Siirrosta toiseen

Jääkiekon SM-liigan siirtoraja umpeutuu muutaman tunnin kuluttua. Moni pelimies on jo vaihtanut seuraa ja ruletti jatkuu ihan viime hetkiin asti. Aamulla saamme kuulla viimeisimmät kuulumiset siirtomarkkinoilla. Näinhän se menee joka vuosi.

Erikoista on se, että monista joukkueista lempatut ja tehottomuudesta kärsineet pelaajat otetaan ilolla vastaan toisessa seurassa. Myös hyvin pisteitä saalistaneilla ei välttämättä ole käyttöä, ja nämä pelimiehet viedäänkin innolla uuteen joukkueeseen.

Moni kysyy, onko järkeä jos huonosta luovutaan ja vielä huonompi tulee tilalle? Tai jos melko hyvä pistemies jätetään pois ja tilalle hankitaan aivan saamattomalta näyttävä rusettiluistelija? Miten siis on?

Joukkueisiin pyritään hakemaan sopivia pelaajia, jotka tulevat toimeen keskenään ja valmennuksen kanssa. Kokonaisuus on muutakin kuin mitä jäällä näkyy. Mitä sujuvammin ja harmonisemmin pelaajat sopeutuvat joukkueeseen, sitä enemmän voidaan odottaa tulosta ja saavutuksia. Mitä paremmin pelaajat sopivat omiin rooleihinsa, ja mitä enemmän mukana on tässä suhteessa joustavia pelaajia, sitä varmempaa on menestys.

Kaikkea ei voi mitata henkilökohtaisilla pisteillä. Tätä tärkeämpää voi olla, että uusi pelaaja tuo mukanaan henkeä, joka saa monen muun joukkueen jäsenen pelaamaan paremmin. Joukkueen paremmuus mitataan viimeisissä ratkaisevissa koitoksissa. Niissä ei pelata enää taidolla, vaan hengellä, joka onkin joukkuepeleissä se tärkein elementti, kun viimeinen pelisarja on käsillä.

Taitoa ja kokemusta tietysti tarvitaan, mutta se ei aina riitä. Liigassakin on jo monen vuoden ajalta monta esimerkkiä siitä, mitä saadaan aikaan (tai paremmin sanottuna: mitä ei saada aikaan), kun kasataan isolla rahalla joukko taitavia pelimiehiä yhteen. Tämä yhtälö ei toimi, jos ei ole näkemystä, pitkäjänteistä toimintaa ja joukkuehenkeä.

Juniorijoukkueissakin nostetaan niitä pelaajia eteenpäin, jotka ovat kehityskykyisiä ja sopeutuvia joukkuetoimintaan. Näin sen ainakin pitäisi mennä, mutta ei aina mene. Pitäisi osata katsoa monella erivärisellä kiikarilla tulevaisuuteen ja nähdä siellä oikeita asioita pelaajien suhteen. Aivan kuten hyvä pelimies osaa kaukalossa tehdä - ennakoi tulevat tilanteet.

Juniorin kohdalla pelkkä taito ei välttämättä riitä, jos edellytykset oppia uutta ovat vajavaisia. Kehitystä ei tapahdu. Pitää myös osata toimia ryhmässä, koska kyseessä on joukkuepeli. Hyvät yksilöt eivät välttämättä tee hyvää joukkuetta, vaan sopivat yksilöt. Tästä on kyse tässä viime hetken siirtorumbassakin.

Joka tapauksessa joukkueen tekeminen - ja sen tekeminen niin, että myös menestystä tulee - on monen asian summa, erittäin vaikea tehtävä ja ammattimiehelläkin homma voi karata käsistä. Aivan kuten tämän blogikirjauksen kanssa tuntuu nyt käyvän?

Ei se mitään - ainahan voin hankkia muutamia uusia aiheita siirtomarkkinoilta. Lähtisikö kirjoitussuoni siitä hyökkäämään uudella innolla eteenpäin ja puskisi lisää lukijakuntaa lyömään kävijäkäyrät uusiin ennätyslukemiin?

Luovu, vaihda ja hankki uutta. Tie menestykseen.

Lause vuodessa

Vuoden 2011 urheilukirjaksi on valittu Tuomas Kyrön Urheilukirja. Ainakin kirjan nimi on osunut asian ytimeen.   Asioita pohdiskelevassa tekstissäkin on saavutettu jotain urheilun ytimeen pureutuvaa. Vai mitä sanotte vaikkapa tästä kirjan kohdasta?

"Vanhan liiton viimeinen ja paras edustaja oli Seppo Räty, joka tiesi, että puheeseen pätee sama kuin heittoihin: yksi lause vuodessa riittää, jos se osuu oikeaan paikkaan. Seppo Räty ei puhunut yhteistyökumppaneille, hän kiroili keihäälle."

Taloustutkimus:

Jääkiekko ylivoimaisesti arvostetuin ja seuratuin urheilulaji

Sponsorointi & urheilun arvomaailma 2011 -tutkimus
Yleisarvosanat (kouluarvosanojen keskiarvo), TOP 10

1.	Jääkiekko	8,19
2.	Yleisurheilu	7,67
2.	Jalkapallo	7,67
4.	Taitoluistelu	7,65
5.	Mäkihyppy	7,56
6.	Alppihiihto	7,45
7.	Lumilautailu	7,43
8.	Ralli	7,34
8.	Tennis	7,34
10.	Ampumahiinto	7,33

Orivesi - toinen päivä

Radio 957 soittolistalla soi kappale Rainbow: Kill the King. Ysitie oli tänä iltana ruuhkainen ja lumi tuiskusi. Ohituskaista lähestyi ja oli siis mahdollista päästä jonon edessä ajavan rekan ohi. Rekka oli tässä tapauksessa se kuningas, joka pitäisi nitistää.

Radiosoittoon vaihtui Zero Nine ja ohitus alkoi. Nollanäkyvyyden lisäksi jono osoittautui liian pitkäksi ja ohituskaista liian lyhyeksi. Rekan nostattamassa lumipölyssä ei kaistan loppumetreille ollut enää järkevää hyökätä. Näin jouduttiin ajelemaan koko loppupätkä Oriveden jäähallille rekan perässä pölyävässä lumimyräkässä. Radio soitti Steve Miller Bandin kappaletta Joker. Autorallissa ei jokerikorttia tänään jaettu.

Tiukan matkarutistuksen jälkeen kiekkoreissulla on aina tunnin rauhallinen hetki. Joukkueet suorittavat alkulämmittelyt ja valmistautuvat koitokseen. Vanhemmilla ei jää muuta tehtävää kuin käyskennellä hallilla, juoda kahvia ja katsella aktuaalia jäätoimintaa tai keskustella muiden vanhempien kanssa. Ja mistäpä muusta kuin jääkiekosta.

Toimitsijatehtävissä oli tapahtunut muutoksia ja järjestysmieshommat vaihtuivat käsikellon käyttöön. Kun joukkueet lopulta saapuivat jäälle, valmistelut toimitsijakopissa oli jo tehty. Kaikki oli valmiina mittamaan aikaa, kirjaamaan maaleja, jäähyjä ja torjuntoja.

Tappara Forum kohtasi kotiottelussaan Nokian Pyryn Orivedellä. Molempien joukkueiden matkan varrelle osui monta jäähallia, mutta tänne asti piti vaan tulla pelaamaan. Aina ei voi käsittää näitä kummallisuuksia. Aloituskiekko pudotettiin jäälle.

Peli noudatteli jääkiekosta tuttua kaavaa. Toinen joukkue hallitsee, mutta ei silti saa johtoon tarvittavia maaleja. Laukaukset menevät ohi, yli tai muuten vaan maalivahdin ulottuville. Vierasjoukkueen listasta puuttuva pelaaja aiheuttaa säpinää toimitsijakopissa. Näitä sattuu ja lista korjataan.

Jääkiekkoa pelataan, alaselkä jumiutuu, varpaat kohmettuvat ja kellokäsi puutuu. Otan toisen käden käyttöön ja saadaan ensimmäinen maali aikaan. Tämä ei liity millään tavalla kellokäden vaihtumiseen, vaikka kuvauksesta näin voisi ymmärtää. Tilanteita, jäähyjä, laukauksia - toimitsijat pidetään hereillä. Toinenkin erä saadaan päätökseen ja Zamboni singahtaa jäälle pyörimään.

Kolmas erä ja lopussa mennään vielä tasalukemin. Viime hetken jäähy kotijoukkueelle, mutta Pyry ei pysty tätä käyttämään hyväkseen. Sen sijaan "paha poika" pyyhältää aitiosta suoraan hyökkäysalueelle, saa syötön lapaan ja nostaa ylänurkkaan. Voitto se on maalinkin voitto.

Kotimatkan soittolistoista en muista mitään, mutta Orituvan kohdalla poika vinkuu perinteisesti pysähtymään ruokatauolle. Tällä(kin) kertaa ajetaan suoraan kotiin ja ruokapöytään. Puolen tunnin kotimatkalla näin kannattaa tehdä. Lämpenevästä autosta ei haluaisi muutenkaan nousta turhaan. Jaloissa alkaa vähitellen olla tuntoa ja istuinlämmitin puhkuu lämpöä selkään. Parisen tuntia ja pakkasukko on sulatettu.

Rainbow: Kill the King

Pelikenttien sutkautukset

Vieläkin jaksaa huvittaa eilisissä TPV Kaukajärven futsal-harjoituksissa heitetty kommentti. Peliliivit olin unohtanut kotiin, joten jaot tehtiin paitojen värien mukaan. Tummanväriset toiselle puolelle ja vastaan tuli valko/punainen ryhmä. Saatiin vieläpä tasaiset jaot.

Peli käynnistyi ja jossain vaiheessa tuomaroin tilannetta lauseella: "Tummille sivurajapotku". Tähän joku nokkela heitti heti: "Pojat hei... me ollaan Kaukajärven Tummat".

Viitisen vuotta sitten sattui seuraava tapaus. Joukkueen pelimiehet olivat vielä melko pieniä ja harjoituksissa oli mukana perinteisiä leikkejä, kuten "Kuka pelkää mustaa miestä?". Tätä alkuleikkiä toteutettiin ajan hengen mukaan muodossa: "Kuka pelkää pelimiestä?".

Käynnistin leikin ja sen lähdettyä rullaamaan, käväisin autolla hakemassa varusteita. Palatessani paikalle, oli seuraava kierros alkamassa, juoksijat olivat rivissä ja kiinniottaja keskellä pelialuetta kädet levällään intoa puhkuen. Ja huuto kuului: "Kuka pelkää Jammu Setää...?"

Tapparasta voittaja?

Vedonvälittäjä arvostelut analysoivat eri medioissa joukkueiden tekemisiä ja yrittävät antaa vihjeitä seuraavan kierroksen tulokselliseen pelaamiseen. Näitä spekulointiin perustuvia juttuja löytyy niin jalkapallon, jääkiekon, kuin muidenkin lajien parista. Niiden tarkoitus on tukea nettiveikkauspalstoja ja saada kassa kilisemään.

Katsotaanpa miltä kuulostaisi tosielämään sijoittuva juttu jääkiekon D-poikien, eli 13-vuotiaiden aluesarjasta. Veikkausvinkit ja muut spekulaatiot sen pohjalta. Ja näin se menee:

Tappara Forum ylsi viime kierroksen ottelussaan niukkaan voittoon Nokia Pyrystä ja johtaa nyt aluesarjaa. Edellinen kohtaaminen saman joukkueen kanssa päättyi selvään voitoon Nokialla. Onko siis vire hieman laskussa? Tilanne voi olla vaikeasti analysoitavissa. 

Tulevalla kierroksella Forum kohtaa Tehon, joka on aloittanut sarjan nimensä mukaan tehokkaasti. Onko tässä nyt tasapelin paikka, vai lähteekö Tapparan peli kulkemaan nousujohteisesti? Paljon riippuu siitä, löytääkö vaikkapa Make maalijyvän ja lähteekö Joonan lämäri siniviivalta tarpeeksi matalana? Onko Lassi liekeissä?

Eri vedonlyöntitahot luottavat kuitenkin Tapparan vahvuuteen ja kertoimet ovat sen mukaisia. Ennen kaikkea tasainen puolustuspää ja maalivahtipelin onnistuminen takaavat hyvät lähtökohdat peliin. Pitänee myös muistaa, että nyt pelataan Forumin kotiluolassa, jonka kosteus ja tunkkainen ominaistuoksu vie vastustajilta pelihaluja. 

Teho on latonut sarjassa eniten maaleja, mutta Tappara johtaa sarja - tosin yhden ottelun muita enemmän pelanneena. Kotijoukkue silti lähtee hienoisena ennakkosuosikkina peliin. Veikkausriviin varmaa haettaessa on syytä kiinnittää katseet myös kierroksen muihin otteluihin. Onhan Tappara jo kaksi tasapeliä pelannut, eli onko syytä varmistaa tämä kohde? Varmaa tästä ei riviin pysty hakemaan. 

Tulossa on siis tiukka kamppailu ja valmennuspuolella oltiin tyytyväisiä Nokian pelin tasaiseen vahvuuteen. Sitä halutaan lisää. Pientä heilahtelua voi tuoda myös viime hetken poisjäännit ja loukkaantumiset. Muutaman avainpelaajan puuttuminen voi pistää valmennuksen miettimään uusia keinoja. 

Veikkausriviin lähtökohtaisesti ykkönen ja sille varmistus tasapelistä. Voittajavedossa satsaaminen Tehoon ei suurilla kertoimilla jyllää, joten yllätysmonentin hakeminen jää tästä kohteesta pois. Kyseessä on tämä kierroksen tiukin koitos ja spekulointi saa jatkua. Peliin on aikaa kaksi päivää, joten viime hetken vinkit ovat paikallaan. Jäädään siis odottelemaan niitä.

Sponsored Post

Kalevan liikuntapuisto

Tampereen kaupunki on julkaissut Kalevan liikuntapuiston suunnittelun kilpailutyöt. Kyseessähän on Tampereen keskustassa sijaitseva Sorsapuiston kenttä. Kilpailu on suunnattu maisemasuunnittelun opiskelijoille ja töistä voi antaa myös arvioita palautelomakkeella.

Suunnitelmia näyttääkin olevan todella paljon. Lyhyen tutustumisen perusteella moni hahmotelma on toistensa kaltainen ja samat pelikentät niissä esiintyvät vain eri puolille aluetta sijoitettuina. Mitään kovin radikaalia esitystä ei kohdalle osunut, mutta tämä on tietysti ymmärrettävää koska lähtökohdat ovat rajatut.

Onko sinun suosikkisi Ahdin puutarha, Laakso, Tuuksää vai joku muu?

Pallopelit silmin nähtynä

Babe Ruth oli yksi suurimmista amerikkalaisista baseball-pelaajista. Ja vaikka hän pelasi kausilla 1919-35 on tämä saavutettu sädekehä säilynyt näihin päiviin asti. Vuonna 2007 Ruth valittiin sijalle kaksi, kun listattiin kaikkien aikojen parhaat pohjoisamerikkalaiset urheilijat 1900-luvulla. Michael Jordan oli se ykkönen.

Ruth oli siinä mielessä kiinnostava urheilija, että hänen näkökykynsä oli erittäin kehittynyt. Jo 1920-luvulla tutkijat kiinnostuivat hänen näköjärjestelmästään ja havaitsivat sen poikkeuksellisuuden. Tämä olikin tärkeä asia lajissa, jossa käsi/silmä-koordinaation toimivuus on edellytys hyviin suorituksiin.

Vuonna 1927 Ruth löi yhden kauden kunnariennätyksen 60 ja tämä säilyi 34 vuotta. Tämä kertoo kiistatta miten hyvä pelaaja Ruth oli ja miksi hänestä tuli kansallinen "ikoni".

Ruthin ajoista näihin päiviin asti on silmän ja käden yhteistoimintaan kiinnitetty huomiota liian vähän. Varsinkin nopeissa pallopeleissä katseen liikkuminen ja yhteistyö aivojen kanssa on ratkaisevaa, kun puhutaan pelitilanteen hallinnasta ja ennakoivasta "pelisilmästä".

Lukeminen tai vaikkapa pitkäaikainen tietokoneella istuminen voivat jumittaa silmien lihaksia. Pelitilanteissa kuitenkin tarvitaan silmän liikettä, sillä huomioitavaa ja tarkennettavaa riittää myös katselualueen reunamilla. Näin siis silmän lihasten lämmittely ennen peliä voi parantaa suoritusta.

Silmien avuksi on kehitetty erilaisia urheilulasiratkaisuja, joissa lissien väri tai ominaisuus parantaa näkökykyä. Näillä estetään häikäisyä, lumesta tai vedestä johtuvaa haittaa, parannetaan kontrastia jne. Tämän lisäksi huippu-urheilija voisi saada hyötyä erityisistä silmätreeneistä, joissa erilaisten apuvälineiden kanssa harjoitetaan silmän kykyä toimia aivojen kanssa yhteen.

Tulevaisuudessa silmä tulee olemaan pallolajeissa yksi kohde valmennettaessa Babe Ruthin kaltaisia pelaajia. Syntymässä saatuja ominaisuuksia voidaan vielä kehittää erikoisharjoituksilla ja silmä on keskeinen tekijä.

Silmätreeneillä saadaan parannettua tasapainoa, hidasta reaktionopeutta, ajoitusten virheitä ja muita ominaisuuksia. Silmät, aivot ja kädet muodostavat kolmiyhteyden josta pallopelien mestarit rakennetaan.

1000

Kaukaloblogin tuhannes julkaistu postaus on tässä. Seitsemäs vuosi on nyt menossa ja elokuussa 2005 - kun julkaisin ensimmäiset rivit - ei tullut mitenkään mieleen, että tekstiä syntyisi vielä vuonna 2012. Näin nyt vain pääsi käymään.

Urheilun parissa puhutaan että toistot tekevät mestarin ja että 10 000 toistoa rittää siihen. Paljon on siis edessä, mutta jos totta puhutaan niin kymppitonni jää rikkomatta.

Sen sijaan voin jatkaa urheiluilmiöiden havainnointia ympärilläni ja katsoa kasvaako näissä joukkueissa tuon maagisen rajan rikkojia. Tuleeko kenestäkään mestaria, onkin jo toinen juttu.

Huomasin myös, että ensimmäiseen viiteensataan kirjoitukseen meni aikaa kaksi vuotta. Seuraavat kestikin jo neljä ja puoli. Kirjoitusvauhti on siis hiipunut vuosien mittaan, mutta tämän vuoden alku on tuonut taas uutta potkua tähän toimintaan. Ja kun jalka on kaasulla, niin mitäpä sitä nostelemaan. Antaa mennä vaan.

Kiitos kaikille lukijoille näiden vuosien varrella. Pidetään pelit pyörimässä niin kaukalossa, saleissa kuin nurmikentilläkin.

Kaukaloblogi - jo vuodesta 2005.

Orivesi - ensimmäinen päivä

Suunnatessamme kohti Oriveden keskustaa, oli melko harmaa lauantaiaamu ja autossa vallitsi viipyilevän haukotuksen kaltainen tunnelma. Nokian Maps navigoi meidät tyylikkäästi urheiluhallin edustalle ja ohjasin autoni takapihan parkkiruutuun. Aamun futsal-pelien tapahtumapaikka avautui edessämme.

Pojat keräsivät reppunsa ja suorivat viipyilemättä kulman ympäri suunnaten kohti pääsisäänkäyntiä. Annoin tämän nopean toiminnan edetä ja keskityin poimimaan rauhassa oman kassini ja suljin auton ovet keskuslukituksella. Valmentajan kokemuksella aavistin, että sisäänkäynti pukukopeille on yleensä takaovesta ja tämä sijaitsi lähellä. Hyvin lähellä. Näin siis oli tälläkin kertaa.

Moni muukin oli suorittanut aamulenkin kiertäen koko suuren rakennuksen ympäri ja päätyen vihdoin takaoven kautta aulaan. Siellä odotin myös kyytiläispoikien saapumista paikalle. Oi nopeus, oi tyhmyys. Oppivat kyllä kunhan ikää tulee lisää, ajattelin suunnistaessamme kohti pukukoppeja. Toivon mukaan.

Hieno urheilupaikka. Iso sali ja parketti kuin silkkiä. Oheistilat suoraan futsal-pelaajien toiveunesta ja yllätys odotti silti yläkerrassa. Pitkä, joustavapäällysteinen juoksusuora lämmittelyyn ja oheisharjoituksiin. Näin asiat pitäisi hoitaa jokaisessa liikuntasalissa. Erikoisimmat lämmittelyt on tällä kaudella tehty nyrkkeilysalissa, joten tämä oli mannaa.

Hyvät olosuhteet eivät takaa hyviä pelejä. Toimivasta lämmittelystä huolimatta aamun ensimmäinen peli Lekiä vastaan oli sangen rähmäistä. Alussa oli paikkoja, mutta laukaukset kuitenkin suuntautuivat ohi, ylös ja tolppiin. Vastustaja pääsi tekemään ensimmäisen maalin ja se on meille myrkkyä.

Tasatahdilla kuitenkin mentiin tauolle asti. Toisella jaksolla maalivahti reväytti selkälihaksensa ja jouduttiin tekemään vaihto. Tämä operaatio on tälle joukkueelle pahinta mitä kuvitella saattaa. Pelaajien itseluottamus horjuu helposti ja pelistä ei saatu nytkään kiinni. Hävittiin muutamalla maalilla ja mieleen ei nyt jäänyt kuin tuomarin kommentti pelin alussa. Kerroin joukkueen käyttävän liivejä ja maalintekijän pelinumeron voisi katsoa paidasta liivin alta. "Mihin niitä tarvitaan", kuului vitsailu, jolle keksin kyllä paremmankin termin. Tehtiin silti kolme maalia tässä pelissä.

Lyhyen hektisen tauon jälkeen oli toiseen peliin "eväät" valmiina. Mausteina kaksi kokoonpanosta pois jäävää loukkaantunutta pelaajaa. Onneksi saatiin pari tuuraajaa listoihin ja kentälle. Tämän lisäksi kentällä ensimmäistä futsal-peliään pelaava maalivahti. Paremmistakin lähtökuopista on ponnistettu matkaan.

Ja näin se voi mennä. Kauden aikaisemmissa pelikaksikoissa se toinen on aina ollut heikompi - jopa luvattoman heikko. Nyt kun lähtöasetelmat enteilivät tätä samaa, tulikin ihan tasapainoinen suoritus. Aamuvetelyys oli vaihtunut positiiviseksi aamuäreydeksi ja peli kantoi hyvällä yrityksellä loppuun asti.

Oma pää pidettiin lopussa puhtaana ja maalivahti suoriutui hyvin. Viime hetkien kriittisessä vaiheessa hyökkäys ja klassinen futsal-maali - syöttö takatolpalle ja siitä sisään. Joukkueen toimivin tutkapari näytti se taas. 3-1 voitolla Oriveden omasta joukkuesta Tuiskusta oli hyvä lähteä kotimatkalle.

Autopaikalle saapuessamme oli lumisade peittänyt menopelit valkoiseen huntuunsa. Valmentajan auto oli kyllä kovaa vauhtia puhdistumassa. Viimeinen silaus ja ikkunat puhtaina ajomatkaa varten. Aikamoista ylellisyyttä. Ryhdyin pohtimaan onko edes liigavalmentajilla näin hyvä palvelu pelien jälkeen. Vaikea uskoa. Junnuharrastustoiminta on erilaista. Hommat tehdään kentällä korvauksetta, mutta auto on pelin jälkeen puhdas.

Presidentin kertoimet

Tänään siis valitaan maalle uusi presidentti ja kansa vaeltaa koppiin piirtämään ehdokkaansa numeron. Tulos ei alun lähtökohdista huolimatta olekaan niin selvä. Vahvasti näyttää siltä, että toiselle kierrokselle ollaan menossa. Tätä mieltä on lehdistö ja moni muu taho.

Aamulehden uutista lukiessani huomasin, että nykypäivänä vedonlyöntipalvelujen spekulaatiot ja ehdokkaiden kertoimet ovat yhtä tärkeä osa uutisia tuloksen arvioinnissa kuin mediatahojen suorittamat gallupit. Netti on tuonut vedenlyönnin mukaan kaikille elämän alueille - nyt ei kohteena ole pelkästään urheiluveikkaus.

Muistan vielä ajan jolloin tulostelin vakioveikkauskuponkeja kehittämälläni ohjelmalla, joka käytti apuna automaattisesti hajautettuja sarjajärjestelmiä. Monen kupongin täyttäminen oli tulostimella helpompaa kuin käsin kirjoittaminen - samalla myös harmilliset kirjoitusvirheet jäivät pois. Veikkaus ei vain pystynyt toimittamaan tähän käyttöön matriisikirjoittimille sopivia "traktori"-vetoisia tulostuskuponkeja.

Näistä ajoista on tultu isoin harppauksin eteenpäin. Netin yleistymisen myötä on perinteisen veikkauksen rinnalle tullut rajat ylittävä vedonlyönti asiasta kuin asiasta. Kun aikoinaan keskityin kotimaiseen jalkapallosarjaan vakion muodossa ja opiskelin myöhemmin tilastomatematiikkaa - siirtyen luontevasti jääkiekon pariin pitkävedon myötä - huomasin miten asiaan perehtyminen pitkäjänteisesti toi tulosta. Kun veikkaus arvostelut ja muut tahot tulivat tutuiksi, oli viikon rivin laatiminen helppoa ja osumia tuli.

Tänä päivänä veikkaaminen ja kohteiden seuraaminen on helpompaa kuin koskaan. Kuponkeja ei enää tarvitse täytellä käsin, tai jonottaa kioskilla jättääkseen rivinsä vetämään. Vihjeiden ja tilastojen saaminen on vain muutaman klikkauksen päässä. Paljon on muuttunut, mutta yksi asia on säilynyt. Voittaminen ja oikeaan tulokseen osuminen on aina vaan yhtä vaikeaa. Häviäjiä on aina enemmän kuin voittajia. Ikävä kyllä.

Sponsored Post

Nousee...!

Se nousi sittenkin. Juniorikupla kohosi Tampereen Hervantaan illan viimeisinä tunteina. Harjakorkeus saavutettiin Ahvenisjärven tekonurmikentällä ja avauspotku suoritettiin heti tuoreeltaan uuden hallin sisällä, kuten oheisesta videosta voi havaita. Edessä on vielä kentän sulattelua, aidan pystytystä ja valaisimien asentelua.

Arvion mukaan viikon päästä ovat ensimmäiset harjoittelijat hallissa. TPV Kaukajärvi C14-joukkue ei kuitenkaan ole näiden käyttäjien joukossa. Totuus siis on, että kaikille ei näitäkään olosuhteita suoda - onpa kuitenkin selkeä parannus jalkapallon talviolosuhteisiin Tampereella.

Palasiksi ammuttu

Kiekko on pelin tärkein väline. Tuo kuminen "lätkä" on tunnetusti kova kapine. Vähänkös siis sattuu kun kiekko osuu suojaamattomaan paikkaan? Huippumiehet antavat kiekolle kyytiä ja vauhti saattaa kasvaa jopa 170 kilometriin tunnissa. Mutta onko se kiekko sittenkään niin kova?

Kuvassa näkyvän kiekon lämäsi matkaan ulkojäillä 13-vuotias Joona. Kiekko kimposi tolpasta maalin sisärautoihin ja kuvassa näkyy mitä jäi jäljelle. Vastaavaa tapausta en ole aikaisemmin kohdannut. Kyseinen kiekko on kuitenkin melko uusi ja ihan yleisesti kaupan hyllyllä myytävää tavaraa.

Voisin väittää myytiksi, kun kyseessä on näinkin nuori juniori. Ja asian voisi vielä ymmärtää, jos laukojana olisi aikuinen ammattipelaaja. Pakko uskoa kun itse on kiekon nähnyt, kuvan ottanut ja tarinan kuullut. Tässä olisi Myytinmurtajille lisää tutkimista?

Photo Jan Suominen © 2012

Tampereen Kupla

Tampereella jalkapalloseurat ryhtyivät yhteistyöhön ja Hervannan tekonurmen päälle on nyt nousemassa kuplahalli, joka takaa lisää jalkapallon harjoitusmahdollisuuksia talven keskelle. Hallin piti olla pystyssä jo loppuvuodesta, mutta pienten viivästysten jälkeen ollaan vasta nyt loppusuoralla.

Miten tässä oikein käy? Eilen kuvatussa videossa kupla ei vielä pystyyn noussut, mutta kovasti siihen pyritään talkoovoimin. Seurataan siis mielenkiinnolla koska tämä odotettu hetki koittaa.

Vaatimustaso

"Kodin asettama kohtuuton vaatimustaso on yhä useammin lapsen oppimisvaikeuksien ja koulutehtävien laiminlyönnin taustalla."

Näin kirjoittaa tämän päivän Hesari. Jos tämän asian peilaa lasten valmennukseen, havainnot ovat aivan samat sielläkin. Uusien asioiden oppimisessa pitää edetä hitaasti ja porras kerrallaan, niin ettei yritetä mennä eteenpäin liian nopeasti. Vaatimusten asettaminen liian korkealle tuo helposti tämän vastareaktion.

Kirjoituksessa puhutaan kodin asettamista vaatimuksista. Tähän voisi lisätä myös kysymyksen - ovatko koulun asettamat vaatimukset liian kovia? Oikeastaan ei ole kyse mistä suunnasta nämä vaatimukset tulevat, vaan miten oppilas tai valmennettava asian kokee. Myös oppilaan oma vaatimustaso voi olla liian korkea.

Valmentajan näkökulmasta; jos opetettava ei ole valmis haastavampaan harjoitukseen, ei sitä kannata yrittää väkisin. Pitää löytää sopiva taso, jolla oppiminen on sopivan haastavaa, mutta ei liian helppoa. Näin saadaan kehitys menemään eteenpäin, ja toiminta on motivoivaa, hauskaa ja toimivaa.

Mistä sitten valmentaja voi tietää sopivan oppimistason? Ei mistään. Asian pitää kokeilla käytännössä ja sen pohjalta säätää "harjoitusruuvi" sopivan tiukalle. Ja luonnollisesti asiassa auttaa valmentajan oma kokemus, osaaminen ja tietotaito. Ja viimeisenä, ja ehkä tärkeimpänä - oppilaan eli valmennettavan ominaisuuksien ja ajatusten tarkka tuntemus.

Hevosten voimin maailmalla

Viral video by ebuzzing

Urheiluteemainen blogi sukeltaa välillä uusien lajien pariin tarjoillen vaihtelua, maistiaisia ja näkökantoja. Moottoriurheilu on oma lajikehyksensä ja perinteisesti suomalaisten omaa aluetta. Sankareita rittää niin F1-radoille, rallipoluille kuin mille tahansa baanalle. Jos luettelee nimiä: Teuvo, Kimi, Badding, Mika... voi hyvin nopeasti päätellä mistä on kyse. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Suomalaisilla on meriittejä myös seikkailukisojen osalta ja ensimmäisenä tulee mieleen Ari Vatanen. Sukelletaan siis tällä kertaa hiekkadyynien syleilyyn. Elementti on erikoinen suomalaisille, joten siltä pohjalta voi ihmetellä, miten kummassa näissäkin kuumissa ja vaikeissa olosuhteissa on pärjätty. Hiekkadyynejä ei Suomessa löydä kuin Yyteristä, ja siellä ei autoilla ajella. Nämä dyynit soveltuvat paremmin loikoiluun, tai elokuvan tekemiseen (vrt legendaarinen Speedy Gonzales - noin 7 veljeksen poika)

Oikeita aavikoita löytyy muualta. Dakar Rally 2012 on aavikkoralli, joka tänä vuonna ajetaan Etelä-Amerikan vaikeissa olosuhteissa. Oheisessa videossa on ajankohtainen katsaus rallin tapahtumiin. Video vaihtuu joka päivä ja tarjoilee tapahtumia aina edellisen päivän osalta kisan viimeiseen päivään asti (20.1.2012). 

Uusi video siis joka päivä. Katsotaan mitä tämä laji meille tarjoaa. Mikä on tämän lajin viehätys?

Sorsapuiston kenttä Tampereella on legendaarinen urheilupaikka, joka on viime vuosina ollut esillä paikallisissa otsikoissa. Kentälle on kaavailtu isoa monitoimiareenaa ja tehty vaihtoehtoisia, keskustelua herättäviä suunnitelmia liikuntapuistosta. Tänä talvena kentällä kuitenkin on totuttuun tapaan kaksi jääkiekkokaukaloa harrastajien iloksi.

Talven pakkasten myötä kentällä oli eilen sankoin joukoin pelaajia. Pysyvät pakkaset kun vihdoin saapuivat ja mahdollistivat luonnonjääkentät. Jäätä siis oli - melko heikkolaatuisena ja lumikerroksen peittämää - mutta kaukaloon päästiin silti pelaamaan höntsyvuorolla.

Jääkiekkoa on mukava pelata maaleihin. Nyt niitä ei vielä paikalta löytynyt, koska kaukaloiden takaosien suojaverkot oli asentamatta. Maalit siis tulevat aikanaan, ja kaikki sekin tapahtuu perinteiseen tyyliin ja tahtiin. Ulkokenttien hoito on herättänyt koko kaupungissa ihmetystä aikaisemminkin. Mikä siis "maksaa"?

Raskas keli ja raskas olo. Tämän talven jäävuoroilla ei vielä tähän mennessä ole luistin painanut niin paljon kuin tällä kertaa. Olisiko yhtenä syynä ollut iltapäivän hammaslääkärikäynti. Puudutusaine on saattanut valahtaa jalkoihin asti? Leikki leikkinä, mutta iltapäivällä annettu lidokaiini vaikuttaa jopa viisi kertaa pidempään kuin aamupäivällä annettu. Vaikutusta suorituskykyyn voi siis olla. Alan ammattilainen tietäisi.

Luonnonjääkausi on siis avattu. Joonakin viihtyi Messukylän kentällä reilut kaksi tuntia ja salitreenit meni sitten ohi tällä kertaa. Lumi, jää ja talven riemut kiehtovat - niin lapsia kuin aikuisia. Nautitaan siis talven antimista. Ei tätä herkkua kovin kauan kestä. Talvikausi on lyhyt, kun aloituskin siirtyi tammikuun puolelle. Toivotaan ettei se lyhene lopustakaan. Kevät kuitenkin tulee, ennemmin tai myöhemmin.

Valmentajien menopelit

Viral video by ebuzzing

Valmentajat tarvitsevat yleensä autoa päästäkseen pelikentille tai halleihin. Jos on jälkikasvua kuskattavana tai koko joukkueellinen pelaajia mukana, vaatimukset kasvavat sen mukaan. Jääkiekko on pahin tilan vaatija kulkuvälineeltä - varustekassit ovat muhkeita, mailat pitkiä ja pelaajat isoja. Paras vaihtoehto olisi minibussi.

Vähän pienemmällä varustemäärällä pääsee jalkapallokentälle valmentamaan. Jos sama persoona hoitaa myös huolto-osaston, tarvitaan mukaan pallokassi, huoltolaukku ja sekalainen määrä oheisvarusteita - tötsiä, askellustikkaita, vesipulloja, mitä niitä nyt sitten onkin. Polkupyörällä harjoituksiin polkeva valmentaja on harvinaisuus. Tarvitaan se auto.

Oheisessa videossa siis ajellaan. Valkoisella nuolella pääsee liikkeelle ja suuntaa voi kääntää vasemmassa ylänurkassa näkyvällä ympyrällä. Suunta kääntyy vauhdissa jopa 360 astetta. Tuskin tämä temppu onnistuu kyseisellä maasturilla - tai millään muullakaan vastaavalla. Onpahan vaan kekseliäs video.

Kompressoinnin vaikeus

Voittamisen ja häviämisen raja on hyvin selkeä, kapean erottuva ja liukas. Olotilasta toiseen lipsahtaminen on kuin varomattoman kävelijän askel saippuoidulla lattialla. Liika vauhti tai virheliike voi sysätä olotilasta toiseen. Voitosta siirrytään yllättävän nopeasti häviämisen puolelle.

Futsal-joukkue on nyt pelannut sarjassaan kolme miniturnausta, joissa jokaisessa ensimmäinen peli on pelattu loistavasti ja jälkimmäinen on viety läpi himmenevien suoritusten vallitessa. Kukkulan kuningas onkin sysätty toisessa näytöksessä pitkään liukuun, alas hiekkaista mäkeä jossa yritykset rämpiä uudelleen pinnalle ovat vieneet vain yhä syvemmälle upottavaan hetteikköön.

Kahden peräkkäisen pelin vieminen läpi omalla, hyvällä suoritustasolla ei ole kaikkein helpoin tehtävä. Kokonaisuudessa on loputtomasti tekijöitä - pelaajien valmistautuminen, jaksaminen, keskittyminen - ja monta muuta tilannetta, sekä pelin edellä että sen sisällä tapahtuvaa. Puhumattakaan siitä, miten on sarjaa edeltävä jakso harjoiteltu ja valmistauduttu. Monen tekijän yhtälö summautuu pelikentälle. Siellä se kaikki näkyy.

Pelaavan joukkueen tason vaihtelu on pahimmillaan suuri. Itse asiassa se voi olla käsittämätön. Musiikissa puhutaan dynamiikasta - eli mitä isompi on pienimmän ja suurimman äänentason erotus, sitä isompi on dynamiikka. Tässä tapauksessa se on kuitenkin käänteinen arvo, eli musiikissa dynamiikka on periaatteessa hyväksi.

Pelaavan joukkueen suoritustaso pitäisi kompressoida. Musiikissa ja äänenkäsittelytekniikassa tämä tarkoittaa sitä, että suurin äänentaso nostetaan niin korkeaksi kuin suinkin mahdollista, ja matalin äänentaso nostetaan myös hyvin korkealle. Näin musiikki kuulostaa tulevan koko ajan hyvin "kovaa". Suurimman ja matalimman äänitason välinen etäisyys on "puristettu" mahdollisimman pieneksi. Saman ilmiön kuulemme joka päivä television mainosten äänimaailmassa. Mainosten ääni tuntuu tulevan kovempaa kuin elokuvan.

Paras peli pitäisi olla huippua, ja huonoinkin peli melko hyvä. Siinä haastetta eri tasoisille valmentajille. Ihan kaikille. Näiden ongelmien parissa askartelee tänäkin päivänä lukuisia hyväpalkkaisia ammattilaisia. Yhtä ja selkeää ratkaisua kun ei ole. On vain paljon palapelin palasia. Lopullista muodostuvaa  mallikuvaa ei ole ja osa paloistakin on hukassa. Onnea siis valitsemallasi tiellä.

Pink Floyd – Us And Them

Pallona luokses pompin

Ihmistä on kiehtonut aikojen alusta asti pallo, sen liike, muoto ja ominaisuudet. Erilaiset pelit ovat syntyneet pallon ympärille. Välineen muoto vaihtelee lajista riippuen. On isoa ja pientä, pehmeää ja kovaa. Muoto voi elää amerikkalaisen jalkapallon soikeasta jääkiekon litteään, mutta esiaste on kuitenkin se tuttu pyöreä josta kaikki on lähtenyt alkuun.

Nykyajan ihmistä hauskuuttava uusi Sphero-pallo on kehittynyt käyttämään nykytekniikan mahdollisuuksia. Kun muutamia kymmeniä vuosia sitten yksinkertainen, puhdas pallo houkutteli muodollaan, on mobiiliajan ihmisellä toisenlainen jatke. Bluetooth-yhteydellä toimiva Sphero ohjautuu Android-puhelimella haluttuun suuntaan. Vapaan ohjauksen lisäksi sillä voi pelata erilaisia pelejä ja vaikka tehdä omia ohjelmia kehitysympäristöön.

Tällä voi pelata vaikka golfia, kuten videosta voi havaita. Ei tämä perinteisiä pallopelejä korvaa, mutta on varmasti hauska laite vaikka koiran hauskuuttamiseen - ja samalla myös käyttäjän itsensä. Vetoaa siis kaikkiin eläimiin. Tennispallon kokoinen pallorobotti.

Zamboni - legenda

Halusitko jo pikkupoikana Zamboni-kuskiksi? Kiehtoiko sinua tuo kaukalossa erätauoilla kehää kiertävä laite. Ei hätää, jos omistat iPhone-laitteen, voit vielä saada jotain takaisin. Zamboni Challence.

Mobiilitilastot

Mobiiliaika on tuonut mukanaan taskussa kulkevat tietopankit eri elämän alueille. Urheilukansa voi nykyisin seurata lajinsa uutisia, taulukoita ja joukkuelistoja älypuhelimensa avulla. Tieto kulkee mukana kaikkialla, ja urheiluhan on perinteisesti alue, jossa tuloksia halutaan seurata "livenä". Jos pelipaikalle tai tv-ruudun ääreen ei pääse, oman suosikkijoukkueen menestystä voi silti seurata "missä vaan".

Palveluja voi käyttää myös puhelimen selaimen kautta, mutta parasta on käyttöjärjestelmälle tehty oma ohjelma. Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF tarjoaa Android-käyttöön virallista tietopankkia, jolla pystyy kattavasti seuraamaan kaikkien sarjojen MM-tason koitoksia.

Esimerkiksi tällä hetkellä Kanadassa käynnissä olevista nuorten U20-kisoista löytyy ottelutulosten lisäksi tilastot ja muuta kattavaa faktaa. Ohjelma käynnistyy nopeasti ja sen käyttö on yllättävän sujuvaa. Otteluista löytyy kattavat tilastot ja kokoonpanot. Kisoihin osallistuvat joukkueet löytyvät pelaajien kuvin ja tiedoin varustettuna. Koko kisojen tilastoja sen sijaan ei ole saatavilla.

Kotoisen SM-liigan osalta syksy toi tullessaan Hokkarin, joka pyrkii vastaavaan palveluun kuin IIHF:n oma. Konsepti on hyvä, mutta päivityksenkin jälkeen on havaittavissa pieniä puutteita. Tärkein seikka on ohjelman hidas käynnistyminen ja tahmeus ylipäänsä käytön aikana. IIHF-ohjelmaan verrattuna siis tieto kulkee sangen verkkaisesti.

Toinen ongelma on live-seurannan huono päivitys. Tehdyn vertailun mukaan teksti-tv kertoi jo monen maalin syntyneen, mutta Hokkari kertoi vaan ensimmäisen erän vanhentunutta tulosta. Reaaliaikainen seuranta on kuitenkin se tärkein käyttötapa tämän tyyppisessä ohjelmassa.

Hokkarin ulkonäkö ja yleisilme ovat IIHF:n tapaan miellyttäviä. Tilastoja löytyy enemmän, mutta niissäkin on tieto "kortilla". Voisihan tilastossa nyt kertoa vaikka pelaajan seurankin nimen? Jotenkin tulee mieleen, että Hokkarin toteutus on vielä kehittelyasteella. Ikävä kyllä siinä mielessä, että mielikuva ohjelmasta muodostuu heti ensimmäisellä kerralla. Jos silloin mennään pahasti metsään, voi kestää kauan ennen kuin käyttäjä palaa uudelle kokeilukierrokselle.

Yhteenveto. Kaikesta huolimatta näille erikoissovelluksille on paikkansa. Käyttö on vaivattomampaa ja myös kevyempää dataliikenteen kannalta, kuin netin kautta. Hokkarin kohdalla tämä väite ei tosin pitänyt paikkaansa. Pienet puutteet tosin korjaantuvat päivitysten myötä. Laitteisto ja tietoliikenneyhteydet eivät enää ole se "pullonkaula". Kaikki riippuu ohjelmistosta. Jäädään siis odottelemaan päivityksiä.

Uuden hallin ytimessä

Sentterin uusi harjoitushalli on viimeinkin käytössä. Lattiamatot ja muutamat viimeistelyt vielä puuttuvat, mutta toiminta jäällä pyörii jo. Rakennus on yksinkertainen harjoitushalli, jossa asiat on suunniteltu kohdalleen. Ei mitään turhaa, mutta kaikki tarpeellinen. Käynti pukukoppeihin eri reittiä kuin jäälle, tilava katsomo ja riittävän leveät käytävät. Siinä muutamia hyvän hallin peruselementtejä.

Erityisesti tämän hallin kohdalla pistää silmään toisen kerroksen pitkä käytävä. Nyt sujuu juoksu sisätiloissakin. Vanhoissa halleissa nämä tilat ovat hyvinkin puutteelliset, tai niitä ei ole lainkaan. Lämmittelyyn ja oheisharjoitteluun kuitenkin on jäähalleissa tilaus ja tarve. Tässä tapauksessa tämä on nyt hienosti huomioitu.

Uusi jäähalli tuo aina helpotusta Tampereen alueen jääpulaan, mutta tuskin tämänkään jälkeen päästään eroon Lempäälän ja Oriveden vuoroista, joita 98-junnuilla on tänäkin talvena. Tästä huolimatta - kuten vanha sanalasku sanoo - kaukalo kerrallaan puuhun noustaan.

Lunta tupaan

Vuoden (ja talven) ensimmäinen kunnon lumisade toi tänään vihdoin piristystä harmauden keskelle. Sää on kuitenkin alati muuttuva, joten tästä lumesta piti ottaa heti ilo irti. Välittömästi siis lumitöiden tekoon - ennenkuin valkea taika ehtii sulaa alta pois.

Lumityöt on myös hyvää liikuntaa, kunhan malttaa aloittaa rauhallisesti. Itse asiassa lumitäyteisen kolan työntäminen on yllättävän raskasta, ja voi tehdä kokemattomalle tai huonokuntoiselle tepposet. Vaatetuksessa kannattaa suosia melko kevyttä varustusta, sillä hiki ja lämpö tulevat tutuiksi.

Toivottavasti lunta saadaan lähipäivinä lisää. Ainakin minulle lumityöt ovat talven herkkuhetkiä - ei välttämättä kuntoilun korviketta, mutta jonkinlaista verryttelyä kuitenkin. Ja suuremmassa määrin henkistä iloittelua. Lunta siis tupaan.

Futsal kansien välissä

Vuoden lopulla tein pienen selvityskierroksen netin kirjakaupoissa - mitä futsal-aiheisia kirjoja on saatavilla? Suomenkielisistä ei voinut edes haaveilla ja englanninkielisiäkin löytyi melko suppea valikoima. Laji on pieni ja se heijastuu myös tällä tavalla poissa olollaan painetussa sanassa.

Selvitykseni ei kattanut Etelä-Amerikan tuottamaan aineistoon. Tältä kielialueelta kirjoja voisi löytyä enemmänkin. Futsal on hyvin suosittua mm. Brasiliassa, jossa sitä pelataan ilmastoiduissa halleissa kun sää on liian kuuma jalkapallon pelaamiseen ulkona. Sinänsä hauska ajatella - Suomessa pelataan hallissa, koska ulkona on niin kylmä.

Löysin melko nopeasti Vic Hermansin ja Rainer Englerin kirjoittaman kirjan Futsal - Tehnique Tactics Training. Tämä kirja oli sopiva nimenomaan omiin käyttötarkoituksiini. Sen lisäksi, että kirja käsittelee lajia yleisesti, se sisältää myös erilaisia harjoituksia ja peliteknisiä kuvioita eri ikäisille junioreille. Tasoryhmiin iän mukaan ryhmittelyt harjoitusmallit on kuvailtu niin sanoin kuin kuvin.

Kirjassa futsalin pallon käsittelytekniikka ja lajin ominaispiirteet käydään hyvin läpi. Lisänä on myös oma osio maalivahdin roolista pelissä ja harjoitusmenetelmistä. Kaikin puolin siis hyvä yleiskirja juniorivalmentajan tiedon tarpeen kattamiseen. Yhtä askelta tutumpi laji.

Vapaapäivät

Vuosi vaihtui huomaamatta, mutta harrastukset jatkuvat entisen vuoden malliin. Pieni tauko tuo muutoksen rutiineihin, joihin palataan viimeistään koulujen alkaessa loppiaisen jälkeen. Harjoitusvuorot vakiintuvat ja sarjat käynnistyvät. Uuden alku.

Lepo on aina paikallaan, mutta itse koen pitkät vapaat turhauttavina siinä mielessä, että kun sitten vihdoin olisi itselläkin aikaa harrastaa, vuorot ovat tauolla, ovet kiinni ja lappu luukulla. Peliryhmät ei pyöri, mutta ainahan voi mennä hiihtämään (lunta ei ole), ulkojäille (pakkasta ei ole), tai sitten vaan lenkkeillä ulkona (sataa vettä).

Olosuhteista huolimatta aika ei käy pitkäksi. Huoltoa, siivoamista ja muuta rästihommaa riittää pitkälle kevääseen. Tärkeimmät pois ja sitten vaikka pelaamaan pleikkaria. Jos aikaa jää.

Stevie Ray Vaughan And Double Trouble – Little Wing

Liigajäillä