Iltapäivän uintisessio varmasti vaikutti myös osaltaan siihen, että meno hyytyy illan jäillä kun oikein painetaan. Altaassa oli sukellusta sinne, sukellusta tänne, etuperin ja takaperin. "Näitä se jääkiekkoilija tarvitsee", evästi uintiohjaaja ja kommentti kuului ihan katsomoon asti. Lajit menevät näin kivasti ristiin.
Ja se tarvetilaus oli tämä: Ensin liukuun, siitä kuperkeikan kautta pystysukellus pohjaan ja käsiseisonta. Pintaan ja sama taas uudelleen, kunnes vastaan tuli lopulta punainen poijurivistö. Takaisin kohti lähtöreunaa ja uusi kierros. Eri temput ja uintityylit vaihtelevat jatkuvasti. Monipuolista ja kehittävää.
Illan ohjelma jääharjoitusten jälkeen eteneekin sitten järjestyksessä - venyttelyt, ruokailemaan, nukkumaan. Mutta ei kovin aikaisin, sillä lämmin ateria harjoitusten jälkeen on klo 21:30, heti harjoituksista saapumisen jälkeen. Ja voi kuvitella ettei heti tämän jälkeen pysty rauhoittumaan nukkuakseen.
Jotkut päivät siis venyvät aika pitkiksi, mutta mikä vaihtoehdoksi myöhäisen illan harjoituksille Lempäälässä. Ei mikään, sillä jäästä on Tampereella pulaa. Ainakin toistaiseksi, kunnes Keskusareena valmistuu. Mikä taas ei auta junnuja yhtään. Ville Nieminen kiteytti jossain asian osuvasti: Ilman harjoitushalleja ja jäätä ei sinne areenallekaan riitä pelaajia. Ei kai siihen mitään lisättävää.
