvion päätteeksi. Sinne se musta pomppii...

Se tällä erää lauantain turnauksesta. Lempäälä on saanut toisen hallin vanhan jatkeeksi ja on yksi alueen jääkeskuksista. Kun edustusjoukkue vielä menestyy tiiviisti Mestiksessä, nostetta kiekkoilun kasvulle löytyy. Hyvää jatkoa tällä tiellä.

Lopuksi pitää ihmetellä Jamaican Shelly-Ann Fraserin lähtönopeutta hetki sitten päättyneessä naisten satasen kisassa Berliinissä. Matala asento säilyy ja ero muihin syntyy muutamalla askeleella. Huima startti ja tämän ansiosta maailmanmestaruus. Kisat jatkuvat huomenna.

(Photo by Jan Suominen © 2009 )

Turnauksen jälkeen

Kuvassa Tapparan 98-joukkue juonii maalia LeKin verkkoon lauantain turnauksessa. Kauden ensimmäinen kahdeksan joukkueen koitos potkaisi pelirumban käyntiin. Loppukamppailuihin ei vauhti riittänyt, mutta makaronilaatikko oli kuulemma hyvää ja sitä oli riittävästi.

Yritin etsiä turnauksen lopputuloksia isäntäjoukkue LeKin sivuilta, mutta tuloksetta. Netin käyttö tuo mahdollisuuksia palvella turnausväkeä ja samalla annetaan kuva hyvin loppuun viedystä turnauksesta. Ensi viikon KOO-VEEn juhlaturnauksessa tulospalvelun pitäisi toimia, sillä kaikki tilastot hoidetaan erillisen palvelun kautta.

Lisää kuvia lauantain turnauksesta löytyy Tappara 98-sivuston kautta. Linkkejä seuraamalla löytää neljäntoista kuvan lähteille, joista yhdestä selviää, miten tuo kolme-nolla hyökkäys päättyi. Mitä veikataan? Maali, ohi vai torjunta?

Alien Bolt juoksi reilu tunti sitten uuden - käsittämättömän - maailmanennätyksen 9.58 ja voitti näin satasen mestaruuden. Kisat jatkuvat ja ainakin minä luotan Jukka Keskisaloon - alkuerin vaisusta esityksestä huolimatta. Veikkaan mitalia esteissä. Katsotaan miten käy.

Photo by Jan Suominen © 2009

Jalkapalloilu täyteen vauhtiin

Poikien jalkapallotreeneissä oli tänään syyskauden ensimmäinen harjoitusottelu. Vastassa oli Ilveksen vanhempia tyttöjä, jotka muuten viikonlopun Pirkkahallin turnauksessa pokkasivat hopeiset mitalit sarjassaan. Kovan luokan tekijöitä siis.

Huomattavasti vanhemmista ja isommista pelaajista koostuva ryhmä antoi hyvän vastuksen. Koulujen alku lähestyy joten osanotto oli kiitettävä. Jaakko #11 oli hyvässä vireessä. Teki kaksi maalia ja karvasi palloa kuin terrieri.

Loppua kohti tämän harjoitussession peli parani jatkuvasti. Mikael #2 ampui kaukaa tolpan kautta maaliin niin hienon kudin, että se oli kauden komeimpia maaleja. Tarkka hyvä laukaus jossa oli osaamisen leima.

Kesäloman jälkeen on saatu taas pelijuonestakin kiinni. Tällä viikolla on kolme harjoituksen "putki", joten huomenna jatketaan taas. Sitä ennen käväistään tapaamassa vanhoja luokkalaisia ja opettajaa. Huomenna on aikainen herätys. Koulutie kutsuu.

Hyvästi rimpulat

Yhdestä tamperelaisesta urheiluliikkeestä löytyi sattumalta pojalle sopivan kokoiset (ja ylipäänsä mitkään) Itech jock short-housut.

Kun omakohtaiset käyttökokemukset asiassa tarjosivat pelkkää plussaa - helppous, käyttömukavuus ja helppo pestävyys - ei tarvinnut kauaa miettiä. Perinteisistä sukkanauhavirityksistä luovuttiin kerrasta.

Vähän korkeampi hinta kannatti maksaa toimivuuden paranemisesta. Sukat pysyvät ylhäällä. Ei enää hukkuneita kumilenkkejä tai vääntyneitä metallilankavirityksiä. Tarrat vaan auki ja sukat kiinni. Helppoa.

Kunhan pojat kopissa tottuvat edelläkävijään - ja lopettavat nimittelyn - luulen että joku muukin kiinnostuu näistä tuotteista. Esimerkiksi Japanissa näitä housuja löytyy yleisesti paikallisten kiekkopoikien pelikasseista.

Kiitokset siis Japanin suuntaan kommenteista, tuotearvioista ja vinkeistä.

Kettu golfkentällä

Urheilukentillä eteen osuu välillä erikoisiakin sattumuksia. Tässä yksi niistä.

Aamun kierroksella kettu nappasi golfpallon suuhunsa ja paineli metsään. Olimme noin viiden metrin päässä joten häirittynä eläin pudotti pallon metsän reunaan.

Kettu seurasi kuitenkin viheriölle ja hamusi taas palloja. Kun niitä ei saanut, ryhtyi repimään maassa olevaa reikälippua. Tämän videon kuvasin tästä tilanteesta.

Yöpelit

Pelasin Speedminton-nimistä mailapeliä öisessä puistossa. Valoampullilla varustettu Speederi näkyy parhaiten mitä tummempi taivas ja ympäristö on. Peli sujuu pimeässä yllättävän hyvin.

Valoampullia taivutetaan kevyesti jolloin se alkaa hehkumaan. Putkilo työnnetään sulan - eli Speederin - sisälle ja peli voi alkaa. Hehkua näyttää riittävän vielä puolentoista tunninkin jälkeen.

Neonkeltaiset reunanauhat, joilla pelialueet merkitään, näkyvät myös pimeässä hyvin. Kaikki oleellinen on kunnossa.

Hieno peli lämpiiin ja pimeisiin loppukesän öihin. Suosittelen.

Viimeisen päivän piirrot

Kauden aloitusleiri on viimeistä päivää vaille valmis paketti. Sunnuntaina oli vielä jäällä kova vauhti päällä. Arki ja työ ei anna mahdollisuutta omakohtaisesti tutustua kulkeeko luistin vielä viimeisinäkin päivinäkin samaan malliin. Luultavasti, sillä sen verran kovia poikia kaukalossa on.

Yhdet pelisukat eksyivät vieraisiin kasseihin, pillit ulvoivat hallissa ja saattelivat palokunnan paikalle. Suihkun ovet oli lukittu. Tungosta kopeissa ja käytävillä. Jäältä ruokailemaan, oheisista välipalalle. Varusteita päälle ja pois.

Tästä se kausi lähtee käyntiin.

( Photo by JSS © 2009 )

Aloitusleirille

Kauden aloitusleiri käynnistyy huomenna. Viisi päivää ja kymmenen jääharjoitusta oheisineen potkaisee poikien kiekkosyksyn liikkeelle. Säidenkin puolesta sopivasti, kun luvassa on sateinen jakso. Ei haittaa vaikka onkin liikuntaa sisätiloissa.

Ryhmä numero viisi starttaa hallilla vasta kello 11, joten aamuheräämisten suhteen ei muutoksia tarvitse tehdä kesälomarytmiin. Jatketaan samalla kaavalla, eli nukkua voi vähän pidempään kuin normaalisti arkiaamuina kouluaikaan.

Kassi on pakattu ja pelimies unten mailla. Huomenna suunta Sentteriin.

Varustekierros kaupoissa

Muutama päivä aikaisemmin - juniorin varustetarkistusten yhteydessä - heräsi ajatus tutkia voisiko vanhanaikaisista sukkaklipseistä luopua kokonaan. Kumilenksut hukkuvat, metallipitimet vääntyilevät ja kiinnitys sukkiin on aina yhtä hankalaa.

Tarjolla on eri valmistajilta shortsimallisia housuja, joissa on suojakuppi ja "tarrakiinnitys"-alustat sukille shortsin lahkeiden edessä ja takana. Näissä "lätkissä" sukkien olisi tarkoitus pysyä paikoillaan.

Kierros tamperelaisissa varusteliikkeissä antoi selkeän kuvan siitä, että tarjolla on lähinnä perinteisiä ratkaisuja. Shortsit loistivat poissaolollaan. Vain yhtä, tai kahta mallia rajoitetusti hyllystä löytyi. Nämäkin olivat tiukasti muotoutuvia, ihon myötäisiä malleja.

Hintataso shortseissa on yli kaksinkertainen, joten tämä voi vaikuttaa ostajien valintoihin, varsinkin jos on kyse nuorista kiekkoilijoista. Lähinnä shortseissa arveluttaa sukkien kiinni pysyminen tarroissa, varsinkin vähän pidemmän käyttöajan jälkeen.

Kun tutustumiskierroksen aikana kohdalle osui yhdestä liikkeestä yksittäinen kappale aikuisten kokoa puoleen hintaan, päätin itse ryhtyä koekaniiniksi. Netistä löytyy varmaan käyttökokemuksia, mutta omakohtainen tuntuma on aina paras. Kuvassa kyseinen tuote jonka otan testiin elokuussa kun jääkausi taas alkaa.

( Jukka Keskisalo ylitti juuri maalilinja 300 metrin esteissä Monacon GP-kisoissa ja jäi 33 vuotta vanhasta Suomen ennätyksestä vain 0,33 sekuntia. Kyllä se vielä menee rikki tällä kaudella...)

Sunnuntain kolme aatosta

Pasila pyörii uusintana sunnuntaisin ja illan jaksossa oli traaginen hahmo jolla ei mennyt hyvin, mutta lapsuudesta löytyi koulun paras hemoglobiini. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin kestävyyslajeissa sujui hyvin ja jokainen on jossain hyvä joskus.

Jos korkeaa hemoglobiinia tai muita luontaisia lahjakkuuksia ei löydy - jotka urheilussa ovat ykkösasia menestykseen - pitää eväät kaivaa jostain muualta.

Yksi kulmakivi voi olla vaikka asenne. Se ratkaisee aina.

• Ilmeisesti tärkeintä ei ole miten on totuttu tekemään, vaan miten onnistutaan.

• Se kaikki mikä kannattaa tehdä, kannattaa tehdä hyvin.

• On oltava joko ensimmäinen, paras tai sitten erilainen.

Hyvää alkavaa viikkoa. Rauno Repomies harrasti muuten lapsena painia.

Kaikenmaailman klinksut ja klonksut

On varustehuollon aika. Kesä on hyvä hetki katsastaa pelit ja pensselit kuntoon - korjata vanhaa, miettiä uuden hankintaa.

Tässä tapauksessa on kyseessä keväällä hankittu pojan suoja, jossa on nauhojen päässä ne metallikoukkuviritykset ja niihin kiinnitetyt kumilenksut. Näillä siis pidetään pelisukat ylhäällä. Kuka näitä rimpuloita oikein keksii?

Kumit irtoilee jatkuvasti ja metalliklonksut vääntyilee, irtoilee ja irvistelee. Jokaisen harjoituksen jälkeen pitää kumilenksuja etsiä kassin pohjalta ja viritellä paikalleen. Luulisi näissäkin tamineissa jotain kehitystä tapahtuvan - vai olisiko jostain saatava jotain kehittyneempää mallia?

Tässä yksi esimerkki välineestä, jota käyttäessä rauhalliseltakin mieheltä voi mennä "kappa" - eli hermo huonoon kuntoon. Välinehuoltajan painajaisvaruste nro 1?

Ars longa

Charles Fazzino on vaikuttava 3D pop-artisti, joka tänä vuonna oli virallinen Pori Jazz-taiteilija ja vuoden tapahtuman julisteen tekijä. Painettu kuva paperilla tai näytöllä ei tee oikeutta Fazzinon töille, sillä suuri osa taiteesta on kolmiulotteisia piirroksia ja maalauksia. Lopputulos on mielenkiintoinen ja työvaiheista voi lukea lisää taiteilijan 3D Process-sivulta.

Fazzinon työt ovat värikkäitä, äärimmäisiin yksityiskohtiin meneviä ja hauskoja kollaaseja, joista löytää aina uutta sisältöä. Sen lisäksi, että mies on tehnyt yksittäisiä teoksia, on taidetta syntynyt erilaisten tapahtumien ohessa ympäri maailman.

NHL All Star Game Dallasissa vuonna 2007 oli ensimmäinen vierailu jääkiekkotapahtuman virallisena taiteilijana. Oheinen kuva on tämän tapahtuman juliste. Fazzino on kuvittanut myös muita suuria urheilurientoja, kuten Super Bowl, Indianapolis 500 ja Major League Baseball All Star Game.

Fazzino on koristanut kädentaidoillaan myös erilaisia esineitä - kitaroita, viuluja ja lukuisten lajien kypäriä - kuten kuvassa näkyvän Boston Bruins-mallin. Tästä linkistä näkyy lisää kohteita joihin Fazzino on merkkinsä lyönyt - mahtuupa mukaan yksi palomiehen kypäräkin.

Tänä kesänä Porin Jazz-kadulla oli Fazzinon näyttely, jossa moniin alkuperäisiin teoksiin pääsi tutustumaan luonnossa. Kohteet olivat myös myynnissä ja kalleimmissa hintalappu oli ison perheauton luokkaa. Nämä siis unohdettiin tällä kertaa, mutta mestari kuitenkin kävi itsekin paikalla ja signeerasi ostamani Pori Jazz 2009 julisteen.

Lopuksi pitää vielä mainita Fazzinon kiinnostuksesta maatamme kohtaan. Siihen on erityinen syy, sillä hänen äitinsä on suomalainen. Miehemme maailmalla.

Kesäinen kauden avaus

Jääkiekkokausi alkaa yhä aikaisemmin ja kestää yhä pidempään. Kesätauon jälkeen ysikasit hyppäsivät kahtena päivänä kaukaloon ja kausi käynnistyi siitä.

Tuttuun tapaan pleksit huurteessa ja ulkona lämmin auringonpaiste, jonka siivittämänä urheita isiä näkyi shortseilla ja t-paidalla varustettuna myös katsomon puolella.

Jäällä liiga-Tapparan Ville Nieminen veti kiekkoleiriä nuoremmille ikäluokille ensin ja sitten oli vanhempien vuoro. Ensimmäisenä päivänä harjoiteltiin mm. laukauksia, joista kuvissa esimerkin antaa Micke.

Hyvä hetki siis hakea vähän tuntumaa ensi viikon lopulla käynnistyvää aloitusleiriä ajatellen. Viisi päivää kun ollaan kahdesti jäällä, on parempi ettei aloiteta ihan "kylmiltään" kesätauon jälkeen.

( Photos by JSS © 2009 )

Lomalta paluu

Blogin kesätauko on nyt ohi. Viime viikot on vietetty loman merkeissä pitkälti muualla kuin kotimaisemissa. Myös poikien harrastukset ovat edenneet omatoimijaksoilla.

Länsirannikolla tuli käväistyä perinteiseen tapaan Pori Jazz-konsertin merkeissä. Raphael Saadiq heitti loistavan setin retrosoulia Kirjurinluodon Areenalla ja aurinko loi hyvän sään koko tapahtumaviikolle.

Kesäinen Pori tarjoaa monenlaista aktiviteettia, joista Yyterin neljäkilometriä pitkä hiekkaranta sisältää laajaa, matalaa merivettä ja lämmintä hiekkaa, joihin Joona - Sandman - voi vaikka upota kokonaan. Ainoastaan isovarvas jäi pinnalle. Tutuksi tulivat siis dyynit ja greenit - sää suosi nyt molempia.

Tapahtumat karhukaupungissa jatkuvat kun Metallica saapuu viikon päästä esiintymään samaiselle Areenalle. 50000 kävijää on menossa kuuntelemaan toisenlaista Sandmania ja paljon muuta. Mikä sen paremmin sopisi metalliteollisuudestaankin tunnettuun kaupunkiin. Kuin se metalli.

Kun talvi taas tulee, niin Porissa ei tapahdu mitään. Jäähallissa tosin pelataan liigakiekkoa, mutta viime vuosina sielläkään ei ole... tapahtunut juuri mitään. Ässien valmentajan vaihdoskin tehtiin kuluvan kesän aikana, kun Suhonen sai antaa tilaa pitkän linjan konkarille, Pekka Rautakalliolle.

Paikallinen sanomalehti ilmaisi lukijan viestissä kaupunkilaisten ajatukset ja toivotti uuden valmentajan tervetulleeksi tähän tapaan: "Nolla tappiota tähän mennessä. Tästä on hyvä jatkaa valmentaja Rautakallio." Länsirannikolle ei ole helppo tulla - edes oman kaupungin pojan.

Näin siis saatiin tämäkin kirjoitus käännettyä jääkiekon pariin. Siitä on siis - lukijan sanoin - hyvä jatkaa, sillä jääkiekkokausi on jo käynnissä. Lisää lähipäivinä.

( Photos by JSS © 2009: "Yyterin sannat", "Raphael Saadiq Pori Jazz 2009-konsertissa", "Sandmanin varvas" )

Veden voimalla

Kymmenen litraa vettä kului tämän päivän harjoituksissa. Päät ja paidat märkinä oli mukavampi pelata auringon hohkatessa kesän lämpöennätyksiä. Suihku vesitonkan alla viilensi kummasti juomatauoilla.

Poikien viimeinen harjoitusviikko ennen kesätaukoa on nyt menossa. Kevään pelit on nyt pelattu ja peli-ilme jatkuvasti kehittyvä - kuten pitää ollakin. Harjoitusinnossakaan ei ole havaittavissa mitään väsymisen merkkejä. Pieniä sellaisia näkyy ohjaajassa, jonka energiat kesäflunssa ja kuumuus on syönyt.

Viides kesä menossa saman ydinryhmän kanssa. Monta taitavaa poikaa on saatettu ikäkausijoukkueisiin, mutta uusia on aina tullut tilalle runkoa paikkaamaan. Yksi ajatus joukkueen toiminnasta kiteytyi ohi kulkeneen G6-ohjaajan kanssa keskustellessa.

Jos tämä jalkapallotoiminta auttaa siinä, ettei yksikään näistä pojista ajaudu tulevina vuosina "nurkille notkumaan", on tämän eteen tehty työ saavuttanut tarkoituksensa. Yksi ja tärkein kiteytynyt tavoite?

Loppuottelun lisukkeet

Fifan sivuilta voi parhaillaan seurata "livenä" Confederation Cupin loppuottelua USA-Brasilia. Kuvaa ei näy, mutta minuutit juoksevat ja ottelun tärkeimmät tapahtumat kirjautuvat listaan. Reaaliaikaiset näytöt kertovat joukkueiden taktiikan näyttämällä pelaajien paikat kentällä ottelun eri jaksoilla.

Myös kattavat tilastot päivittyvät samalla kun peli etenee. Vaikkapa tähän malliin: USA:n eniten ottelun aikana juossut pelaaja Donovan on saanut mittariin 7897 metriä kun peliä on pelattu 62 minuuttia. Näyttää muuten samainen mies pinkonut tähän mennessä nopeinta vauhtia kentällä - huippunopeus on 31.59 km/h.

Ottelun katsojalla on siis paljon mielenkiintoista oheismateriaalia tarjolla, vaikkapa miniläppäriin sohvapöydälle - tai tietokoneen näytölle, kuten omalla kohdallani. Ottelu pyörii näytön toisessa nurkassa ja tiedot toisessa.

Eri asia on, ketä nämä oheistiedot kiinnostavat, jos pelin seuraaminen on kovin intensiivistä. Puoliajalla ainakin on aikaa. Kaikesta huolimatta tekniikka mahdollistaa asioita ja niitä myös tarjotaan jalkapallon ystäville. Ota tai jätä.

USA muuten sinnittelee yhä 2-1 johossa kun peliä on pelattu 72 minuuttia. Ja juuri samalla hetkellä Brasilia tasoittaa Fabianon maalilla johon syötön antaa Kaka. Tiukkaa on - ja yllättävä tulos? 13 minuuttia ottelua jäljellä joten siirrytään takaisin seuraamaan ottelun loppuhetket ja lyödään tähän piste.

Edit 23:26: Lopulta Brasialia otti kuin ottikin mestaruuden tuloksella 3-2 ja pelin jälkeen näyttää että voittajat ovat ihan innoissaan tämänkin Cupin voitosta.

Hellejakson jalkapallokeskiviikko

Hiki puskee ihon läpi niin että sen aistii ja tuntee ensimmäisenä. Toinen havainto on tekonurmen kuumuus läpi turf-pohjaisen jalkapallokengän. Kentän pinnan kumirouhe suorastaan hehkuu iltapäivän auringon latausta. Tässä ensimmäiset havainnot kun pysähtyy paikoilleen pelin tiimellyksessä.

Kun juoksu taas alkaa - kohti palloa, estämään, pois syöttövarjosta, noutamaan, keskittämään, ottamaan vastaan - lämmön vaikutukset eivät enää tunnu vaan keskittyminen on pelitilanteissa, pallossa, vastustajissa. Liike auttaa kuumuudessa, mutta väsymys painaa jarrua - valinta kahden väliltä on vaikea.

Kulmatilanteessa pääsee hetkeksi puun varjoon kun karannutta palloa noudetaan. Hetki on pieni, mutta tärkeä ja taas mennään. Kärkimiehenä puhdin hiipuminen tuntui ensimmäisenä siinä, ettei enää jaksanut kunnolla juosta alas vastustajan hyökätessä. Loppuminuuteilla ei enää jaksa juosta edes ylös, joten pelit alkavat olla siinä?

Juomatauolla pohjallisten vaihto pelikenkiin toi uutta puhtia. Ohuempi malli tuntui muuten paremmalta, mutta ei pysynyt paikoillaan vaan lähti pelatessa liikkumaan kengässä. Kenkien sopiminen on tärkeä juttu. Kun sellaiset löytää, virittää ja ne lopulta ajan myötä toimivat jalassa unelmallisesti - on vuorossa hajoamisen hetki.

Uusia samanlaisia ei enää saa - valmistus on jo lopetettu - joten kaikki alkaa taas alusta. Osta kengät, toivo ja rukoile, viritä, käytä. Ja hajota. Elämän kiertokulkua. Kerro minulle urheilukenkävalmistaja - miksi kenkien elämä on näin lyhyt?

Peli päättyi, aurinko jatkoi hehkutustaan. Tein kaksi maalia tarkoilla laukauksilla ohi maalivahdin. Sijoitin juuri sinne minne ajattelin ja pallo meni haluni mukaan. Varsinkin toinen veto, joka ohitti tolpan 4,95 millimetrin päästä ja upposi verkkoon, antoi pelistä sen onnistumisen elämyksen ja nautinnon. Kuin olisi tehnyt ratkaisevan maalin MM-loppuottelussa. Nyt pelattiin firmafutista, mutta tämän takia jalkapalloa pelataan. Taso kuin taso - tunteet ovat samat.

Kentän laidalla nestettä sisään ja kamoja kassiin. Polar näyttää keskiarvosykettä 156 ja huippusykettä 184. Ja taas lisää nestettä. Kaksi tuntia poikien jalkapalloharjoitusten alkuun. Kolmetoista ja puoli tuntia golfkierroksen alkuun. Välissä vaatteiden vaihtoa, lepoa, ruokailua, lepoa, ruokailua ja lepoa. Ja vaatteiden vaihtoa.

Urheilu on lepoa, ruokailua ja vaatteiden vaihtoa. Huippu-urheilu on tätä samaa potenssiin kymmenen. Vaihtelua elämään tuo kun näiden toimintojen välissä käy suihkussa. Vai kuuluiko sekin samaan listaan?

Variatio delcetat.