Kaupparia tarvitaan

Näkemiin mennyt kausi! Syksy tuli ja hiekkakentät tyhjenivät pelimiehistä. Päättäjäiset olivat kuin koulussa - puheiden aikana haukoteltiin ja lopuksi saatiin todistukset käteen. Tosin ilman numeroita, mutta osoitus kuitenkin jonkinlaisen luokan suorittamisesta.

Koulun lukukauden päätös on hauska ja odotettu. Onhan vuorossa edessä kesäloman riemut. Jalkapallon päätöstilaisuus on sävyltään erilainen. Moni ei ehkä haluaisi jättää harrastustaan, vaan jatkaisi kautta vieläkin pidemmälle. Jatkaisiko joku koulua vielä kesän puolelle?

Toisaalta on hyvä pitää taukoa, keskittyä muihin puuhiin ja koulunkäyntiin. Suurelle osalle kyseessä on kakkoslaji, ja muutkin ovat valinneet harrastustason, joka ei tähtää tavoitteelliseen kilpaurheiluun.

Kaupunginosatoimintaa tarvitaan ja sitä pitää vaalia. Kaikki eivät halua - tai eivät omaa mahdollisuuksia - harrastaa ympärivuotisesti, liian kilpailullisesti, eivätkä panostaa rahallisesti niin paljon.

Kaikesta huolimatta riittää intoa osallistua, tiukkaa yritystä ja aitoa kiinnostusta omien resurssien puitteissa. Näistä pelaajan aluista tulee vielä isona oikeita pelimiehiä jossain lajissa, innokkaita liikunnan harrastajia tai ehkä omia lapsiaan pallokentille tuovia innokkaita isejä.

Tai mikä tärkeintä - hyviä, onnellisia ja tasapainoisia aikuisia.

Ruotsalaisten vehkeet

Syksyn ylialueellinen harjoitussarja jatkui tänään Hervannassa kahden Tapparan välisellä koitoksella. Nämäkin pelit on ohjelmassa, joten nehän pelataan. Kello käymään ja pöytäkirja täyteen.

Hervannan hallin helmi on ruotsalainen Westerstrand ajanottolaite. Käyttö on helppoa, mutta puoliajalla pitää asetuksia vaihtaa - tai muuten ei hyvä heilu.

Toimin siis kellomiehenä ja sain myös nimeni pöytäkirjaan toimitsijoiden esimiehenä. Kyseenalainen kunnia, mutta peli meni hyvin ainakin toimitsija-aitiosta käsin. Kello kävi, peli saatiin pelattua ja pöytäkirja täyteen merkintöjä. Onnistunut suoritus siis.

Kausi jatkuu YA-sarjojen merkeissä sunnuntaina Tesomalla. Toimihenkilöt löytyvät kotijoukkue Ilveksen leiristä, joten tällä kertaa keskitytään kuvaamiseen. Ottelukin on siirretty uuteen kakkoshalliin - jossa valoa riittää - vaikka olosuhteet ovatkin katsojien kannalta vaatimattomat. Lähinnä puuttuu tärkein. Se katsomo.

Pure rautaa

Koulun juhlasalissa me pienet pojat hämmästelimme kun lavalle asteli Teräsmies viitassaan. Penkissä odotti ehta hevosenkenkä voimamiehen näytöstä. Viittaa naulaan ja kenkä solmuun - hampailla.

Viljami Hautaviita kiersi vielä vanhemmallakin iällä kouluissa esittelemässä voimiaan. Mies kiskoi erilaisissa tilaisuuksissa bussia ja lentokonetta hiuksillaan, sekä taivutteli mm. rautatankoja.

Tässä Teräsmies esittelee voimiaan Ylen dokumentissa vuonna 1981 - 77-vuotiaana - ja hevosenkenkä tottelee. Kuvan ääressä voi myös miettiä mitä voima on ja miten mieltää "voimamies".

Näytöksen olen aikoinaan nähnyt elävänä ja olihan se kovaa puuhaa. Kokeile tätä kotona niin tiedät!

Terät suojaan

Luistimen teräsuoja on kannattava hankinta. Suojaa terää, kassia ja kassin purkajaa - sormivammoilta. Hallien kumimatoilla on hiekkaa, kiviä ja muuta ylimääräistä joka tuhoaa terät. Kopista kaukaloon kannattaa kopistella suojat päällä.

Pojan edelliset hajosivat - lopullisesti - joten oli uusien hankinnan aika. Kannattaa varoa ettei tule vahingossa ostaneeksi taitoluistinsuojia (kuvassa). Ulkonäkö poikkeaa vain hyvin vähän kiekkoluistimien suojista, jotka ovat kaarevammat. Nyt tuotteet erotti toisistaan vain pieni teksti pahvin nurkassa. Pakkauksetkin olivat väritystä myöten samanlaiset. Miksi näin? Kiireinen voi haksahtaa. Näin oli omallakin kohdalla käydä.

Ja taas kerran tuli todistettua vanha havainto. Market vs Urheiluliike 1-0. Hinta marketissa 8,90 kun urheiluliike "tarjosi" 12 euroa. Tämän eron takia ei kannata toiselle puolella kaupunkia suunnistaa, mutta jos kaupat ovat vierekkäin niin kumman otat? Ainakin tämä todistaa vanhan havainnon linjaa.

Puurolautasen äärellä

Blogin kirjoittaminen on kuin urheiluharrastus. Jos et ilmesty koneen ääreen - eli peliareenalle - mitään ei tapahdu. Tekstiä ei synny, hiki ei virtaa. Luova tauko on välillä paikallaan, ja sen jälkeen potkitaan uusin voimin. Sana solisee ja luistin kulkee, mutta jos jää odottamaan vain luovaa hetkeä - sitä saa odottaa pitkään.

Kirjoittamista löytyy aiheesta kuin aiheesta, kunhan asioita osaa katsoa. Otetaan vaikkapa eilinen päivä. Kierros golfkentällä, sää mainio, tulos tasoituksen pintaan. Tavallista tavallisempi kierros, ei mitään kummallista. Vai oliko sittenkin?

Neljän ryhmässä pelasi kolme vasemmalta lyövää. Se on jo sangen harvinaista, kun vasureita on maailmassa vain noin 2 prosenttia pelaajista. Harvinaisuudet eivät tähän lopu. Neljännellä pelaajalla oli punalapainen draiveri, jossa oli musta patalogo. Ilmankos paidassakin oli samaa linjaa kun kyseessä oli patasydämien teejii.

Kettu vilahteli taas väylillä, mutta ei vienyt tällä kertaa palloja. Kuuden metrin putti kaarsi sisään seiskareiällä. Vaikka kierroksen jälkeen tuntui, että pelillisesti olisi mennyt heikosti, niin vain muutama lyönti vähemmän olisi parantanut tasoitusta. Tätä se on. Kynnys nousee ja potentiaalia on, mutta miten sen saa ulos?

Istuin siis koneen ääreen ja sain tähänkin juttuun kaivettua viitteitä kaukalosta - vaikka vihreillä kentillä liikuttiinkin. Maailman suorituspaikoilla on joskus vaikea saada tulosta - kuten välillä on vaikeaa tuottaa järkevää tekstiä muutamaa lausetta enempää - yleensä ei sitäkään. Totuus löytyy kuitenkin kaurapuurolautasen ääreltä. Mitään ei tapahdu jos ei lusikkaan tartu?

Ohjaajan tähtihetkiä

Melkoiset kiireet yhdistettynä pc-ongelmiin ovat syöneet blogiaikaa, mutta nyt näkyy jo valoa tunnelin päässä. Koko masiina uudelleen alustettu, asennettu ja ongelmat poistettu - tällä kertaa. Tietotekniikan parissa ei mikään ole pysyvää. Kun toisen kiusan jätät kulman taakse, seuraavan takana odottaa jo uusi.

Urheilurintamalla oli tänään kauden toiseksi viimeinen pallopeli Pirkkalassa. Pojat voittivat 4-0 ja pelasivat kauden parhaan pelinsä. Vastustaja oli kova, kenttä vieras ja alustana aito nurmi, jolla ei ole harjoiteltu - saati pelattu kuin yksi turnaus. Siihen nähden kovan luokan suoritus.

Akseli maalissa oli jotain käsittämätöntä - aina pallon tiellä - samoin kuin kulmapotkun jälkitilanteesta tehty maali. Lyhyt anto ja sitten neljän syötön kautta maaliin. Ei näitä suorituksia ihan joka pelissä nähdä. Nyt nähtiin ja vähän enemmänkin.

Tämän pelin halusin nähdä, sillä siinä kulminoitui kaikki se mihin kauden harjoittelussa on tähdätty ja se osaaminen mihin tämä joukkue todella pystyy. Voitoista viis, mutta nämä ovat ohjaajan tähtihetkiä ja kauden huipennuksia.

Kiitos koko joukkueelle. Te olette mahtavia.

Menee hakemaan nenäliinaa. (Pientä nuhaa...)