Mäkipuiston kuninkaat

Mäkipuistossa nähtiin illalla vauhdikas kamppailu, jossa Kaukajärvi esitti kauden parhaita otteita. Vastassa oli kotijoukkue TKT, joka siirtyi heti pelin aluksi muutamassa minuutissa 2-0 johtoon. Ei siis niitä parhaita alkuja jalkapallo-ottelulle.

"Noi pojat sanoo tuolla että ne voittaa tään pelin...", kuulin vaihdossa toisen maalin jälkeen. Alku muuttui yhä hankalammaksi.

" Nyt pojat pelataan omaa peliä. Tästä se vasta alkaa. Puolustus ottaa maalilla varmasti kiinni ja avaa laitojen kautta. Nopeasti hyökkäykseen ja miehiä maalille. Hyvin menee."

Alun haparoinnin jälkeen peli lähti kulkemaan kuin juna ja TKT saa olla tyytyväinen ettei "lokomotiivi" jyrännyt sitä neljää takaiskua pahemmin. Laukauksia meni yli ja ohi. Verkon perille menneistä Joona #5 teki kaksi sekä Julius #11 ja Otto #3 maalin kumpainenkin.

Vastustajan joukkue oli täynnä taitavia ja nopeita poikia. Hyökkäyksiä vyörytettiin maalille, mutta kauden paras puolustuspeli toimi ja siivosi palloja laidoille. Sieltä puskettiin nopeasti hyökkäykseen ja syötöillä maalille.

Tänään Kaukajärven joukkueessa kaikki yrittivät ja tekivät parhaansa. Ihan kaikki. Erityisesti kunnostautuivat hyvällä yrittämisellä Julius #11, Jaakko #8 ja Santeri #15. Myös Akseli #2 piti toisella jaksolla maalissa verkot varmasti puhtaina.

Peli oli rehtiä ja siistiä, mutta tällä kertaa jouduttiin varsinkin pelin lopussa "ukkoja" paikkailemaan aitiossa. Verta kentällä - kuten kunnon urheilutapahtumassa ikään - vaikkakin melko lievässä mielessä. Huuli rikki, pallo rintaan, kämmenhaava ja kylkihaava. Kahta viimeksi mainittua puhdisteltiin ja teippailtiin pelin lopuksi.

Kauden paras peli. Oli hienoa katsella miten nousu kahden maalin takaa onnistui. Tämä on aina osoitus joukkueen vahvuudesta. Kiitos pojat! Mäkipuiston kuninkaat.

( Photo by JSS © 2007 : "psykepotku" )

Herää Tampere!

Sanovat että Tampere tarvitsee nyt uuden jäähallin - monitoimihallin, kuten asiaa ajetaan, jotta muutkin kuin urheiluhenkiset saadaan mukaan huumaan. Jääkiekon MM-kisoissa Kummola nosti halliasian pöydälle, ja nyt on Aamulehti täynnä ehdotuksia uuden hallin sijoituspaikoista. Arkkitehtitoimistotkin ovat jo suunnitelmansa hallista tehneet ja kuvat julkaistu. Vauhti on kova...

Tampere ei tarvitse monitoimihallia vaan jotain ihan muuta. Jos urheilupaikoista on kyse, tarvitaan seuraavia asioita. Nämä eivät maksa niin paljon kuin suureellinen monitoimihalli:

• Muutama halpa harjoitushalli tuplajäillä. Nuorille kiekkoilijoille ei löydy tarpeeksi harjoitusjäitä - taitoluistelijoista, harrastajista ja muista jääurheilijoista puhumattakaan.
• Uusia nurmi/tekopintaisia jalkapallokenttiä ympäri kaupunkia. Vuoroista on pulaa ja nuorimmat pelaavat nyt hiekkakentillä.
• Iso tekojäärata pidentämään lyhentynyttä luonnonjääkautta. Perheille iltaisin rusettiluistelua, musiikkia ja tapahtumia. Pikaluistelijoille, höntsäilijöille, lapsille ja vanhemmille jäätä yhteisiin tilaisuuksiin.
• Puistot ja muu vapaa tila pitää kaupungin alueella säilyttää. Tiivistämisen on loputtava tähän.

Näin saadaan tamperelaisille nuorille tekemistä ja mahdollisuuksia liikunnan parissa. Joku voi sanoa ettei ole käyttäjiä. Jos paikkoja ei ole, käyttäjiä ei taatusti ole. Puitteet pitää luoda ja toivoa...

Lähiliikuntapaikoista ei pidä luopua. Niitä käyttävät koulut, lapset ja vähän vanhemmatkin. Kaiken tyhjän tilan rakentaminen ja täyttäminen kivikolosseilla pitää loppua. Kaupunki tarvitsee henkireikiä elääkseen terveesti. Betoniviidakosta loppuu happi...

Sorsapuiston kentät pitää säilyttää nykyisellään. Keskusta tarvitsee kaikki vapaat urheilualueet. Niistä on pidettävä kiinni. Pirkkahallin vieressä olevat nurmipintaiset jalkapallokentät ovat pian historiaa, jos suunnitelmat messukeskuksen laajennuksista menevät läpi. Kaiketi salassa (?) tehdyt suunnitelmat ja piirustukset ovat jo asiasta olemassa. On vain ajan kysymys koska nämäkin kentät tuhotaan.

Nyt pitää miettiä minkälaisen kaupungin me haluamme jättää lapsillemme... ja lastenlapsillemme? Haluammeko kuihduttaa pelikentät, puistot, kaupungin tarpeelliset henkireiät ja tunkea ne täyteen noita - niin tarpeellisia - betonikolosseja. Kun puisto tai pelikenttä kerran rakennetaan, vanhaan ei ole koskaan enää paluuta. Betonin päälle tulee aina uutta betonia - ei koskaan uutta puistoa ja entinen on menetetty iäksi - lopullisesti.

Ajan virrassa

Bremenin harjoitukset siirtyivät Pirkkahallin viereiselle nurmikentälle kesäkuun ajaksi. Uusi, aikainen ajankohta sekä ajoreitti toi yllätyksenä ruuhkan johon ei osannut varautua, vaan pari minuuttia myöhästyttiin - eikä oltu ainoita.

Kaukajärven joukkueesta pelaa nyt viisi poikaa myös Bremenissä, kun Robert #7 liittyi mukaan. Hyvin lähti homma liikkeelle ja poika vaikutti tyytyväiseltä kun kyselin harjoitusten jälkeen.

Poikien temmeltäessä kentällä oli aikaa juosta perinteeksi (?) muodostuva lenkki. Vesisade kasteli, mutta lämpimässä kelissä se ei haitannut. Härmälän puistot tuli tutuiksi, vaikka jossain vaiheessa mielessä välähti ajatus siirtyä viereisen Pirkkahallin juoksuareenalle - sisätiloihin. Ehkä seuraavassa kaatosateessa...?

Sykemittari ponnautti aamulla pokaalin näytölle edellisviikon ansioista. Jos oma harjoitusohjelma tulee viikon aikana suoritettua yli 75 prosenttisesti, Polarin näytöllä on koko viikon ajan kyseinen ikoni. Siihen se napsahtaa maanantaiaamuisin ahkeruutta osoittamaan.

Edellisestä pokaalista onkin jo pari viikkoa, joten tässä asian taas huomaa - pienikin kannustus tai huomio on aina paikallaan harrastuksen motivaation kannalta. Vaikka tässä tapauksessa ei olekaan kyse laiskuudesta, vaan ajankäytön hallinnasta ja mahdollisuuksista. Aika - tuo alati virtaava joki - jota ei voi padota.

( Photo by JSS © 2007 )

Valloittajat

Ensin valloitettiin Valkeakoski... sitten Muurame... ja nyt oli vuorossa Toijala. Matka keskusurheilukentälle sujui kivutta GPS-paikannuksen avulla. Ainoa hankaluus oli löytää kentän osoite, jota ei edes Akaan kaupungin nettisivut tarjonneet. Karttapalvelukaan ei hakusanaa tuntenut, joten ainoa apu oli "zoom-toiminnon" käyttö.


Sangen mukavassa säässä - pilvinen, kostea, mutta sateeton - aloitettiin ensimmäiset ottelut. Bremen Mustat kohtasi Kylmäkosken Veikot ja harjoitteli samalla hyökkäyspeliä sekä maalintekoa. Puolustuspeliä ei ensinkään - ainakaan omalla maalilla - koska tapahtumien painopiste oli vastustajan kenttäpuolella.

Tällä kertaa suurin osa pojista pääsi kokeilemaan maalintekoa. Myös Joona #17 teki myös kauden ensimmäisen maalinsa ja toinenkin oli hyvin lähellä. Bremen Mustat otti ensimmäisessä pelissään voiton 22-0, joka syntyy käytännössä tahdilla maali kahdessa minuutissa.

Toiseen otteluun Mustia vastaan asettui LoisKe, ja antoi jo vähän vastustakin, saaden aikaiseksi muutaman hyökkäyksenkin. Maalilaukauksia ei varsinaisesti syntynyt. Maalivahdeilla olisi ollut hiekkakakkupäivät, jos ei olisi pelattu nurmella. Nyt piti keksiä muuta viihdykettä. Toisessa päässä kenttää Bremen latoi tasaiseen "kuusnolla" tahtiin, joten aika pitkälti ensimmäisen pelin toisinto.


Toisella kentällä myös Punaiset takoi peliään samaan tahtiin. Tauon jälkeen oli kummallakin joukkueella tiedossa vielä päivän kolmannet kohtaamiset. Luultavasti niissäkin pelattiin oma pää nollille ja vastustajan verkot vaihtokuntoon. Mukava tietysti juhlia, mutta toisaalta olisi hyvä saada kunnon vastusta pojille.

Kauden ensimmäiset pelit aidolla nurmialustalla. Pieniltä paikkakunnilta löytyy hienoja pelipaikkoja. Kentän vanha puinen katsomo toi mieleen Pyynikin stadionin puitteet. Katsomon päädyssä toimi kioski ja kenttäkuulutukset antoivat tilannekatsauksia. Mukava sunnuntaipäivän jalkapallotunnelma.


Lisää kuvasatoa otteluista löytyy tästä: Eka peli, toka peli ja ryhmäotokset.

( Photos by JSS © 2007 )

Hyvästien aika

Aamupäivä meni raksiessa pelipaitojen selästä nimikyltit pois ja kerätessä kaikki palautettavat tavarat kasaan. Pelipaidat, ensiapulaukku tarpeineen, juomapulloteline yms. lähtevät uuteen käyttöön.

Pellet lähtee ja sirkus jää, on vanha sanonta. Tässäkin se pätee, sillä ongelmat jäävät yhä sinne ja siinä syy miksi maisemien vaihto on paikallaan. En ymmärrä miksi lasten toiminnassa saa olla mukana pelottavia ja kehityksen kannalta haitallisia elementtejä. Näitä ei tarvitse hyväksyä. Miksi vanhemmat hyväksyvät näitä...? Ja kun muutosta ei tapahdu, etsitään uudet pelikentät.

Tuntuu siltä, että muutos on ottanut kovemmalle isästä kuin pojasta. Hyvä niin. Tästä jatketaan eteenpäin ja pojan kiekkoilu jatkuu kesän jälkeen muissa ympyröissä. Niistä lisää kunhan asia on ajankohtainen.

Pakko mainostaa, sillä Tapparalla on aivan loistavat luistelukoulut! Suosittelen varauksetta jokaiselle tenavalle. Sieltä on hyvä ponkaista harrastukseen. Kiitos Tappara! Ehkä joskus vielä kohdataan...?

Naisten kisa

Puistofutiksessa on syntynyt kova kisa kahden naisjoukkueen kesken. Tykkinaiset pelaa B-sarjassa ja hävisi ensimmäisen pelinsä 10-0. BB United puolestaan I-sarjassa ja takkiin tuli 16-0.

Nyt BB Unitedin tavoitteena on lyödä maalisuhteessa Tykkinaiset kauden loppuun mennessä. Saa nähdä miten käy. Lisäpotkua antoi HT Påsse - BB United peliä seuraamassa olleiden Tykkinaisten kommentit. Keskinäinen solidaarisuus oli ilmeisesti kaukana...?

Perjantain harjoituksiin oli saapunut yhdeksän pelaajaa. Lukumäärä on laskenut kerta toisensa jälkeen. Intoa tuntuu vielä olevan, mutta ensimmäinen peli näytti sarjan todellisen luonteen. Ollaanko alun innostuksen jälkeen lähtemässä hiipumisen tielle...?

Muistan miten aikoinaan Kruutin Pallon harjoituksissa oli kevään ensimmäisellä harjoituskerralla paikalla 23 ukkoa, toisella kerralla 14, kolmannella 9... Syksyn toiseksi viimeisissä harjoituksissa minä... ja kaksi muuta. Viimeisissä ei ollut enää kuin... minä.

Puolet naisten porukasta jäi perjantaina vielä pelailemaan viereisen kentän tyttöjen kanssa, joten innostuksen liekki ei ole vielä täysin sammunut. Toivottavasti se vielä lepattaa, sillä sarjan kaikki pelit tullaan ilmeisesti häviämään. Motivaatio ja peli-ilo pitää etsiä ihan erilaisista lähtökohdista kuin voittojen kautta. Tässä toinen mielenkiinnon kohde kesän mittaan - kestääkö into ja kaatuuko Tykkinaiset...?

Tolpat kovilla

Kauden ensimmäinen kotipeli pelattiin Kaukajärvi Stadiumilla - kotoisammin nappulakentällä - ja TPV Hervanta oli saapunut vieraaksi. Isäntä oli tyly, eikä tarjoillut vieraalle mitään, paitsi kovaa painostusta maalille.

Tolpat kolisivat ainakin kolmesti ja peli pyöri Hervannan maalilla, jossa puolustettiin ja sumputettiin jokaisen pelaajan voimin. Maalintekopaikkoja riitti kiitettävästi - yhtenä parhaista tilanne, jossa Kaukajärven kaksi hyökkääjää pääsi maalivahdin kanssa vastatusten. Tästäkin pallo saatiin jotenkin laukaistua ohi maalin. Syntyneistä tilanteista olisi pitänyt tehdä triplasta se mikä nyt tehtiin. Tällä kertaa jäätiin voittolukemiin 2-0.

Peli oli välillä yleistä ryhmähyörinää, mutta yritystä riitti. Epätasainen peli, sillä Kaukajärven maalilla ei ihan lopun mylläkkää lukuunottamatta tapahtunut mitään. Hiekkakakkujen tekemiseen olisi maalivahdilla ollut aikaa.

Seuran kykyvalmentaja oli myös tarkkailukierroksellaan katsomossa ja tälläkin kertaa silmä poimi ottelun tuoksinasta lupaavia otteita esittäneitä tapauksia. Ehkä näistä kuullaan myöhemmin.

Toivottavasti seuraavaan peliin saadaan vähän enemmän vastusta. Yksipuolinen peli vain toisella kenttäpuoliskolla ei ole kenenkään etu. Ja tuntuu myös siltä, että poikien otteet paranevat kun vastus kovenee. Ensi viikolla vastaan asettuu TKT Hervannan vieraspelissä. Saadaanko aikaan kunnon koitos?

Avainsana Cafu

Tiistai potkaistiin käyntiin ison kentän päässä puolentoista tunnin harjoituksilla. Nyt mentiin todella mallikkaasti ja jalkapallo kiinnosti poikaa kuin poikaa. Häröilyt ovat taakse jäänyttä elämää...

Tänään harjoiteltiin mm. parisyöttöjä liikkeessä, puskuja sekä reaktiolähtöjä pallon perään eri asennoista. Tänään startit otettiin seisten, istualtaan, maaten, polviltaan sekä "karhuasennosta" ja avainsanoja joilla lähdettiin liikkeelle... pallo, pappa, Cafu, harava...

Boing-tempuista kokeiltiin rataa nro 2, mutta yllättäen tämä osoittautui liian vaikeaksi. Otetaan vaikka syksyllä uudestaan.

Lopussa pelattiin pienpelit 2 vs 2 ja 3 vs 3, lyhyillä pallonkosketuksilla niin, että syöttö lähtee nopeasti eteenpäin. Ja viimeksi isolla kentällä peli, jonka viimeisellä minuutilla nähtiin alakynnessä olleiden "keltaliivien" läpiajo ja hieno maali jonka Jaakko #8 viimeisteli.

Harjoitusten aikana tuli puhelimitse viestiä BB Unitedin ensimmäisestä pelistä. HT Påsse otti voiton 16-0. Toivotaan ettei naisten into lopu tähän ensimmäiseen takaiskuun. Ja voihan tämän tappion pistää kehnon valmennuksen piikkiin. Tulokset ja sarjataulukko näkyy muuten piirin sivuilla.

Cafu, Milan ja Ateena. Mestareiden liigan loppuottelu keskiviikkona. Muista katsoa...!

( Photo by JSS © 2007 " Jaakko futaa! " )

Kerran vielä...

Vielä kerran Muurame Cup.

Kentän laidalta seuratessani Mustien ja Punaisten pelejä, olin oikeastaan yllättynyt ja hämmästynyt miten hienoa jalkapalloa pojat esittivät. Tarinaa turnauksesta voi lukea myös TPV Bremenin virallisilta sivuilta. Tästä lähtee hehkutus!

Lenkillä Sorilassa

Käytin poikien puolitoistatuntisen harjoituksen lenkkeilemällä Sorilan maisemissa. Kovin kauas metsään en viitsinyt lähteä, vaikka GPS-palikka ja puhelin olivatkin matkassa. Polkuja risteili metsässä kiitettävästi ja löytyi muutama mäkikin, joissa mittari piipitti sykerajan ylitystä. Oli laskettava välillä kävelyksi.

Hyvä suuntamerkki oli myös Akin ääni, joka kantautui yllättävän pitkälle poikien harjoituskentältä. Valmentaja potkii eteenpäin kantavalla soundillaan - on siis äänityöläinen. Juostessani tietä pitkin kuuntelen kateellisena tuota Ruutanan Karhua joka kentällä urahtelee.

Lenkin lopuksi ehdin kentälle seuraamaan poikien loppupeliä ja venyttelemään. Joona juoksee pelissä varoen. Valittelee autossa kotimatkalla jalkojaan, vaikka pelin jälkeen kyllä kipitti vauhdilla Juliuksen kanssa salamajaa tutkimaan. Tyhjät pullot jätettiin kaikesta huolimatta sinne, vaikka pojat niitä yrittivät mukaansa kantaa. Ruosteinen metallilevy oli ihan pakko nostaa Octavian takapenkin lattialle. Oman majan aineksia. Nääs.

Mikä vaivaa?

Postiluukkuuni kolahtaa jostain ansioista lahjana saatu Urheilulehti kahdeksan viikon ajan. Edellisviikolla kirjoitin toimittaja Sihvosen jutusta ja arvuuttelin miten asiat tällä viikolla käännetään. Muuttuuko kirjoitusten sävy Leijonien menestyksen myötä? Eipä mihinkään, sillä tuttu Erkan parjauslinja jatkuu - loppuun asti. Tuskin kultakaan olisi sitä muuttanut.

MM-kisojen jälkeen kaukaloiden takainen valtapeli on nyt nostettu myös julkisuuteen tiedotusvälineissä ja kirjoituksissa. Tässä yksi hyvä peilaus asian ytimeen.

Kokemusteni mukaan kuppikuntiin jakautuminen näyttäisi alkavan jo ennen kymppi-ikäisten sarjoja. Energiaa ei suunnata oikeaan tekemiseen vaan köyttä vedetään kahteen, jopa kolmeen suuntaan. Mikä teitä ( varauksin... meitä ) jääkiekkoihmisiä oikein vaivaa?

Kentän laidalla

Seurasin Muuramen turnauksessa erästä vieraiden joukkueiden peliä, jossa isä suurella äänellä ohjeisti pelaavaa poikaansa xxxxx kentän laidalta. "Liiku! Nouse ylös xxxxx! Ota kiinni! Pidä miestä! Iholle, iholle! Älä päästä". Tätä rataa.

Jossain vaiheessa peliä tuli isän ohje: "xxxxx pysy alhaalla! Pysy siinä!". Samaan aikaan tuli kentän toiselta puolelta, vaihtopenkiltä valmentajan ohje: "xxxxx nouse ylös! Älä jää sinne!". Poika katsoi hädissään molemmin puolin kenttää ja mietti mitä tehdä. Ohjeita enemmän kuin pystyy käsittelemään ja omilla aivoillakin pitäisi opetella ajattelemaan peliä. Ei tehnyt mitään.

Asettumalla 9-vuotiaan pojan asemaan, voi kuvitella mitä mielessä liikkuu. Minkälaiset paineet on kehittyvällä pojalla, joka ei vielä pysty käsittelemään näitä asioita. Onko jalkapallo hauskaa? Mitä liikkuu kyseisen isän päässä? Vaikka kuinka luulisi olevansa asiantuntija ja tekevänsä hyvää, pitäisikö olla hiljaa? Pitäisi.

Tässä oli yksi esimerkki siitä, miten tapetaan ilo lasten urheilusta nykypäivänä. Ja lopuksi video asiaa sivuten...

Muurame Cup täällä... krrrhh

Muurame Cup pelattiin hienoissa olosuhteissa nimensä mukaisella paikkakunnalla. Bremen osallistui kahdella joukkueella - Mustat ja Punaiset. Muita osallistuvia joukkueita olivat mm. Suolahden Urho, Palokan Riento, Muuramen Yritys ja Jämsänkosken Ilves. Pienten paikkakuntien seurojen nimissä on jotain maagista hohtoa.

Nimistä huolimatta TPV oli pieniä seuroja hohtavampi helmi kahdella joukkueellaan. Peli kulki ja maaleja tehtiin kahmaloittain. Kymmenestä pelistä vain yhdessä vastustajalla oli jotain sanomista.

Hiekkakuopassa sijainnut tekonurmikenttä on loistava paikka, niin pelaajien kuin katsojienkin kannalta. Vain tuulen mukana kulkeva, pölisevä hiekka välillä häiritsi tunnelmaa. Muuten paistateltiin päivää auringonpaisteessa.

Viisi peliä yhtenä päivänä on aikamoinen suoritus pojilta. Lyhyillä tauoilla tankattiin ruisleipää, mehua ja hedelmiä - ja taas uuteen peliin.

Hiekkamyräköiden lisäksi turnauksesta jäi mieleen surullisen humoristinen yritys saada kuulutuksia pelipaikoille.

Vaikka järjestelyt toimivat moitteetta, koko tapahtuman ajan kuulutus pätki enemmän tai vielä enemmän. Tämän lisäksi ämyrit oli viritetty huoltorakennuksen taakse, eikä suorituspaikalle ja kantavuus oli heikko.

"Ja kentällä yksi TPV Bremen punaiset teki... krrrhh... ja johtaa nyt.... krrrhh... maalintekijänä numero... krrrhh... krrrhh.... krrrhh..."

( Photos by JSS © 2007 )

Ensimmäiset puljut triplasti

Kauden 4. harjoitus osui helatorstaille ja ehkä tästä syystä väkeä oli paikalla vähiten tällä kaudella. Muutenkin mentiin pohjalukemissa, sillä osalla pojista oli kiinnostus kaikessa muussa kuin jalkapallossa. Myös kenttää ympäröivä oja veti puoleensa. Ennen harjoituksia siellä oli jo ensimmäinen kastautunut ja ainakin kolme siellä puljasi ennen kotiin lähtöä.

Näissä harjoituksissa ei pelattu, joten se kertoo asiaa tunteville paljon. Tämä oli niitä päiviä kun harjoituksista tullessa on ensimmäisenä mielessä ajatus: Miksi käyttää vapaa-aikaansa tähän touhuun?

Teetin pojilla Boing-radan nro 1. Salmiakin muotoista rataa pujotellaan molempiin suuntiin pallon kanssa ja ilman keiloja kiertäen. Paras aika oli 38,29 sekuntia. Ei niinkään yllättävää, mutta kaksi talven ajan Bremenin joukkueessa harjoitellutta teki parhaat ajat. Sama rata toistetaan vielä syksyllä ja verrataan onko kehitystä tapahtunut.

Härmälässä soi voitonlaulu

Härmälän kaatoon lähdettiin lähes koko joukkueen voimin. Vain ryhmän "musiikkimies" puuttui soittoesteiden takia. Päästiin siis pelaamaan kahdella kokonaisella kentällisellä.

Vastaan asettunut joukkue on täynnä taitavia ja isokokoisia poikia, joiden kanssa pitää olla myös puolustuspäässä hereillä. Tämä saatiin havaita kun johtomaaliin vastattiin aina samalla mitalla. Vasta 3-2 johto piti ja Kaukajärvi otti kauden toisen voittonsa.

Joukkueelta löytyi taas kovaa yritystä joka vielä loppua kohti kiitettävästi parani. Pelin vauhtia kuvasti hyvin se, kun Robert#7 menetti kenkänsäkin tiukimman hyökkäyksen hetkellä. Siitäkin vyörytyksestä selvittiin vaikka yksi mies puuttui.

Jonkin verran pelissä esiintyi kovia otteita, joista välttämättä ei voi syyttää vastustajan poikia. Pelin ohjaajan, eli tuomarin puuttua näihin ja kertoa virheet. Nyt mentiin "hälläväliä" linjalla. Tuomarin kommentti huomautukseen lyhyen kulman käytöstä - sääntöjen mukaan - kuului vaihtopenkille, ja poikien korviin asti: "Me ei täällä sääntöjä noudateta". Ja sen kyllä huomasi.

Jo pienenä pitäisi opetella säännöt ja niiden noudattaminen. Myös jalkapalloon ja muihinkin peleihin kuuluva tuomarin kunnioittaminen lähtee jo ihan nuoresta pitäen. Tuomarin pitää myös käytöksellään tukea tätä ajatusta. Nyt herätettiin pojissa vain hämmennystä ja kysymyksiä. Seurojen pitäisi järjestää tuomarointiasiat kuntoon niin, ettei ihan "pystymetsästä" tarvitse ottaa ketä tahansa pillin varteen.

Ongelmana on se, että kyse on vapaaehtoistoiminnasta ja halukkaita pelien ohjaajiksi ei helposti löydy. Lyhyt opastus, pieni palkkio ja vanhempien juniorien käyttö - osana jalkapallotoimintaa opetusmielessä - voisi tuoda ratkaisun joka toimisi. TPV onkin jo asiaa viritellyt, mutta järjestely pitäisi saada myös käyttöön. Pallo näissäkin asioissa on seurojen junioripäälliköillä.

( Photo by JSS © 2007 : "Härmälän kenttä 15.5.2007" )

Tampereen kentillä

Jalkapallon parissa on myöritty perjantaista alkaen. BB Unitedin harjoituksissa oli taas joukko innokkaita naisia ja ryhmään on liittynyt uusia lahjakkuuksia joilla pallo - todella - pysyy hallussa.

Joukkue on kunnostautunut myös pallon uittamisessa Pyhäjärvessä harjoitusten aikana. Tähän ei moni ryhmä pysty. Tarina ei kerro mitä pallolle sitten tapahtui - ongittiinko se ylös, vai veikö tuuli sen ikiajoiksi. Ehkä Pyhäjärven jättihauki ahmi sen kitusiinsa. Legendat elävät.

Lauantaina otettiin ensi maistiaiset peleihin turnauksen merkeissä Kaukajärven ryhmän kanssa ja tänään Bremen harjoitteli Sorilassa. Sade vain yltyi loppua kohti, mutta pojilla riitti intoa. Pariharjoituksessa Aki kaitsi Juliusta ja Joonaa - No niin... Kaukajärven Team!

Joukkueen rivinmuodostuksessa AP:lla oli itku lähellä. Toisaalta helpottavaa nähdä ettei rivien muodostus ole pelkästään kauppariryhmien ongelma. Pienten alkusompailujen jälkeen harjoitukset sujuivatkin siististi ja lopussa mentiin pujottelurataa todella turbovauhdilla.

Huomenna kutsuu Härmälä ja kovaa kyytiä on tiedossa. Kaukajärvi ei kuitenkaan suostu aivan mihin tahansa ja luulen että kotijoukkue tulee vielä yllättymään. Alkukipsi on karisteltu ja nyt on näytön paikka. Härmälä. Vapise.

Sorsapuiston turnaus

Vain muutama harjoitus pohjalla ja heti ensimmäiseen turnaukseen. Kaukajärven rähinäryhmä saapui Sorsapuiston turnaukseen innoissaan. Hiekka pölysi, kiiti pitkin kentän pintaa ja tunkeutui joka paikkaan - suuhun, silmiin ja vaatteiden käänteisiin. Tätä on jalkapallo hiekkakentillä.

Päivän mittaan pelattiin lähes 60 ottelua monessa ikäluokassa. Joukkueen turnajaiset aloitettiin lähes täysin miehityksin. Vain Robert puuttui ja Santerikin ehti vielä mukaan ensimmäiseen peliin.

Kevyen lämmittelyn ja venyttelyn jälkeen siirryttiin kohtaamaan ensimmäinen vastustaja - TPV Härmälä. Peli eteni vähän tunnustellen ja vastustaja pääsikin pian johtoasemaan. Vaikka vastassa olikin heti alkuun sarjan yksi kovimmista vastustajista, sen ei annettu häiritä, vaan Otto #3 laukoi pian tasoituksen 1-1. Mikael #10 katkoi hyökkäyksessä palloja luotettavasti.

Lopussa Härmälä sai syöttökatkon jälkeen tuikattua 2-1 voittomaalin. Keskustelua herätti maalia edeltänyt vaihto, jossa vastustaja pelasi yhdellä ylimääräisellä pelaajalla. Vaikutti tämä tai ei, niin tasaisessa väännössä päädyttiin tähän tulokseen tänään. Revanssia otetaan heti tiistaina Härmälän kotikentällä.

Toinen ottelu pelattiin heti perään ilman taukoja - ainoana joukkueena koko F9-sarjassa. Tämä näkyi väsymisen merkkeinä varsinkin pelin loppujaksolla. FC Kangasalan isokokoiset pojat painoivat kovasti päälle, mutta TPV kävi kiinni. Erityisesti Jaakko #8 ja Robert #? kunnostautuivat terhakkaasti. Otto #3 harhautteli ja napautti molemmat maalit ja näin päädyttiin 2-1 voittonumeroihin.

Iltapäivän viimeisinä pelatut pelit jättivät makkaransyönnit tällä kertaa väliin, mutta tilaisuus näihin ja muihin "tauko-ohjelmiin" tulee varmasti kesän tulevissa turnauksissa. Oli mukava nähdä kentällä jatkuvasti otteitaan parantanut ja kiitettävästi yrittänyt joukkue. Onnistuneet pelit kauden avaukseen.

( Photo by JSS c 2007: TPV Kaukajärvi, vasemmalta: Joonatan, Julius, Mikael, Matias, Joona, Joona, Niklas, Robert, Otto, Jaakko, Akseli ja Mikko. Kuvasta puuttuu Santeri ja Robert )

Pesistä

Koulussa oli tänään pesispäivä ja koppeja kauhottiin urakalla. Yli kaksikymmentä vuotta vanha Pikipeikko etsittiin aamulla reppuun. Olisihan koulullakin ollut räpsiä, mutta oma varuste tuntuu paremmalta.

Räpylän hakuun meni tovi aikaa. Sitä ennen oli haettu pojan avainta ja kännykkää. Vasta kymmenes soitto johdatti hukkuneen ja housun taskussa soivan puhelimen jäljille.

Avainta etsiessä Joona heitti oivan ajatuksen. Miksi avaimeen ei voi soittaa? Ja etsiä se soittoäänen perusteella.

( Photo by JSS © 2007 )

Pallojen pesupäivä

Viikon toiset harjoitukset vietiin läpi kuivissa olosuhteissa. Vain pallot saivat välillä kostean kosketuksen kenttää ympäröivässä ojassa. Kaikki pelivälineet tuli varmaan pestyä harjoituksen kuluessa? Poikien kastumiselta vältyttiin tänäänkin - mitä kyllä suuresti ihmettelen.

Ryhmästä on tulossa hyvä. Sen näkee jo tässä vaiheessa, enkä tarkoita tuloksellisesti, vaan innostuksen ja kiinnostuksen osalta. Osallistuminenkin on alusta asti ollut kiitettävää ja sekin kertoo paljon.

Ajanpuutteen vuoksi ei vielä ehditty harjoitella uusia voitonhuutoja, mutta eiköhän niitäkin vielä päästä kokeilemaan. Vanhat "rivihuudot" ovat tietysti perinnettä, mutta jotain uudistusta varmasti kaivataan niihinkin.

Ohjauksessa on nyt kaksi joukkuetta: 9-vuotiaat pojat, kaksvitoset naiset ja kolmattakin tarjottiin tänään. Kyse oli vähän vanhemmista pojista, mutta kalenteri on jo muutenkin niin täynnä, että oli pakko kohteliaasti vain kumartaa. Nykyinen tilanne riittäköön.

Ohjaajista on kova pula varsinkin kaupunginosatoiminnassa. Ymmärrettävää sinänsä, koska aikaa ja sitoutumista toiminta vaatii. Korvauksena kaikesta verkkarit ja oman pojan lisenssimaksu. Siinä kaikki ja arvostuksenkin puolella posti on enemmän puuhastelun järjestelijän rooli. Ei niinkään urheiluvalmentajan.

Temput osa 2

Lisää temppuja. Videon alussa on yksi tapa mennä illalla nukkumaan... jos äiti antaa luvan!

Takki nurin

Postilaatikosta kolahti uusin Urheilulehti, jossa jääkiekkotoimittaja Sihvonen tekee puhtaan takinkäännön. Viime viikon lehden jutussa MM-joukkueen valmentaja sai kylmää kyytiä. Nyt sävy on muuttunut viikossa - ja laidasta laitaan. Pyllistäjästä onkin tullut intuitiivinen taidevalmentaja.

"Westerlundille on annettava tunnustus tästä uudesta rohkeasta valmennusotteesta...", kirjoittaa lehti ja jatkaa suitsutusta. Viikko sitten ennustettu Suomen putoaminen puolivälierässä on siirtynyt pykälää ylemmäs. Nyt putoaminen tapahtuu lehden mukaan välierässä.

Mielenkiintoista lukea ensi viikon lehteä. Veikkaan että sävy riippuu siitä miten Suomelle käy USA-pelissä. Toimittaja ainakin turvaa selustansa ja voi myöhemmin sanoa: "Näin kävi kuin kirjoitin". Ja näinhän käy jos kaikki vaihtoehdot arvuutellaan läpi ja haistellaan "tuulta". Onko tämä tuuliviiri-journalismia?

Ja lopuksi voisin itsekin arvuutella. Venäjä voittaa kiekkokisat, Milan jalkapallon mestareiden liigan ja The Ark Euroviisut. Katsotaan miten kolmen suoran käy. Saanko yhtään oikein? Ehkä arvaan uudet vaihtoehdot huomenna...?

Kausi käsillä

Jalkapallotoiminta pyörähti käyntiin Kaukajärvellä ja tiistaina pidettiin ensimmäiset kokonaiset harjoitukset. Alussa tosin käytiin toiminnan yhteiset pelisäännöt läpi ja hyväksyttiin ne poikien kanssa yksimielisesti.

Joukkoon liittyi myös uusi poika ja ryhmän koko on nyt siis neljätoista. Ryhmä sai toisen Robertin. "Tupla-Joonat" saivat siis seuraa ja se tietää sitä, että peleissä Vaihtoon!-huudoissa pojat menevät helposti sekaisin. Sukunimiä pitänee käyttää...

Kesän kausi lähti hyvin käyntiin. Pallonkuljetuksella aloitettiin, alkuvenyttelyt, kuljetusharjoituksia lisää ja juomatauolle. Välipalana maisteltiin käsillä seisontaa. Tässä ryhmä kunnostautui erityisesti. Vain muutama arasteli kokeilla. Muilta sujui mallikkaasti ja jopa punnerruksia käsiseisonnassa nähtiin...!

Muutama palloharjoitus, liivit niskaan ja peli käyntiin. Osa pojista on vielä talviterässä, mutta eiköhän vauhti kohta löydy. Lauantaina pelataan jo turnausta Sorsapuistossa. Vähän tiukalle menee aika, kun näyttää siltä että jalkapallon pelisääntöjäkin pitäisi vähän opetella. Osalla on vielä näissä tiedoissa aukkoja. Ne tukitaan ja pelit voivat alkaa.

Päivä Moskovassa

Se on urheilua

Jääkiekon kisastudio on Moskovassa ottanut edellisistä kisoista poikkeavan roolin kommentaattorien lausuntojen osalta. Varsinkin Alpo Suhonen on heittänyt arvostelua valmennusjohdon suuntaan. Ei näin suorasanaista puhetta ole aikaisemmin kuultu.

Urheilulehden toimittaja Petteri Sihvonen - kukapas muukaan - lyö löylyä vielä kovemmin lehden uusimmassa numerossa. "Nyt Westerlund pyllistää koko Suomi-kiekolle, kun hän palauttaa viimeisellä päävalmentajakaudellaan Leijoniin sen 90-luvun jääkiekon, josta oltiin juuri hiellä ja vaivalla pääsemässä pois", Sihvonen kirjoittaa ja ennustaa Leijonille putoamista puolivälierässä.

Paineet on kovat peräsimessä kun arvostelijoita riittää. Jos nämä oppineet ammattilaiset ovat näin eri mieltä toiminnat suurista linjoista, ei ole ihme jos amatööritason vapaaehtoiset junnuvalmentajatkin menevät välillä tekostensa kanssa metsään.

Urheilu ja menestys on kiven alla, mutta asiantuntijoita riittää. Liigapeleissäkin niitä on ainakin se kolmetuhatta ellei enemmän - katsomon puolella. Junnukaukaloissakin yhtä monta kuin on ohjaajia ja ulkopuolella koko joukko lisää.

Tämä vain todistaa, että jos kaikki olisi helppoa, niin se olisi.... helppoa. Mutta kun ei ole. Se on urheilua.

Sähköinen päivä

Kiekkokisat Moskovassa jatkuvat täyttä päätä. Jostain syystä ei ole vielä tähän mennessä ehtinyt turnausvauhtiin mukaan. Osin kiireiden syytä, että yhtään peliä en ole vielä nähnyt kokonaan.

Huomenna on mahdollisuus tähän, kun Suomi kohtaa Ruotsin, joka tuntuukin potkivan vakuuttavasti eteenpäin. Väsyneitä NHL-apuja ei naapurimaan joukkueeseen ole kaivattu, vaan koottu hyvävoimainen, latautunut ja levännyt ryhmä kisoihin. Tuntuu järkevältä, joskin nykylinjasta poikkeavalta tavalta rakentaa joukkue. Koska Suomessa uskalletaan lähteä rakentamaan joukkuetta näin?

Jos Ruotsi ei mestaruutta ota, niin sen vie Venäjä. Kotiyleisö varmasti siivittää taitureita vilisevän joukkueen lopussa huimaan lentoon. Käykö näin, ja onko Suomella jotain sanottavaa, selviää jatkossa.

Pitkästä aikaa harjoituksista ja turnauksista vapaan viikonlopun lauantai pyhitettiin MM-kisojen lisäksi Octavian sähkövian hakuun. Nykyautoissa kaikki toimii sähköllä, joten vikoja riittää - jo uusissakin autoissa. Ovi piti palastella aivan osiksi kunnes vika löytyi hapettuneesta liittimestä. Yksi piikki oli jopa poikki ja ohjausyksikkö menee vaihtoon.

Näihin töihin ei muuten uhraisi aikaansa, mutta korjausten hinnat ovat pilvissä ja auto pois käytöstä sen työpäivän. Tarvetta on kuitenkin ihan jokaiselle päivälle. Vika löytyi, joten iltalukemisena ei tarvitse syventyä korjauskirjaan. Lukeminen kiellettiin sen jälkeen kun uuden auton ohjekirja pomppi aikoinaan uniin asti. Eräänlaista unissa ajelua.

BBU

Tänä kesänä näyttääkin olevan kaksi valmennettavaa futisryhmää. 9-vuotiaiden poikien lisäksi innokas ryhmä nuoria naisia. BB United aikoo tosissaan lähteä pitämään yllä nicefutiksen lippua kohta käynnistyvään Puistosarjaan.

Vastassa on kovia miesjoukkueita, joten kyyti voi olla kylmää. Katselin nettisivulta viime vuoden ottelutuloksia ja silloin mukana ollut Tykkinaiset hävisi kaikki kymmenen otteluaan. Tekivät maaleja näissä peleissään kokonaiset 2 ja omiin päästettiin 103. Huh!

Näistä ennakkoasetelmista huolimatta BB United aikoo ponnistaa. Tavoitteena lyödä Tykkinaisten tilastot. Joukkueessa on muutamia lahjakkuuksia ja kaikilla on hyvä asenne. Tässä joukkueen esittely. Valmentajakin näyttää olevan mukana - salanimellä tosin.

Pallot ojassa

TPV Kaukajärven kausi käynnistyi ensimmäisillä harjoituksilla torstaina. Vettä satoi samaan tapaan kuin viime keväänäkin. Lopussa sade äityi melko rankaksi, mutta eiköhän tästä paranneta jatkossa sään osalta.

Kaukajärven nappulakentän ympärillä on iso oja, josta palloja keräiltiin nytkin useampaan kertaan. Ja muutaman kerran oli vähältä ettei jotain poikaakin. Julius #11 oli lähimpänä loiskahdusta kun maalivahdin innolla syöksyi pyörivää palloa tavoittamaan. Molemmat säästyivät tällä kertaa kastumiselta - sekä pallo että poika. Veikkaan että tämän kesän aikana joku sinne ojaan vielä mulskahtaa...

Joukkueessa on tänä kesänä kolmetoista poikaa, joista viisi on uutta - Robert, Mikko, Santeri, Niklas ja Matias - loput tuttuja viime kesältä. Bremenin joukkueesta on neljä poikaa, jotka tuntuvat olevan vähän edellä muita tässä vaiheessa, mutta homma tasoittuu kunhan muutkin taas pääsevät mukaan palloilun maailmaan.

Tänä vuonna pelataan kokovihreissä paidoissa ja punaisissa sukissa - edustusjoukkueen värit kääntäen. Tässä puitteet ja paitoja tarvitaan jo viikon päästä, sillä on kevätturnauksen aika. Aika nopeaan se tänäkin vuonna tulee, mutta tähän on jo totuttu, niin poikien kuin muidenkin osalta.

( Photo by JSS © 2007 )

Temput osa 1

Tulevana kesänä järjestetään futisklubilaisille turnausten yhteydessä temppukisoja. Kyse ei kuitenkaan ole ihan tämän tason jutuista, mutta saa näitäkin harjoitella kotipihalla.

Tästä mallia ja kokeilemaan!