Rankkarit

Talviloman joukkueharjoitusten päätteeksi otettiin muutama rankkarikierros, josta tässä muutamia tyylinäytteitä. Maalivahti taitaa olla parhaassa vireessä, vaikka viimeiselle ei mahdakaan mitään.

Mitalia sataa

Tänään oli taas mitalipäivä ja metallia näyttää tulevan kuin vanhoina hyvinä päivinä. Suomalaiset ovat taas löytäneet keinot (!?) saavuttaa maailman kärki.

Pronssikaksikolle lyötiin palkintojen jakotilaisuudessa naisten ( kyljessä luki ladies... ) pokaalit käteen. Hauska yksityiskohta sinänsä. Ettei vaan olisi norjalaisilla sormensa pelissä? Musti kun joutui taipumaan loppusuoralla norskeille.

Mitalijahti jatkuu huomenna.

Sokkoaloitus

Jääkiekon uusien junnusääntöjen mukaan vastustajan tuijottaminen aloituksessa on kielletty. Rangaistuksena tästä voidaan määrätä niin sanottu "sokkoaloitus". Kuvassa nähdään miten se suoritetaan.

Photo by JSS © 2009

Talviloman luuhastelut

Loma jatkuu ja (blogi)jutut ei luista - suksi kylläkin. Lunta siis on maassa ja MM-kisoissa. Joita seurataan tuubista ja mitaleita lasketaan. Kuten myös mäkeä koska on laskiainen. Josta johtuen Joona keksi syödä laiskiaispullia.

Juha Mieto selitti aikoinaan huonosti mennyttä kisaa näin: "Ladulla oli lunta". Ilman lunta olisi varmaan koko kisa jäänyt hiihtämättä. Nyt sitä riittää Tampereellakin. Ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Pilkilläkin olisi vaihteeksi mukava käydä. Kairaa ei tosin ulkovarastosta enää löydy. Paljon muuta kylläkin. Pitäisi sekin varasto taas siivota - ja pilata loma?

Loma siis jatkuu jäällä, ladulla ja ilmassa - jossa lentää valkoinen pallo. Täynnä pieniä kuoppia jotka saavat sen lentämään vauhdilla kohti hallin takapressua. Viisas insinööri on pallon joskus keksinyt, kuten myös ne parikymmentä (?) mailaa joilla voi sitä palloa eteenpäin sohia. Swingiä, chippiä ja puttia käyttämällä pallo kulkee kun toiset insinöörit sitä lyö. Hallissa. Urheilu on nykyaikana yhtä hallia - ilman niitä pelit ei mene putkeen - paitsi hiihto.

Lopuksi vielä asiallista asiaa. Hs.fi uutisoi Aleksander Ovetskinin maalia hienoksi, joten piti tämä oikein tutkia Youtubesta. Taitaa pelurin nimi saada ylisanat virtaamaan. Useamman kelailun jälkeenkään en ymmärrä hehkutusta. Kari Makkonen teki aikoinaan vastaavanlaisen maalin - maila vaan oli yhdessä kädessä. Sanon että se oli hienompi.

No niin. Syntyihän se lopulta. (Blogi)juttu.

Ässät kävi kylässä

Koulujen talvilomat käynnistettiin Tampereella ystävyysottelulla Ässiä vastaan. Molemmista ryhmistä puolet pojista oli lomien vietossa, mutta sopivan kokoiset joukkueet oli saatu kasaan. Näillä tapahtumilla on aina paikkansa monessakin mielessä.

Toimitsija-aitiossa tehtiin hetkeä ennen pelien alkua ihmeitä ja tulostaulun ohjaus-PC nostettiin viime minuutilla käyttökuntoon. Onneksi käytössä on vanha dos-pohjainen järjestelmä, joka käynnistyy kohtuullisessa ajassa - Vista-pohjainen sytös odottaisi vieläkin järjestelmän käynnistystä?

Kaukalossa tapahtumat etenivät toimitsijakopin sutinoista huolimatta. Tappara aloitti vahvasti, painoi heti alusta alkaen kaasun pohjaan ja latoi maalin toisensa jälkeen. Ensimmäisen erän jälkeen siirryttiin tauolle 7-0 johdossa.

Koska kyseessä on laji nimeltä jääkiekko, odotettavissa on mitä tahansa. Ässät heräsi lopulta unestaan ja ryhtyi pelaamaan toisessa erässä täysin uudella sykkeellä - hyökkäsi ja laukoi maaleja. Ässien Saarikko #55 painoi ja ahersi - kuten koko muu joukkuekin.

Kolmattakin erää ehdittiin pelata puolet ajasta ennen jäävuoron loppumista. Maaleja ladottiin parisenkymmentä - kolmetoista toiseen ja seitsemän toiseen. Peli oli ajoittain hyvää ja ennen kaikkea rikkeiden osalta siistiä molemmin puolin - kuten näille kohtaamisille sopivaa onkin.

Länsirannikko tekee hyvää työtä jääkiekon parissa ja kunhan olosuhteet saadaan siellä kuntoon, tilanne varmaan paranee entisestään. Uusi harjoitushalli on varmaan toivelistalla ensimmäisenä.

Tuleva viikko vietetään talvilomilla ja tiedossa on vähemmän jääkiekkoa - ja enemmän muuta liikuntaa - ellei sitten keksitä jotain aivan muuta ohjelmaa. Työ ja koulu kuitenkin unohdetaan hetkeksi - se on varmaa.

Photos by JSS © 2009

Maalivahdit suosiossa

Tapparan Harri Säteri torjuu Bluesin Stefan Öhmanin vedon. Kiekkolehden numero 7 junnusivuilta löytyy Tapparan #4 Juliuksen hieno piirros.

Kultaa

Hieno nähdä ja kuulla kommentit pari päivää ennen kisoja kysymykseen: Millä ajatuksilla lähdet MM-kisoihin? Vastaus: Kultaa lähdetään hakemaan.

Ei - Menen tekemään parhaani. Ei - Pyrin tekemään ehjän suorituksen. Ei - Katsotaan mihin paukut riittää.

Kulta haettiin pois.

MM-kisoja ennakoiden

Tiukassa pakkassäässä vietiin läpi koulujen hiihtokilpailut Kaupissa. Auringonpaiste toi silauksen hienoon kisapäivään. Urheilupuistoon oli kokoontunut melkoinen joukko alaluokkien poikia. Lähtö- ja maalialueella riitti säpinää ruuhkaksi asti. Mehu ja makkara maistuivat lenkin jälkeen.

Kisareitti reitti kiersi 2,5 kilometrin matkan sisältäen erinäiset laskut ja nousut - kovimpana kiipeäminen Tuomikallion päälle. Vanhan museotykin kohdalle saavuttaessa hiihtäjän kunto punnitaan.

Joona kommentoi urakkaa onnistuneeksi ja kertoi ohittaneensa kaksi edellä lähtenyttä, mutta kaatuneensa isossa laskussa, joka vei loppuajasta kymmeniä sekunteja. Viimeinen nousu meni sillä tahdilla, että paukkuja jäi vielä varastoonkin, vaikka maalilinjan jälkeen tulikin asianmukainen "heittäytyminen" - tyyli ennenkaikkea.

Kisarivissä näkyi enemmän tuttuja kuin tuntemattomia poikia. Tapparan joukkueestakin ainakin Antero #41, Arttu #59, Juuso #6, Julius #4, Oskari #53, Elmeri #12 sekä Joona #65 esiintyivät ladulla. Jalkapalloon vihkiytyneitä näytti olevan paikalla myös iso liuta. TPV:n viime kesän joukkueesta Juho #86 sekä Robert #84 joka voitti ylivoimaisesti perinteisen kisan!

Laji kuin laji, niin näitä poikia vilahtelee kisapaikoilla. Monipuolisuutta siis löytyy ja moni taitaa hyvin useitakin lajeja. Ajankohtainen tapahtuma näin käynnistyvien MM-kisojen kynnyksellä. Koulukisojen tulokset löytyvät muuten tästä linkistä. 

Valitse tulokset -> pojat ala-aste ( suoralinkit olisivat rautaa ja miedommat värit ;-).

Photos by JSS c 2009

Kalapuikoilla mentiin

Tappara kohtasi Ilveksen tänään neljässä eri ottelussa kun Hämeen aluesarja jatkui Tampereen Hervannassa. Lieskat pelasi kaksi vähämaalista ja tasaista vääntöä Ilveksen Chicago-joukkueita vastaan, mutta joutui molemmissa antautumaan maalilla.

Toisessa kaukalossa lähes samaan aikaan Salamat tykitti runsasmaalisissa peleissä voitot Ilveksen Detroit-joukkueista. Näissä koitoksissa maaleja tehtiin rutkasti myös Tapparan verkkoon voitoista huolimatta. Hyvin eri tyyppisesti siis pelattiin kuin toisen kaukalon mittelöissä.

Otteluiden väliajalla riitti pukukopissa keskustelua, niin peleistä, kuin päivänpolttavista ajankohtaisista asioista. Tässä pari näytettä kopissa käydyistä keskusteluista:

- Mitä tapahtuu dinosaurukselle sateessa?

- Se kastuu.

- Millä lohiäiti kutoo sukkia?

- Kalapuikoilla.

Tämän lisäksi Riku jäi paitansa vangiksi. "Jorman" suihkuunmeno viivästyi - suihkukopin lattialla kun oli vettä. Väinön pelihousut oli tehty polyesteristä - niin luki lapussa, jonka kaikki halusivat nähdä. Tonyn luistimen nauhoissa oli "spagettiefekti" - "ne menee aina niin".

Ohessa videopätkä yhdestä ottelun maaleista. Juuso #6 viimeistelee ja tuulettaa komeasti.

Messukatsaus

Tampereen kirjamessut pidettiin viikonloppuna Pirkkahallissa. Fingerporin tekijä Pertti Jarla signeerasi kirjani blogin tyyliin sopivasti, joten liitetään se tähän. 

Hahmo on siis Urho Puuma, Fingerporin kuuluisin urheilumies. Jarlan mukaan tämä on ihka ensimmäinen Urho Puuma jonka hän on kirjan etusivulle koskaan loihtinut.

Lämäreitä golfmailalla

Perjantai 13. päivä sujuteltiin läpi ilman omakohtaista epäonnea. Ylöjärvellä oli Volvo luistellut perä edellä ojan lumipenkkaan. Ukkojen kiekkotohinoissa maalivahti sai ilmassa lentävän mailan kaulaansa. Aina siis sattuu ja tapahtuu, mutta tuskinpa vain tänä kyseisenä "epäonnen päivänä".

Kiekkoharjoituksiin löytyi hyvä valmistautumiskeino. Tunti ja vartti golfkoulua - lyöntejä, kikkoja, harjoituksia. Sieltä suoraan jäille ja koskaan ei ole kädet olleet näin "auki" ja toimineet hyvin. Löytyi muutenkin sopiva "valvetila" peliin heti alusta alkaen.

Golfriennoissakin paineltiin menemään "lämäreitä" - tosin golfmailalla. Alakäsi puoleen väliin vartta ja palloja matkaan. Harjoituksella haettiin tuntumaa suuntaukseen - jotta pallot lähtevät suoraan ja kiertoa ei esiinny - sekä keskityttiin etujalan toimintaan tukijana. Mukavaa se oli "paiskoa" palloja 50 metristä hallin takapressuun.

Vasurina on aina oma ongelmansa sisäistää annettuja ohjeita. Kaikki pitää aina "kääntää" - eli kun puhutaan oikeasta jalasta, se tarkoittaakin omalla kohdallani vasenta jalkaa. Golfin pelaajista noin 2% lyö vasemmalta puolelta.

"Ukkolätkään" löytyi tänään vuoden paras osanotto. Molemmille puolille kaksi kentällistä, joten vaihdot helpottuvat ja pelikin ( ehkä ) paranee. Toivottavasti hyvä tahti jatkuu lopputalven. Joona oli junnujen harjoituksissa samaan aikaan Hakametsässä ja kotona tuli kommenttia: "Tosi hyvät harjoitukset".

Taas selvittiin siitä. Perjantai 13. päivä on ohi.

Määrät ja "määrät"

Jääkiekkopojilla on menossa kauden vilkkain harjoitusviikko ylimääräisine harjoituksineen. Kun muistetaan se, että ulkojäät ja ladut ovat myös kunnossa ja käytössä ohjattujen harjoitusten lisäksi, niin terävintä potkua ei varmasti jäälle jokaiseen harjoitukseen löydy. Määrät ovat monella aika isot.

Junnujen harjoitusmääristä on tehty tutkimuksia ja kirjoiteltu mediassa. Puhuttaessa tai tarkasteltaessa  joukkueen kalenteriin merkittyjä harjoituksia, ei vättämättä saada oikeaa kuvaa. Tärkeintähän ei ole se, miten paljon harjoituksia on merkitty kalenteriin, vaan miten näissä harjoituksissa ja peleissä käydään.

Tarkoissa päiväkirjamerkintöihin perustuvissa tutkimuksissa asioiden oikea laita selviää, mutta kalenteria katsomalla ei. Tunnettu asia on, että monet kyselyihin perustuvat tutkimukset antavat paljonkin poikkeavan, jopa virheellisen tuloksen. Ihmisellä kun on taipumus "nähdä" asioita positiivisemmassa valossa kuin todellisuus on - oli kyseessä sitten harrastetun liikunnan määrä viikossa tai miten usein on "peitto heilunut".

Tilastomatematiikan kursseilta tuttua: Valhe, emävalhe, tilasto - vai miten vanha sanonta menikään?

City Boy: New York Times

Jännä laji

Kun Joona näkee tämän videon, niin taas löytyi uusi harrastus jota kokeilla. Voisin kuvitella että sopii pojan "profiiliin" - tämäkin laji. Pikaluistelusta on puhuttu jo aikaisemmin ja alkuvuodesta tuli "puun takaa" ilmoitus: "Hei, haluaisin harrastaa tota syöksylaskua". Kyllä - jos asuttaisiin Itävallan Alpeilla.

Viime vuonna oli suomalainen tämän luistelukisan ykkönen ja samoin kävi tänä vuonna. Nimi ja ukko vaihtui. Vauhdikas laji, mutta vähän nyt menee mainoksen puolelle. Tasoitetaan toteamalla: En suosittele tätä litkua.

Netti toimii taas viikonlopun katkosten jälkeen. Miten pärjää nykyajan nuoriso jos bitti ei kulje - tarvii näet vedenkin keittoon googlen tai wikipedian apuja? Perin haavoittuvainen on nykyajan maailma - jännä juttu ( laina mukaillen - Pekka Routalempi: Pasila ).

Karsintapäivä

Koululiikunta erilaisten kisojen kera tuo mukavaa vaihtelua lapsukaisten harrastuksiin. Joona selvitti aamulla koulun sisäiset karsinnat ja lähtee kahden muun urhon kanssa koulujen välisiin kisoihin. Lajina on tällä kertaa hiihto vapaalla tyylillä. 

Tätä on harrastettu jo useasti talven mittaan kisapaikalla Kaupin urheilupuistossa. Tutut ladut pojalle. Into näyttää olevan kova ja tärkeintähän näissä kisoissa on osallistuminen, tsemppi ja reilu peli. Sijoituksia ei katsella, eikä hemoglobiiniarvoja mittailla. 

Oma osallistuminen TeamTorstain salibandyyn oli jäädä tänään väliin. Vielä kaksi tuntia ennen vuoron alkua olo vaikutti niin vetämättömän flunssaiselta, että harvinainen poisjäänti näytti varmalta. Tieto pojan hiihtokisoista nosti kuitenkin fiilistä sen verran, että pelipaikalle tuli lähdettyä.

Jostain syystä valkoisten peli kulki paremmin kuin aikoihin ja omakin vire kääntyi plussan puolella. Tämän vuoden parhaat "hyvähullut" fiilikset jäi tästä pelistä. Niin ne tunnelmat joskus vaihtuvat ja yllättävän nopeastikin. Kun vielä saadaan uusi, toinen maalivahti sairastuvalta pelikuntoon, mahdollisuuden kunnon pelitapahtumiin on olemassa.

Edellisen kappaleen fiilismäärittelyn johdattelemana tässä potkua päivään menneiden vuosien takaa. "The second-best band in the world" ( Robert Plant 1975 ). Vaikea arvata mikä oli se ykkönen. 

Oudot tukat ja vaatteet. Mimmit joraa. Näistä ajoista on sen verran aikaa, että "vanhan" leima on lähtenyt ja tilalle tullut "raikas" - kaiken tämän nykyisen "hevimetallisopan" keskelle.

Dr Feelgood: She Does It Right

Porsaat palasiksi

Taloudessa vellova taantuma luo urheiluseuroille paineita. Tiedotusvälineissä on jo kuultu ensimmäiset kommentit niin jalkapallon kuin jääkiekonkin puolella siitä, että rahakirstun pinta on laskusuunnassa - tai jopa pohja pilkistää.

Sponsorit katoavat tai ovat mukana pienemmällä panostuksella ja menot sen kun kasvussa. Kun seurojen edustusjoukkueilla menee heikosti, voi helposti kuvitella mihin suuntaan kustannukset kääntyvät myös junioripuolella. Tämänkin taantuman maksut otetaan totutusta paikasta - vanhempien pohjattomasta säästöporsaasta.

Positiivinen ote

Paluu arkeen. Uusi viikko työn ja harrastusten parissa. Kaiken ei silti tarvitse olla "sitäsamaa". Harmaan puurtamisen ja rutiinin sijasta tai niiden tilalle voi tulla positiivinen, raikas tuulahdus. Pieniä hetkiä elämässä?

Jos harjoitusten jälkeen kopista tulee ensimmäinen ohjaaja innoissaan ja kehuu harjoituksia, poikia ja yleistä tunnelmaa, voi aavistella jo jotain. Kun vielä pojistakin hehkuu innostuksen polte - josta kotona pojan määrittely harjoituksista: Loistavat - alkaa kuvio hahmottua.

Jos vielä katsomossakin vanhemmista tuntuu, että harjoituksissa oli tänään jotain maagista, yksinkertaisen sujuvaa ja mukanaan vievää otetta, paletti on selvä. Tänään tasojäillä ryhmä kakkosen harjoitukset nyt vaan lähtivät lentoon ja liitivät loppuun asti kuin uljas kotka korkeuteen.

Kupletin säveltäjä ja kapellimestari saapui käytävälle "vain hommansa" hoitaneena, mutta totuus on paljon enemmän. Jame oli tänään illan sankari, joka johti orkesterinsa huippusuoritukseen ja millä tavalla. Palaset putoilivat paikoilleen ja muodostui kirkas kuva siitä, mitä ollaan tekemässä, mihin pyrkimässä ja mikä on jutun juoni.

Näitä arjen sankareita tarvitaan ja heitä meidän on kiittäminen. Kiitos Jame! Tällä jokaisen osa-alueen positiivisella paketilla ei voi epäonnistua. Tämän vuoksi me hallilla jaksamme kulkea. Yksi Tapparan juniorihistorian legendaarisimmista harjoituksista on pidetty. Olkoon tämä kirjoitus kunnia sille ja tuleville vastaaville harjoituksille.

Sentteri 2.2.2009 klo 17:30-18:30 E98 Ryhmä 2

Halli vai ei?

Kevätkauden maakuntakierros suuntautui vuoden alusta kuntaliitoksella syntyneen Mänttä-Vilppulan kaupunkiin. Matkapeleissä on aina oma erikoisuutensa, niin tässäkin ja monessa mielessä.

Aamun pakkanen lähenteli ulkona -15 astetta. Hallin sisällä oli varmaan -14,9 astetta, jos halliksi voi kutsua avokaukaloa jonka päälle on vedetty pressu ( katso oheisen kuvan kattorakenne ).

Aikoinaan Porin Isomäen jäähalli rakennettiin kattamalla vanha avokaukalo. Saatiin kylmä ja ankea loukko. Ankea vastustajille, kylmä katsojille - huono konsepti.

Mäntän hallissa jää tehdään huolella käyttäen apuvälineitä kastelukannusta alkaen. Lopputulos onkin varsin hyvää jälkeä, kuten kylmissä halleissa yleensäkin. Siinä kelpaa luistella jos luistin kulkee.

Pelit olivat sitä mitä odotettiin, paljon jäähyjä, vaikeita tilanteita ja yllättäviä tuloksia. Susirajalla voi tapahtua mitä tahansa, pakka hajota, silta sortua. Paljon pojat saivat oppia tämänkin reissun aikana. Veeti #30 maalissa piti molemmissa peleissä pystyssä joukkuetta, joka kohmeisin varpain punnersi ensin keskitason suorituksen ja perään kauden heikoimman esityksensä.

Peleistä ei tällä kertaa sen enempää. Näiden jälkeen luotiin viimeinen katse hallin taivaansiniseen lautaseinään ja suunnattiin auto kohti koti-Tamperetta. Tätä ennen ajeltiin kaupungilla pieni tutustumiskierros. Pizzeria-kebab, lähikauppa, pankin konttori ja hiljaiset kadut niiden edustoilla.

Mätän Hammas Oy luki talon kyljessä ja otimme tästä Joonan kanssa hupia irti antaumuksella. Takaisin tullessa havaitsimme ohitusvauhdin aikaansaaman kaksinkertaisen lukihäiriömme. Mäntän Hammas Oy toivotti asiakkaansa tervetulleeksi.

Kahden minuutin kaupunkikierroksen päätimme suuntaamalla auton keulan Oriveden suuntaan. Aurinko paistoi suoraan etuhorisontista ja ajaminen oli tuskaa. Myös kaksi tuntia Universumin kylmimmässä jäähallissa oli iskenyt syväjään luihimme, joten pysähdyimme Orituvalle tauolle ja  lämmittelemään.

Lauantain pelikierros saatiin päätökseen Orituvassa ateriaa syöden, kylmyyttä karkotellen ja katsellen Star Wars-elokuvan keskivaiheen mielenkiintoisia juonenkäänteitä. R2-D2 piippaili henkensä hädässä ja Harrison Ford pisti parastaan. Hitaasti, mutta varmasti lämpö alkoi palautua jäseniimme. Pelikierros maakunnassa oli loppusuoralla.