sunnuntaina, joulukuuta 31, 2006

2007


( Photo by JSS © 2006 )

Vuosi loppuun kaarrellen

Vuoden ( toiseksi ) viimeisiin harjoituksiin olin miettinyt luisteluosuuteen kaarien harjoittelun. Aloitettiin toisiaan seuraavilla puolikaarilla ja lopuksi kokeiltiin erillisillä kahdeksikoilla. Nämä yhdellä luistimella tehtävät kaarrokset, joissa opetellaan sisä- ja ulkoterän käyttöä ja kehitetään tasapainoa, ovat melko haastavia. Kehittymisen kannalta rimaa on hilattava vähän kerrallaan ylemmäs.

Syksyn mittaan olen huomannut, että ohjaajilla kiertävien harjoituskansioiden käyttö ei näytä toimivan halutulla tavalla. Harjoitusten tekijöitä on niin monta, ja kansiot ovat missä milloinkin, joten edellisistä tekosista ei aina ole riittävän selkeää kuvaa harjoitusta miettiessä. Kauden mittaan pitäisi kuitenkin tehdä tasapuolisesti kaikenlaisia harjoituksia.

Netti ja helpot ilmaiset palvelut joilla voidaan dokumentteja jakaa monen käyttäjän kesken niin, että kaikilla on luku- ja muokkausoikeus, olisivat valmennustyön organisoinnissa verraton apu. Ne säästäisivät aikaa ja vaivaa. Kaikki olisivat aina ajantasalla - mitä on tehty ja mitä tullaan tekemään. Kansioiden kiikuttelu ja muistelu jäisi pois. Nykyaikaisten menetelmien käyttö vaatii kuitenkin sitä, että kaikki ryhmän jäsenet ovat ajassa mukana.

Harjoitusten jälkeen katseltiin kopissa yhden pojan pojan luistimen juuri teroitettuja teriä. En ole koskaan nähnyt missään luistimessa yhtä huonoa jälkeä. Terä oli epätasaisesti sutaistu ja kaiken lisäksi kupera. Ei edes suora, vaan lähenteli jo puolipalloa. Ihme että näillä terillä pystyi yhden harjoituksen viemään läpi. Outoa sinänsä, että suuri tamperelainen urheiluliike tarjoaa näin surkean lopputuloksen työlleen. Liikkeen nimeä en viitsi tässä mainita.

Illalla oli pitkästä aikaa liigakoitoksen vuoro. Jätetään pelin analysointi muiden tehtäväksi, mutta ainakin alkukauden jäähysumista on päästy eroon. Ehkä liigakiekkoilu alkaa taas tuntua kiinnostavammalta. Tappara otti rutiinivoiton Saipasta ja jatkaa kohti mitalia tällä kaudella. Eikä se finaalipaikkakaan kovin iso yllätys tältä ryhmältä olisi.

perjantaina, joulukuuta 29, 2006

Ryhtiä ukolle

Lumiukolla ei mene hyvin. Tänä talvena ei ole kasvussa päästy edes tähän pisteseen. Mahtaako ryhti tästä vielä nousta?

Luonnonjäistä on jo Kaukajärvelläkin yritelmiä. Hiekka paistaa pahasti läpi ja tuohoaa terät luistimista. Uusi vuosi varmaan vie sateineen orastavatkin pohjat. Tekojäällä sentään päästiin torstaina ottamaan vapaat harjoitukset.

Paikalle oli saapunut muutamia poikia ja isejä, joiden kanssa höntsäiltiin tunti tomerasti. Peliä vaan ei tohdittu saada loppumaan, kun lähinnä poikien into ja puhti oli loppumaton. "Maalista poikki"-systeemilläkään ei saatu ratkaisua kun mitään maalia ei oikein saatu suosiolla hyväksyttyä.

Lopulta lyötiin sinetti niille peleillä ja porukka lähti kotiin - kuka saunomaan tai katsomaan nuorten MM-kiekkoa. Jäätiin vielä Joonan kanssa vähäksi aikaa kun kentälle ei kukaan näyttänyt tulevan. Luisteluinto on pojalla kova.

( Photo by JSS © 1995, 2006 )

torstaina, joulukuuta 28, 2006

Alehuuma

Joulun jälkeen on taas alennusmyyntien aika ja sopiva hetki isompien varusteiden hankintaan. Nykyisin urheiluvarusteiden - ja muidenkin tuotteiden - kohdalla suositushinnoilla ei näytä olevan muuta merkitystä, kuin että niistä lasketaan alennusprosentit. Myykö tai ostaako kukaan enää mitään suositushinnalla? Onkohan niin, että tosiasissa kauppojen alennukset eivät olekaan niin suuria kuin miltä ne näyttävät?

Järkevin tapa junnujen varusteiden osalta on kuitenkin kierrätys. Kasvun takia vaihtoon menevä tavara ei käytössä juuri kulu - ainakaan muutaman ensimmäisen kierroksen aikana. Sukulaisverkosto on hyvä reitti hoitaa harrastusten tarvitsemat oheisvälineet. Aikoinaan tutustuin myös kirpputorien tarjontaan, mutta varusteiden laatu oli huono ja hintataso tähän nähden melkoisen korkea. Samaa tavaraa sai uutena alennuskaukaloista melkein samaan hintaan.

Tampereella on mielenkiintoinen "liikkuva" kauppa, joka kierrättää varusteet ja tulee tarvittaessa paikan päälle. Kiekkobussista löytyy varusteet jääkiekkoon kattavasti. Toivottavasti hintataso pysyy kohtuullisena, sillä varusteiden kierrätys on kaikin puolin suositeltava tapa junnujen varusteiden osalta. Käytettyjen liian korkea hinta tappaa kierrätyspalvelut varmuudella.

keskiviikkona, joulukuuta 27, 2006

Kuusen alta

Joulutauon jälkeen jatkuu kiekkoilu ja bloggailu, joka jatkaa samalla linjalla kuin tähänkin asti - tarjoten enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Olematta lajin ammattilainen, lajifanaatikko, tai joukkuekantaansa alati toitottava fani, on näkökulma ehkä laajempi - ja niska taipuisa.

Unohtaa ei sopi myöskään teksteihin joskus sisältyvää piilotettua huumoria, joka on lähinnä länsirannikolta peräisin olevaa outoa lajia, jota voi olla vaikea sulatella. Myös porilaislähtöinen näyttelija Antti Virmavirta on joskus kuvaillut jotenkin näin: "Porilaisuudessa yhdistyy turkulainen v....maisuus tamperelaiseen umpimielisyyteen mitä luotaan työntävimmällä tavalla".

Palataksemme asialinjalle, voisin tarjota yhden linkin, joka on Suomen Kuvalehden aikoinaan tekemä kysely jääkiekkoa pelaaville junnuille. Nuorten vastauksissa on osa sellaisia, jotka ajavat minut vieroksumaan lajia. Väkivallan leima on yksi niistä seikoista joka estää jääkiekkoa lyömästä itseään todellisena koko kansan lajina. Mahdollisuuksia olisi.

Loppuun vielä lainaus Satakunnan Kansasta: "Vuosia sitten päätettiin, että meidän pojat ei rännikiekkoja heittele. Meitä on arvosteltu ja meille on hymähdelty. On sanottu, ettei kiekkoa tollai voi pelata, täytyy olla taktiikka." ( Juha Jyrkkiö ).

Taito, vapaus ja luovuus. Jääkiekkoliitto valitsi 2005 vuoden seurajoukkueeksi Porin Ässien C-juniorit, joka voitti Suomen mestaruuden Juha Jyrkkiön johdolla, vaikka joukkueella ei ollut mitään taktiikkaa. Vain rännikiekot kiellettiin. Harjoituspakettiin kuului runsaasti höntsykiekkoa.

Vuonna 2006 Jyrkkiö valittiin 16-vuotiaiden maajoukkueen vastuuvalmentajaksi.

sunnuntaina, joulukuuta 24, 2006

Tappara vs Korvatunturi HC

( Photo by JSS © 2005 )

lauantaina, joulukuuta 23, 2006

Kansalaiset jäille

Aamupäivän yleisöluistelussa mentiin puoli tuntia mailan kanssa, vaihdettiin kaukaloa, ja luisteltiin lopuksi kolme varttia. Sitten kotiin syömään. Autossa sain hienovaraista kommenttia: "Iskä, mä join enemmän mehua koska luistelin enemmän. Sä keräsit vaan voimia." Vai niin.

Mailallisten kaukalossa näytti olevan melkoinen ruuhka. Toisessa päässä oli maalivahti varusteissa ja iso joukko Tappara- ja Ilves-takkisia ampujia rivissä. Näytti siltä, että yleisövuorolla oli menossa isompien junnujoukkueiden vapaat harjoitukset. Jää on tietysti vapaa kaikille, mutta onko tämä näiden jäiden tarkoitus?

Tampereella on tosiaan pulaa yleisöjäistä, varsinkin nyt kun luonnonjäitä ei ole. Tehdäänpä pieni vertailu kaupunkien kesken:

Tampere:
  • Tesoman jäähalli - kaikkina muina päivinä paitsi lauantaisin klo 10.15 - 11.30
  • Hervannan jäähalli - lauantaisin klo 11.15 - 12.15
  • Koulukadun kenttä - maksuttomat yleisöluistelut - molemmilla kentillä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11.00 - 14.00 - kentät sekä mailallisille että mailattomille luistelijoille.

Turku:

  • Impivaaran jäähalli
  • Päivä Klo
    Ma 14 - 15
    Ma 17 - 18
    Ke 14 - 15
    La 10.30 - 11.30
  • Varissuon jäähalli
  • Päivä Klo
    Ma-Pe 13.45 - 14.45
    Ma 18 - 19
    To 18 - 19
    La 10.30 - 11.30
  • Parkin tekojäärata
  • Arki-iltaisin ja viikonloppuisin Parkin kentän yleisöluistelu maksaa 1 €/henkilö. Maksu suoritetaan ennen luistelua kolikkoautomaattiin, johon käyvät ainoastaan euronkolikot. Arkisin klo 8 - 15 yleisöluistelu on maksutonta.
    Parkin kentän vapaaluistelualue on pääsääntöisesti kaikkien käytössä, eli yleisöluistelu vapaaluistelualueella on mahdollista kaikkina aukioloaikoina. Vapaaluistelualueella on sekä mailaton että mailallinen puoli.
    Parkin kentän kaukalossa (mailallinen) yleisöluistelu on mahdollista silloin, kun kaukalossa ei ole varattua vuoroa, eli pääsääntöisesti arkipäivinä päiväsaikaan sekä viikonloppuiltoina.

Pori:

Nyt hävettää olla tamperelainen. Yhtään vuoroa ei ole arki-iltana. Arjen aamuvuorot eivät sovi työssä ja koulussa kävijöille. Viikonloppuna on muutama vuoro, mutta ruuhkaa on varmasti tiedossa - varsinkin kun kaikki tapahtumat ovat kaukalossa.

Turussa vuoroja riittää ihan toisella tavalla vaikka kyseessä on pienempi kaupunki. Tekojäärata pelastaa ja on käytössä viikon jokaisena päivänä kohtuuhintaan. Luistelijan juhlaa.

Pori on kaupungeista pienin, mutta tarjonta on parempi kuin Mansessa. Isolla tekojäällä on tilaa enemmän kuin neljässä kaukalossa yhteensä.

Tampereelle tosiaan tarvitaan se iso tekojäärata yleisön käyttöön. Suomen jääkiekkoilun kehto ei tarjoa asukkailleen tämän parempia luistelumahdollisuuksia ja se on surullista - mutta totta.

perjantaina, joulukuuta 22, 2006

Joulujuhlaa

Joulujuhlaa vietettiin Tampereen vanhimmassa rakennuksessa, Messukylän kivikirkossa, jonka seinillä on ikää 500 vuotta. Sisällä on kylmempi kuin ulkona ja ahtailla penkeillä istutaan toppavaatteet yllä.

Tunnelma oli kuitenkin lämmin kun tietäjät saapuivat paikalle ja laulut laulettiin huilujen säestyksellä. Valaistuksesta huolehtivat kynttilät ja hengitys huurusi. Erilainen juhla Messukylän koulun 125-vuotisen taipaleen kunniaksi.

Joulun kiireiltä ehti vielä keskiviikkona punttien pariin ja perjantaina kuntopyörän selkään vauhdittajana ELP ja The Return Of The Manticore. Samaan aikaan Joona teki jotain mailaharjoituksiaan pihalla ja kävi välillä kyselemässä paljonko aikaa nyt on mennyt - ja taas takaisin laukomaan.

Lauantaina käydään ottamassa vielä kaarrokset Koulukadun yleisöluistelussa ja sen jälkeen keskitytään joulun viettoon. Useana jouluaattona on omassa ohjelmassa ollut hiihtolenkki, mutta tällä kertaa se jää varmasti väliin - lunta tuskin riittää edes joulutunnelman luomiseen.

Eräänä jouluaattona vuosia sitten tuli käytyä Porin urheilutalolla. Länsirannikolla hiihtokausi alkaa perinteisesti vasta tammikuussa - jos sittenkään. Urheilutalolla ei sinä aamupäivänä ollut muita kävijöitä kuin minä - toisen kerroksen kuntosalilla - ja Taina Uppa juoksuradalla harjoittelemassa keihään kanssa. Sinänsä hyvä ajankohta hankkia vastapainoa tuleville kinkun sulattelupäiville.

( Photo by JSS © 2006 - Messukylän kivikirkon joulujuhla 2006 )

keskiviikkona, joulukuuta 20, 2006

Talvi

Tampere sai lumipeitteensä, mutta kestääkö se edes jouluun asti? Luonnonjäitä ja hiihtokelejä joudutaan vielä odottelemaan - kolossa.

Hiiren talvi

Hiiri menee oloonsa, ihan omaan koloonsa.

( Kouluruno - Joona 2006 )

tiistaina, joulukuuta 19, 2006

Kotiläksyjä



Sain sähköpostiin linkin oheiseen videoon, jossa 7-vuotias tyttö tekee oheisharjoituksia. Taitaisi meidän vuotta vanhemmilla pojilla olla vaikeuksia pysyä perässä. Ihan hyviä juttuja vaikka joulun välipäiviksi.

Joonan kanssa on jotain näistä harjoituksista tehty syksyn aikana ulkona muovialustalla. Videon loppupuolella käytetään harjoituksessa apuna luistelumattoa, jonka käytöstä kirjoitin kesällä.

Toisen apuvälineen, tasapainolaudan käytöstä voi katsoa tästä videosta:



maanantaina, joulukuuta 18, 2006

The Saints Are Coming

Napit korviin, kuntopyörälle ja vauhdittajaksi U2 - U218 singles. Homman aloittaa Beautiful Day - kevyt lämmittely. Ensimmäinen ylämäki otetaan Vertigon tahtiin. Syke on huipussaan kun napeista ponnahtaa One. Loppusuora häämöttää vihdoin ja Window in The Skies. Sopivasti lenkin mittainen levy - 18 biisiä ja kesto 1:11:04.

Polkiessa pyörähti mielessä muutamia asioita jutusta nimeltä IceHearts. Mitäpä niitä tähän toistamaan, tässä yksi ja toinen linkki juttuihin. Näistä periaatteista voisi lainata jotain omallekin joukkueelle.

Ja se paras biisi levyllä on... With Or Without You.

sunnuntaina, joulukuuta 17, 2006

Kauden viimeiset koitokset

Syyskauden viimeiset pelit saatiin päätökseen ja ihan mukavissa merkeissä. Jos kauden käyrä on nouseva ja parhaat pelit pelataan loppujaksolla, Säkenet voi olla tyytyväinen kehitykseen joka on tapahtunut syksyn mittaan. Pojat siirtyivät nyt todella hyvillä mielin koppiin ja alkavan jouluajan viettoon.

KooVee ei ole varmaan vuoteen hävinnyt yhtään peliään ja näistä asetelmista lähdettiin liikkeelle. Hyökkäykset vyöryivät hurjien kaukolaukausten kera Säkenien maalille, mutta mikä sen paremmin maalia vartioineelle Topille #95 sopisi. Koppeja kiinni ja yksi kauden parhaita pelejä.

Omaa maalia suojeltiin tänään antaumuksella ja jopa siinä määrin, että vastustajallakin oli huomauttamista otteista. Ehkä ylilataus peliin poiki uhrautuvaa kiekonestoa ja sitä kuitenkin tässä kaikesta huolimatta pelattiin ja estettiin - kiekkoa. Voisi sanoa niin, että ylilyöntien välttämiseksi tuota liiallista suojeluvaistoa pyrittiin tällä kertaa jopa hillitsemään vaihtopenkiltä käsin.

Säkenet siirtyi johtoasemaan toisella jaksolla ja ihan lopussa oltiin vielä tasalukemissa. Pieni hama toi KooVeelle 2-1 voiton viime minuuteilla. KooVeella on todella kova nippu liukkaita ja hyvin ampuvia pelaajia, joten tasapelikin olisi ollut saavutus.

Kisa-Eaglesia vastaan lähdettiin hyökkäämään kovasti ja peli olikin erityyppistä kuin ensimmäisessä koitoksessa. Aleksi #32 piti maalinsa - työt olivat tosin vähissä, mutta nollapeli on aina saavutus sinänsä. Syöttöpeliä olisi kaivattu varsinkin toisen kentällisen peliin. Peliä kuitenkin hallittiin selvästi, tehtiin maalit ja voitto otettiin tänään 4-0.

Joukkue menee pykälä kerrallaan eteenpäin ja näyttää siltä että parannusta otteisiin on vieläkin tulossa, kunhan kevätkausi saadaan käyntiin. Kaikki kuitenkin riippuu niin monesta seikasta. Vähäisimpänä tulee ohjaajan panos peleissä. Sitä on turha liioitella suuntaan tai toiseen, varsinkin kun pyrkimyksenä ei ole voittojen hamuaminen, vaan tasapuolinen peluutus kautta linjan ja asioiden opettelu.

Olivatpa tulokset peleissä mitä tahansa, varmaan on, että pojat kehittyvät jatkuvasti. Harjoitteiden taso on ryhmässä kuitenkin pääsääntöisesti niin hyvällä tasolla, että tuloksia näkyy lähes joka viikko. Kunhan piilevät voimavarat koko harjoitusryhmässä saadaan valjastettua ja suunnattua oikeisiin asioihin, tuleva talvi näyttää ihan hyvältä. Keväällä tullaan näkemään ihmeitä?

lauantaina, joulukuuta 16, 2006

Syyskauden viimeiset

Viimeiset jääkiekkoharjoitukset ennen joululoman viettoon siirtymistä käytiin läpi iltapäivän päätteeksi. Ensi viikon tekojäille kun ei millään ehditä joulujuhlien takia. Aamun aikainen herätys ja jalkapallopelit näkyivät selvästi Joonan luistelussa, mutta harjoitukset vietiin läpi siitä huolimatta mukisematta.

Luisteluharjoituksessa joku pojista lopetti kesken. "Tylsää". Vastauksesta ja muistakin merkeistä koko ryhmässä voi havaita, että vuoden loppu on lähestymässä ja into ei kaikilla ole paras mahdollinen. Pitkä koulujakso, muut harrastukset ja lähestyvän joulun tohinat rassaavat perheitä. Joululoma ja vähän pidempi jakso ilman harjoituksia on varmaan ihan paikallaan.

Luisteluharjoituksessa opeteltiin takaperin pujottelua ja sirklausta. Perinteiseen tapaan homma näytti monelta sujuvat hyvin mailakäden puolelle. Toinen suunta onkin se vaikeampi juttu. Eipä tullut ohjaajiltakaan sen parempia esityksiä. Lisää harjoitusta kaikille.

Pakkasia ja luonnonjäitä nyt kaivataan uuden vuoden alkajaisiksi. Omatoiminen "höntsäily" ja luistelu parantaisi taitoja sekä toisi vaihtelua toimintaan. Välillä on mukavampi pelata kavereiden tai iskän kanssa ihan ilman ohjausta. Sitä kautta koko homma saa taas uutta potkua.

Huomenna on vuorossa kauden viimeiset pelit Säkenien osalta. Vastassa Koovee ja Kisa-Eagles, joissa tavataan tuttuja kasvoja jalkapallon puolelta - Bremenin joukkueesta. Ympäri käydään, yhteen tullaan.

Uni silmässä


TPV Bremen otti aamun alkajaisiksi Ilveksestä mittaa Pirkkahallissa. Herätys 6:45, aamutoimet, aamiainen, varusteet päälle ja hallille 8:30. Melko aikainen herätys lauantaille ja kyllähän se näkyi poikien pelissä. Molemmin puolin kenttää osa pojista oli vielä puolinukuksissa. Raskas kouluviikko ja loppuvuoden hetket ennen joululomia varmasti verottavat voimia.

Ensimmäisen puolituntisen ja varsinkin sen alun Bremen pelasi kuitenkin melko pirteästi ja siirtyi 1-0 johtoon. Tolppaakin kolisteltiin, mutta sen lähemmäs ei lopussa päästy. Ilves sen sijaan piristyi ja teki loppuun kaksi hienoa maalia ja voitto Ilvekselle 2-1 ensimmäisessä ottelussa. Ilveksen joukkuetta edusti Salamien jääkiekkojoukkueestakin tuttu Lassi, joka toimi puolustuksen tukipilarina.

Lyhyen tauon jälkeen vaihtui vastapuolelle Ilveksen toinen ryhmä, joka oli varmaan se eniten hereillä ollut ryhmä tänä aamuna. Selkeä 3-0 voitto Ilvekselle, vaikka kyllä Bremenilläkin yritystä riitti. Tästäkin joukkueesta löytyi yksi Salamien edustaja. Veeti viiletti keltapaitojen kärjessä vaarallisesti.

Tapahtuma oli kaikesta huolimatta hieno syyskauden päätös pojille. Pirkkahallin kentät ovat hyväpintaiset ja muutenkin puitteet kohdallaan. Halli on saanut lisää ilmettä kun uudet salibandy- ja futsalkentät otettiin käyttöön. Toivottavasti näiltäkin kentiltä löytyy pienille palloilijoille vuoroja. Kaikesta huolimatta harrastuspaikkojen määrä tulee kasvamaan kaupungissa.

( Photo by JSS © 2006 )

torstaina, joulukuuta 14, 2006

Sydämestä tehty

Voimistuva tuuli ja vesisade peruutti torstain harjoitukset ulkojäillä. Sen johdosta Joona pääsi osallistumaan kuvataidekoulun joulupajoihin, joissa syntyi mm. kuvan rautalankateos.

Päivä meni muutenkin suunnitelmista poiketen. Aamulla italialaisesta urheiluautosta katkesi jakohihna - kilometri ennen huoltoon pääsyä. Loppumatka mentiin hinauksen voimin. Onneksi suuremmilta venttiilivaurioilta vältyttiin ja expertin käsittelyn jälkeen ori hörähteli iltapäivällä taas totuttuun malliin.

Harjoitusten peruuntuminen antoi myös tilaisuuden seurata maajoukkueen otteita Tsekkejä vastaan ja voittohan sieltä otettiin.

Pelin ensimmäinen erä pelattiin 60-luvun paidoissa ja täytyy sanoa, että ne olivat huomattavasti tyylikkäämmät kuin uudet versiot, jotka päällä tahkottiin kaksi viimeistä erää. Uudet paidat viimeistelee kahdet siniset "utareet", jotka tekevät paidoista vuosikausiin tyylittömimmät. Tuskin edes naisten joukkue haluaisi näitä paitoja. Onneksi peli näytti kulkevan - tyyliseikoista huolimatta.

( Photo by JSS © 2006: "Joona - rautasydän" )

tiistaina, joulukuuta 12, 2006

Kuka vei kaukalosta jäät?

Onkohan moni tutustunut ranskankielen sanastoon tänään? Omassa ohjelmassa oli lenkki kuntopyörällä. Tänä syksynä on kilometrejä tullut kohtalaisesti, johtuen varmasti sateisista ja lauhkeista säärintamista. Hiihtopuuhiin pääsyä saa vielä odottaa reilusti tammikuun puolelle.

Torstain jääharjoituksetkin saattavat jäädä väliin, koska vettä on luvassa ja vuoro siirretty - jostain syystä? - "jääheikkoudesta" kärsivään kakkoskaukaloon. Peruutuksen sattuessa keksitään Joonan kanssa jotain tilalle. Jokohan olisi sen keilailun vuoro. "Koska mennään taas sinne MetroAuto-hallille keilaamaan?"

Jos ei muuta, niin uimahalli on yksi keksintö. Ensi viikolla myös selviää pääsikö Joona kevään uinninohjaustoimintaan. Syksyllä ei listoille päästy, joten olisiko nyt meidän vuoro? Oma uintitoiminta lopahti pari vuotta sitten kun kaupunki laski halleissa uimavesien lämpötiloja - säästösyistä, kuinkas muuten. Mukava olisi uida, mutta jos hampaat kalisevat vielä kotisohvallakin, hommasta menee hohto - etten sanoisi lämpö lajia kohtaan. Kumipuvussa en lähde kroolaamaan.

Kaupungilla tuntuu viime aikoina olevan kova into saada kaupunkilaiset lopettamaan liikuntaharrastuksiaan. Viimeisimpänä vetona halu poistaa maalit jääkentiltä. Kapuloiden sijasta voisi tarjota porkkanaa. Pienet säästöt väärissä kohdissa voivat tulla kalliiksi. Terve ja liikkuva kansalainen ei rassaa sosiaalipuolen kukkaroa, vähentää hoitojonoja, sekä muutenkin rasittaa vähemmän ylikuormitettua hoitokoneistoa. Olisiko näidenkin asioiden tarkastelun ja tasapainottamisen aika?

maanantaina, joulukuuta 11, 2006

Huoltonurkka - nauhat

Jääkiekon varusteissa ilmenee sangen usein ongelmia joihin paneutumisessa vaaditaan tavanomaista huolellisempaa otetta. Näille säätö- ja huoltotoimenpiteille on yhteinen ranskankielinen termi - déraisonnable - jota käytetään yleisesti Kanadassa nimityksenä kaikenlaiselle vastaavalle toiminnalle.

Yksi luistimiin liittyvä ongelma on nauhat. Litteää nauhaa ei ole ihan turhan takia suunniteltu sen muotoiseksi kuin se on. Omassa muodossaan sitä myöskin pitäisi luistimessa käyttää. Näin saavutetaan optimaalinen tulos luistelussa ja vältetään jopa vammautumiset.

Luistimet pitää nauhoittaa niin, että nauha ei pääse kiertymään. Kiertymät muodostavat eräänlaisia tuulitunneleita, jotka taas synnyttävät luistellessa erilaisia turbulensseja. Näiden luistelua haittaavien voimien suunta ja voimakkuus riippuu myös luistelutyylistä. Boussinesqin approksimaatio on mallinnus jota voidaan käyttää haittavoimien analysointiin.

Haittaavat elementit tulevat esiin erityisesti nopeissa ja voimakkaissa kaarroksissa. Viskoosien ja hitausvoimien suhde on nimeltään Reynoldsin luku (Re). Kehittynyt putkivirtaus muuttuu turbulentiksi kun Re > 2300. Epätasapainossa olevat nauhat voivat aiheuttaa jopa 7500 Re arvoja.

Voidaan myös sanoa, että mitä vahvempi ja taitavampi luistelija, sitä häiritsevämmäksi haitta voi muodostua. Tilanteen vakavuus pitää tiedostaa jo varhaisessa juniori-iässä. Miten nuorena nauhoittaa - se vanhemmiten rauhoittaa!

Huonosti menevän liigakauden jälkeen voisi painaa pään alas ja katsoa. Ongelma voi löytyä sieltä. Väärin huolletuista luistimen nauhoista. Turha pilata kautta huolimattomuuteen. Oheisessa kuvassa on esimerkkinä pahasti kierteelle päässyt nauha. Näillä kierteillä ei maalihanat aukene!

Nauhat pitäisi irrottaa jokaisen käytön jälkeen. Nauhat pestään miedolla pesuaineella ja kuivataan pitkänä sopivassa lämpötilassa. Erityisen tärkeää on muistaa suorana kuivaus. Mitään taitoksia kuivaustelineille ei tule käyttää, koska nauhojen pitkittäisissä nanorakenteissa voi tapahtua haitallisia muutoksia.

Kuivuttuaan nauhat silitetään silitysraudalla. Näin palautetaan oikea ja valmistuksen mukainen muoto. Huollon viimeistelee kevyt käsittely mehiläisvahapohjaisella suoja-aineella. Näitä tuotteita voi kysellä alan johtavista liikkeistä.

Lopuksi luistimet nauhoitetaan ilman kiertymiä ja sen jälkeen ne ovat valmiita käyttöön. Kanadassa on myynnissä erilaisia erikoislaitteita nauhojen kunnossapitoon. Pesu- ja kuivauskoneiden sekä vahauslaitteiden lisäksi on saatavana mittareita, joilla voidaan varmistaa oikeanlainen nauhoitus.

Monet ovat varmaan nähneet Suomenkin urheiluliikkeissä koneita, joissa istutaan luistimet jalassa ja koneen sisällä. Tämä on juuri luistimen nauhojen analysointiin tarkoitettu laite, joka varmistaa puolessa tunnissa että kaikki on kunnossa ja meno jatkossa vaivatonta. Tätä toimenpidettä suositellaan tehtäväksi 4-5 luistelukerran välein.

Hoitamatta jätetty nauhojen huolto voi tulla kalliiksi. Sen lisäksi, että hallitsemattomat ilmapyörteet häiritsevät luistelua - eräänlaisia ravistus- ja tärinäongelmia esiintyy - voi pitkällä aikavälillä luistelijan polveen kehittyä krooninen lacet-oireyhtymä. Moni huolimaton liigapelaajakin on joutunut tämän takia jättämään pelikentät - jopa lopullisesti.

Pidetään nauhat kunnossa!

sunnuntaina, joulukuuta 10, 2006

Kumirouhekakkuja

Viikonloppuisin mennään kahden lajin tahtiin. Sunnuntaina oli taas jalkapallon vuoro Kissathallissa. Osallistuminen joukkueessa näyttää olevan ihan kiitettävää, sillä nytkin näytti koko poikajoukko olevan paikalla.

Alkuun tehtiin henkilökohtaisia paikkaharjoituksia - kuljetuksia eri tavoin, sisäsyrjällä, jalkapohjalla, kahdeksikkoa jne. Kuljetuksia ja syöttöjä harjoiteltiin myös isolla neliöllä liikkeen säilyessä. Lopussa huijattiin kuljettamalla yhtä puolustajaa kahden hyökkääjän voimin ja siitä hanakasti maalille laukomaan. Loppuun perinteiset pelit.

"Oletko tyytyväinen kun tein pelissä maalin? Ensin veto ylärimaan ja siitä jatko puskulla sisään?" Kysymys tuli kun saavuttiin harjoitusten jälkeen kotipihaan. Ja voihan sitä näkemäänsä olla tyytyväinen - ihan koko joukkueen osalta.

Välillä muutamat pojat heittelivät odottaessa kärrynpyöriä tai tekivät kumirouheesta hiekkakakkuja. Näitä pieniä keskittymisen "lipsahduksia" on tullut tämän ikäisillä eteen niin jalkapallon kesätoiminnassa, kuin jääkiekonkin puolella. Kyllä niistä vähitellen päästään eroon.

Taas oli kotiin tullessa kengät täynnä kentän kumimutua. Miten sitä voi kertyä kenkään noin paljon? Joonan vaatteistakin sitä löytyi, koska "herra" oli yksi niistä kärrynpyörän heittelijöistä.

Viikon päästä on vuorossa Bremenin toinen harjoituspeli Pirkkahallissa. Vastassa on Ilveksen kova ryhmä. Lauantaina tiedossa taas aikainen herätys kun hallilla on oltava kello 8:30. Ehkä jouluna sitten nukutaan aamuisin vähän pidempään?

Hikirättinä

Lauantain jääharjoitukset vedettiin kahden joukkueen voimin, kun kolmas oli pelireissuillaan Nokialla. Ohjaajiakin oli rajoitetussa määrin, joten otettiin peliä isonnetulla kentällä ja päädyssä luisteluharjoituksia.

Kun kolme ryhmää siinä opasti vuoron perään, valvoi tekemiset, opasti ja ohjasi, hiki puski pintaan. Ehkä viikolla sairastettu kuumetauti vaikutti osaltaan. Pojillakin näytti harjoitusten jälkeen olevan hiki pinnassa. Joonalla pää oli kohtalaisen märkä. Tulipa vaan kopissa todettua kun poika käytti hien pyyhintään - ei pyyhettä - vaan ohjaajan kämmentä. Joka tilanteessa on venyttävä parhaansa mukaan. Vaikka hikirätiksi.

Sirklausta harjoiteltiin ja takajalan potkua. Loppuun vedettiin kolmen joukkueen viestikisa, kapulana "kevytsininen" - ei HK:n - vaan jokajunnun "vakiolimppu". Kopista suunnattiin harjoitusten jälkeen kotimatkalle. Osalla oli vuorossa seuraavana päivä lepo ja toisilla sarjapelikierros. Syyskauden loppu niidenkin osalta alkaa häämöttää.

lauantaina, joulukuuta 09, 2006

Tekojäärata

Tampereelle kaavaillaan uutta tekojäärataa joka palvelisi monia käyttäjiä. Jäälle olisi tilausta niin yleisöluisteluun, junnujen kiekkoharjoituksiin, taito- kuin pikaluistelijoillekin. Myös uuden innostuksen kokenut curling nostaa lajina päätään. Lämpimät talvet eivät suo luonnonjäälle mahdollisuutta vastata tähän huutoon. Tekojää antaisi uusien tilojen lisäksi mahdollisuuden pidentää myös harjoituskautta.

Aamulehti toi jutussaan esille yhden mielenkiintoisen mallin, jossa tilaa hallitsee täyskokoinen pikaluistelurata, jonka sisään jäävä tilaan on sijoitettu kiekkokaukalot, vapaaluistelualue ja curlingradat. Tila on tässä mallissa käytetty hyvin, mutta käytännössä ratkaisu ei tulisi toimimaan.

Mallia katsellessa herää heti kysymys, miten jään hoito tultaisiin järjestämään? Jääkoneiden pitäisi kulkea pikaluisteluradan yli. Myös kaukaloihin siirtyvät pelaajat joutuisivat marssimaan ratojen poikki. Sinänsä mielenkiintoisessa ajatusmallissa on vielä paljon hiomista ja käytännön pohtimista, ennenkuin siitä saadaan toimiva. Suunnitteluprosessin myötä näin varmasti tuleekin tapahtumaan.

Vapaaluistelulle tarkoitettu alue on hahmotelmassa myös jätetty melko pieneksi. Kenttä on pienempi kuin normaali kaukalo, joten Tampereen kokoisessa kaupungissa se jää auttamatta ahtaaksi jos lapsiperheet saadaan innolla houkuteltua yleisöluistelutapahtumiin - oli se sitten rusetti- tai musiikkiluistelua, tai jotain muuta joka kumpuaa mielikuvituksesta. Näin saataisiin yhdessä jäälle kokonaiset perheet, joille ei koskaan ole liikaa tarjolla yhteisiä liikuntatapahtumia.

Poriin rakennettiin jo 1985 tekojäärata jossa on jääpallokentän kokoinen vapaa-alue jääpalloon, pika- ja yleisöluisteluun. Sen kokoisessa kaupungissa koko alueen yleisöluistelulle tuo tila ei ole yhtään liian suuri. Kentän jatkeena on lisäksi kaksi kaukaloa tekojään päällä, joista toinen on katettu harjoitushalli. Tämä kenttien sijoittelumalli mahdollistaa jään huollon ja siirtymiset kentille häiritsemättä muilla kentillä tapahtuvaa toimintaa.

Toivottavasti iso tekojäärata saa hankkeena tuulta alleen ja Tampereellakin kansalaiset pääsevät nauttimaan luistelusta jo syksyn pimeinä iltoina. Vastaavia ratoja on noussut viime vuosina varsinkin pääkaupunkiseudulle ja tyytyväisiä käyttäjiä niille on löytynyt.

Ja tämä Helsingin jääpuisto oli se, joka herätti keskustelun myös Tampereen jääkenttien tarpeesta.

Piirros: Hannu Kyyriäinen - Aamulehti

torstaina, joulukuuta 07, 2006

Futsal



Joonan koululla oli ohjelmassa futsal-opetusta, lajiin tutustumista ja pienet harjoitukset. "Se ohjaaja tiesi että mä olen sieltä Bremenistä! Se oli se nuori kaveri sieltä Pyynikin kentältä, muistatko...?" Vähitellen selvisi, että koululla oli käynyt TPV:n nuorisopäällikkö vetämässä harjoitukset. Hieno homma!

Videossa nuori Ronaldinho futsalin parissa. Ja kuten juontaja sanoo, älä koskaan kasva aikuiseksi!

Turnaus

Itsenäisyyspäivän turnaus järjestettiin Myllypuron jäähallissa, jonne oli saapunut 15 joukkuetta kisailemaan. Juttua tapahtumasta voi lukea Jokerijunnujen sivuilta.

Parhaana tamperelaisena sijoittui kuudenneksi Salamat, joka hävisi Jokereille niukasti rankkarikisan jälkeen loppupeleissä. Runkosarjan voitti HIFK ( maalisuhde +21 ), Salamat oli 6. ( +3 ), Lieskat 11. ( -7) ja Säkenet 15. (-26).

Tuloksista päätellen pääkaupunkiseudun luistin kulkee muutaman potkun edellä. Jokerien jutussa mainitaankin, että Jokerit oli ainoa seura jonka kaikki joukkueet selvisivät sijoituspeleihin ( 3. 5. ja 7. ). Tämä kuvastaa tasaisuutta Jokerien koko ikäluokan kuin myös sen omien joukkueiden välillä.

tiistaina, joulukuuta 05, 2006

Maalit takaisin

Tampereen kaupunki teki täyskäännöksen ja kiekkomaalit saadaan taas ulkokentille. Välillä harkittiin myös pelien kieltämistä, mutta nyt mennään viime talven mallin mukaan. Kiekkoilu ulkokentillä siis jatkuu - mikäli pakkasukko saapuu tänä talvena.

Mestarien liigan puoliaika menossa ja Barcelonalla on pakkovoitto edessä. Tilanne Bremeniä vastaan on 2-0, joten eiköhän se hoidu. Joonan oma joukkue on TPV Bremen ja toisella puolella Ronaldinho suosikkipelaaja. Pelit vaan tulevat niin myöhään, että pienillä pojilla on jo nukkuma-aika.

Barcelona kantaa paidassaan Unicefin tunnusta, joka saatu esille täysin ilman korvausta. Miesten "kunnon" kohotusta edustava lääkemerkkikin olisi halunnut nimensä samalle paikalle, mutta tätä tarjousta ei otettu vastaan. Summa oli 20 miljoonaa, tai jotain yhtä käsittämätöntä... Isolla seuralla ei ole pikkurahasta puutetta.

Unicef on maailman suurin lastenjärjestö, jonka toimintaan voi tutustua tarkemmin tästä. Samalla voi tehdä rahalahjoituksen tai ostaa verkkokaupasta. Lasten hyväksi.

Ja nyt ottelun toisen jakson pariin...

maanantaina, joulukuuta 04, 2006

Sunnuntai - ilta

Päivän päätteeksi Haka kakkosen jäille luisteli sekalainen joukko ukkoja. Kaksi maalivahti löytyi, mutta vain neljä kenttäpelaajaa puolta kohden. Tästä huolimatta pelit saatiin pystyyn, tosin ilman vaihtomiehiä. Taas huomasin, että jatkuva pelimuoto sopii ihan hyvin kuosiin. Vauhti on verkkaisempi, mutta niin se on kaikilla.

Söhelsin mitä sähelsin kaukalossa, mutta annoin kerran yhden nappisyötön maalille, kiepsutin toisen rystyllä maalivahdin längistä sisään ja harhautin kerran Barkovista ohi. Siinä pelin omat kohokohdat.

Illalla sohvalla istui kaksi kohtalaisen kuittia urheilijaa.

- Väsyttääkö? kysyin.
- Mitä? tuli viiveellä.
- Ei mitään, nyt on nukkumaanmenoaika.
- Hyvä.

Ei tarvinnut suostutella.

Sunnuntai - iltapäivä

Päivän urheilutoiminta jatkui iltapäivän jalkapalloharjoituksilla. Kysyin Joonalta muutamaan kertaan, vieläkö puhtia riittää aamupäivän kiekkopelien jälkeen. Välipalaleipien jälkeen vastaus tuli - jaksaa mitä vaan!

Kissathallin alustana on kupruinen tekonurmimatto, jonka pinnassa on kumirouhetta. Samaa mustaa töhnää, jota imuroin vielä illallakin eteisen ja olohuoneen matoista. Aine tarttuu vaatteiden, kenkien ja pelisukkien joka käänteeseen harjoitusten aikana, varsinkin kun poika kierii kentän pinnassa yhtä paljon kuin on pystyssä.

Alkuvenyttely aikana oli puhuminen kielletty tai muuten tuli punnerruksia. Joona sanoi tehneensä ainakin viisi. Viime kaudella jääkiekossa Koulukadulla leikistä pudonnut sai luvan punnerrella. Hommalta meni pohja kun pojat pudottivat itsensä tarkoituksella - päästäkseen punnertamaan.

Bremenin harjoitusten puolivälissä tuli tuttu tilanne monista omistakin harjoituksista. Neljä jonoa meni mukavasti sekaisin ja pian monikaan ei tiennyt minne olisi pitänyt juosta. Kun uusi harjoitus alkoi tulla tutuksi, saatiin myllykin pyörimään.

Loppupelin jälkeen suuntana oli pukukoppi. Jotenkin näytti siltä, että joku muukin oli pelannut tänään jääkiekkoa. Viikonlopun patterit oli käytetty.

Sunnuntai - aamupäivä

Sunnuntaina herätys klo 7:00, aamiainen, vaatteet päälle ja varusteet kassiin. Klo 9:00 otettiin suunnaksi Lempäälä, ei suinkaan juuri avattu Ideapark - jonne Joona kyllä kinusi paluumatkalla - vaan jäähalli, jossa vastustajina odotti Lekin lisäksi Pingviinit.

Paikka oli tuttu jo alkukaudesta ja viime talvenakin siellä käytiin pelaamassa. Halliin saapuessa jäällä harjoitteli naisten taitoluisteluryhmä musiikin säestyksellä. Kopin ovella mainitsinkin Tarjalle, että esitystä voisi jäädä katselemaan pidempäänkin. Ylimääräistä aikaa ei kuitenkaan ollut, joten siirryttiin sisätiloihin pukemaan.

Totutusta poiketen omaa koppia joukkueelle ei ollut, vaan jaettiin penkit toisen ryhmän kanssa. Täyttelin ottelulistoja ja kiskoin luistimia itselle ja pojan jalkaan. Ympärillä oli tuttu perinteinen kuhina, joka käy kopissa aina ennen peliä. Tiivis tunnelma oli käsin kosketeltava.

Oltiin matkassa Juhan kanssa kaksistaan ja katseltiin poikien siirtymistä vähitellen ovesta käytävälle. Jääkone ajoi vielä kierroksiaan melko hiljaisessa hallissa. Pojat siirtyivät riviin laidalle odottamaan. Nyt oli sopiva hetki tehdä pieni kierros.

Olen pyrkinyt keskustelemaan henkilökohtaisesti jokaisen pojan kanssa aina kun se on mahdollista. Kopissa varusteiden pukemisen aikana siihen ei ole mahdollisuutta. Usein on liian kiire jäälle, tai kulkuväylillä niin kova tungos ja hälinä ettei se ole mahdollista.

- Miten aamu meni? Oletko jo hereillä ja vireessä, Otto? Hyvä!
- Elmeri, olen todella tyytyväinen jatkuvasti parantuvaan peliisi? Jatka samaan malliin.
- Tykki puhuu tänään, vai mitä Allu?
...

Näin jatkettiin kaikki pojat läpi. Toinen samanlainen kierros jossa kerrottiin pelipaikat ja tehtävät - kaikille henkilökohtaisesti. Loppuun pieni odotus ihan rauhassa. Kone häipyi jäältä ja portit lyötiin kiinni. Jäälle!

Pojat kiertävät maalin ympäri lämmittelykierroksiaan. Juomapullotelineet viedään penkin viereen. Tuomari luistelee keskialueella. Pelin alkuun muutama minuutti. Otetaan Juhan kanssa pojat maalille.

- Viime kaudella oltiin samalla kentällä ja voitettiin 2-0. Muistatteko?
- Joo.
- Se oli 4-1!
- Niin taisi olla. Muistelkaa sitä peliä. Tänään otetaan taas voitto. Eikö niin?
- Joo.
- EIKÖ NIIN!
- JOOOO!

Muutama sana maalivahdin kanssa. Varusteiden tarkastus, yksi katsekontakti josta jo näkee että tästä tulee hyvä päivä Topille. Keskittynyt ja rauhallinen ilme. Ei pelkoa. Muu joukko vaihtopenkille ja ensimmäinen kentällinen jäälle. Nyt pelataan systeemillä 1-2-1. Kiekko jäähän ja peli lähtee käyntiin.

Käydään penkillä vielä perusasioita läpi. Samoja asioita toistellaan pelin mittaan useampaankin kertaa, mutta yritetään välttää jatkuvaa puhetta ja ohjeistusta. Sitä ei tarvita. On parempi antaa aikaa myös rauhassa taukoon ja pelin seuraamiseen.

- Luistellaan alusta alkaen paljon ja laukauksia yritetään kaukaakin. Jää on liukas ja kiekko saa hyvin kyytiä.
- Puolustaja pitää oman alueensa, eli maalin edustan puhtaana. Kiekko pois heti.
- Kärkimies menee maalille ja pelataan loppuun asti kun kiekko tulee sinne.
...

Tässä pieniä vaiheita pelien ympäriltä. Paljon muutakin mahtui aamupäivän hetkiin.

Ensimmäisessä pelissä päädyttiin harvinaiseen 0-0 tasapeliin. Säkenet oli aavistuksen jopa painostavampi. Voittomaalikin hiipui ilmassa. Peli oli vapautunutta ja kauden alun "puristamista" ei näkynyt. Jostain syystä nyt päästiin samanlaiseen tunnelmaan kuin harjoituksissa, joissa tekemisessä on spontaania iloa. Ja se kyllä näkyi pelissä.

Toisessa pelissä saatiin Pingviinejä vastaan maalisaldokin auki. Voitto tuli selkeästi 5-3 ja useamman maalitekijän voimin. Koko joukkueessa oli vain vahvoja lenkkejä tänään. Voi sanoa, että kaikki pelasivat kauden kaksi parasta peliään. Muutamat pelaajat ovat ottaneet niitä rooleja peleissä joita on kaivattu. Syksyn aikana on noustu vähitellen taidon portaita ja nyt otettiin yksi iso sellainen ylöspäin.

Hyvällä joukkueella pitää olla maalin suulla lukko, joka ei petä. Topi #95 pelasi alusta loppuun sellaisella varmuudella ja keskittymisellä, ettei tällä kaudella vastaavaa ole nähty. Toisen pelin muutamat maalit syntyivät yksin jätetyn hyökkääjän vedoista. Loistava tsemppi tähän peliin ja lopussa sen näki myös hymystä ja ilmeestä.

Joukkueen kauden ensimmäinen voitto synnytti pelin päättyessä jäälle poikakasan, joita nähtiin viime kaudella. Tämä oli kyllä korkeampi ja siinä oli mukana kaikki. Mukavissa tunnelmissa siirryttiin koppiin, riisumaan varusteet ja sitä myöten kotimatkalle.

Peli-ilmeessä oli jotain uutta irtonaisuutta. Ohjaajien puolesta tehtiin kaikki kuten ennenkin, mitään oleellista ei muutettu. Jatkettiin samalla mallilla. Joukkue koottiin uudelleen tänä syksynä ja mukaan tuli uusia poikia. Kaikki vie oman aikansa. Kiirettä ei ole, tärkeämpää on oppiminen kuin voittojen hamuaminen. Suunta on ylöspäin.

Ohjaajan osa on pieni. Kaikki lähtee pojista ja omasta iloista pelata. Parempi on jos poika tekee maalin tai syötön omasta halusta - kuin jos ohjaaja haluaa tai vaatii. Oli myös mukava kuunnella muutamia poikien kommentteja pelin aikana. Kaikki lähtee harjoituksista.

- Huomasitko miten kaarroin kuten siellä harjoituksissa? ( Jeremi #24 )
- Pääsin yksin läpi ja yritin, mutta en saanut vetolaukausta tehtyä kuten harjoituksissa. ( Joona #77 )

lauantaina, joulukuuta 02, 2006

Huonot voiteet

Kirjoitin viikko sitten, että jääkiekkoryhmässä on kriisi. Tätä sanaa käytetään yleisesti urheilun parissa kun "menee huonosti", "ei tule voittoja", "suksi ei luista"... Ja siitä on kyse.

Olin kyllä väärässä kun puhuin ryhmästä. Tarkoitin joukkuetta ja kriisikin on hyvin pieni - kuten jääkiekko maailmankaikkeudessa. Huomaamaton (k)riisinjyvä Saharassa. Joka sekin voi kyllä nostaa myrskyn vesilasissa.

Kriisi ei myöskään ole huono asia. Elämä, kuten myös urheilu on täynnä ylä- ja alamäkiä. Kriisi tarkoittaa myös alkua uudelle. Vanha kuona jätetään taakse ja lähdetään uusin ajatuksin kohti uljasta huomista. Kenenkään ei pidä huolestua, sillä alhaalta suunta on vain ylöspäin. Ylhäältäkin tiputaan joskus. Ja kovaa.

Jääkiekon parista löytyy monenlaista proffaa ja tietäjää, mutta kuka muistaa menneiltä vuosilta tätä? Siinä apua kriisitilanteisiin sekä todellista kokemusta ja jääkiekkotuntemusta.

Kaulasuojat

Jääkiekon varustesäännöt muuttuivat kaulasuojien osalta tälle kaudelle. Mitat on määritelty tarkasti ja ns. "ruokalappu" tulee pakolliseksi. Varusteen on täytettävä uudet CE-standardit.

Monella pojalla menee suoja vaihtoon. Erotuomarien tiedotteesta selviää asian taustaa ja mukana on myös lista varusteista jotka täyttävät CE-standardit - ja jotka eivät täytä. Uusia varusteita tulee jatkuvasti, joten ajankohtaista tietoa kannattaa kysellä urheiluliikkeen myyjältä ennen suojan hankintaa. Osa valmistajista on "jälkijunassa" ja sääntöjen vaatimia tuotteita ei ole vielä saatavana.

Pojan kaulasuoja löytyy listalta hyväksyttyjen joukosta, joten ostoksiin ei ole tarvetta tässä vaiheessa. Tulipa varmistettua asia.

perjantaina, joulukuuta 01, 2006

Bremen kuvassa

TPV Bremen esittäytyy. Kuvassa joukkue ensimmäisen koitoksen jälkeen. Kaukajärven Sorsien pojat, Otto #3 takarivissä keskellä, ja Joona #17 eturivissä toinen vasemmalta. Hienot paidat joukkueella!

Enon kirje ja murtolukuja

Illan päätteeksi Valkoinen Kyyhky sai kirjeen Enolta ja murtolukuja supistettiin urakalla. Nämäkin hommat olisi pitänyt tehdä yhtä aikaa. Välillä isää revitään joka suuntaan. Tällä kertaa avun tarvitsijoita läksyjen teossa oli vain kaksi.

Ennen näitä episodeja mentiin kaukalossa kiekon perässä. Harjoituksissa näytti tänään olevan laukausten päivä. Niitä harjoiteltiin kovasti ja varmaan taidoille löytyy tarvetta jo viikon sisällä. Urakassa on sunnuntain pelikierrokset ja itsenäisyyspäivän turnaus Helsingissä Jokerien vieraana.

Tapparan ja Jokerien lisäksi turnauksessa on mukana HIFK, HPK ja Jäähonka - kukin kolmella joukkueella. Hämeen joukkiot saapuvat kohtaamaan syrjäisen rannikkoseudun junnujoukkueet. Odotettavissa on menoa ja meininkiä aamusta alkaen. Viime vuoden tapahtumasta löytyy juttu tästä.

keskiviikkona, marraskuuta 29, 2006

Jalkapallon historia

Hyllyssä odottaa katsomista 7 DVD-levyä sisältävä History of Football. Jostain pitäisi löytää aikaa - noin 15 tuntia itse asiassa - tutustua tähän järkäleeseen. Digiboxin ja pc:n kiintolevyt on jo muutenkin täynnä katsomista odottavia elokuvia ja ohjelmia. Tallennus loppuu viimeistään kun kiintolevyt tulee täyteen - eli hyvin pian.

Jalkapallon pariin voi siirtyä kun Martin Scorsesen 7-osainen elokuvasarja Blues on saatu päätökseen ja katsottua. Yle Teemalta löytyy näitä helmiä.

Torstaina jatketaan jääkiekon parissa Koulukadulla. Jäät on vielä kunnossa vaikka lämpöasteita huokuu ja vettä tulee päivittäin. Sovittiin Mikan kanssa että kentälle mennään kaikesta huolimatta, oli sää minkälainen tahansa. Ja saa sataa - vettä, räntää tai vanhoja akkoja. Kaikki otetaan vastaan.

tiistaina, marraskuuta 28, 2006

Reilu Peli

Aamulehden mukana tuli Tapparan lehti - Reilu Peli.

Juttuja riittää. Uusi jäähalli tarvitaan ja jääkiekon imago on nousussa. Hyvä. Jalkapalloakin saa harrastaa. Hyvä. Monipuolisuutta arvostetaan... ja taitokiekkoa. Hyvä Tappara!

Professori puhuu lasten liikunnan ilosta. Asiaa. Taitoharjoitukset, lajitekniikka ja pihapelit kunniaan. Kannatan.

Ravintoasiat kuntoon, kertoo Hiilloskorpi. Vankkaa asiaa. Sama liikuntatutkija oli tehnyt ravinto-oppaat joita jakelin edellis- tai sitäedelliskaudella vanhemmille. Onko tallella?

Pitkäaikainen laituri haluaisi junnut pois poikittaiskentältä ja koko kentän käyttöön. Totta turisee, luistelijat eivät pääse vauhtiin pienellä kentällä.

Toisaalta... luistelutaidon kehityksessä jäljessä olevat eivät pysyisi perässä isolla kentällä. Nyt se vielä onnistuu kun tilaa on vähän. Toisaalta... olisi pakko luistella jotta pärjää. Tai lopettaa, kun ei pärjää...

Loppusivuilta löytyy vielä joukkueiden kuvat. Isällä ja pojalla näyttää olevan samat ilmeet - kaikenkattava irvistys.

Reilu Peli. Kannesta kanteen.

maanantaina, marraskuuta 27, 2006

Kiekko veteen

Uusi laji Tampereelle? Talvi ei tule ja kiekkomaalitkin on jätetty varastoon. Altaasta kiekot ei pompi joten aitoja ei tarvita...

sunnuntaina, marraskuuta 26, 2006

Lajista toiseen

Aikataulut eivät osuneet kohdalleeen ja Säkenien peleistä jäivät molemmat tältä sunnuntailta väliin. Tarkoitus oli ehtiä jälkimmäiseen mukaan, mutta jalkapallopeli venyi yliajalle. Ehdin kuitenkin seuraamaan katsomosta käsin toisen jakson tapahtumat ottelusta, jossa Säkenet kohtasi Lieskat. Saman harjoitusryhmän hegemoniaottelu.

Peliä käytiin pääasiassa Säkeneiden maalilla, jossa lainassa ollut Veeti #88 piti joukkuetta pystyssä mahtavilla torjunnoilla. Ilman näitä pelastuksia numerot olisivat nousseet kymmenen paremmalle puolelle. Nyt Lieskat otti silti "vain" selvän 4-1 voiton.

Toisella maalilla Nestorille #39 ei töitä kertynyt kuin muutaman laukauksen verran. Lieskojen Joonas #92 ja Juuso #6 karkasivat muutamaankin kertaan läpi kiusaamaan yksin Säkenien maalia. Välillä hässäkkä oli hirmuinen maalilla, jonne Samppa #55 alimmaisena miehenä tarjoili kiekkoja. Ja muut "ukot" lapioivat kiekkoa sisään. Mahtavaa peliä!

Ensimmäisessä ottelussaan Säkenet kohtasi Loimut, joka iski "ennätysnumerot" tiskiin kuittaamalla 15-0 voiton Säkeneistä. Pelistä ja Loimujen "vaihtopolitiikasta" ei sen enempää, koska en ollut paikalla.

Jääkiekkoryhmässä on kriisi. Kolmesta joukkueesta yksi on selkeästi muodostunut heikommaksi. Saman harjoitusryhmän sisällä, jossa joukkueiden vahvuus riippuu puhtaasti siitä miten jaot tehdään, tätä tilannetta ei pitäisi päästä tapahtumaan. Voidaan sanoa, että kaikki ohjaajat - minä yhtenä - ovat epäonnistuneet tehtävässään luoda toiminnalle tasapuoliset ja motivaatiota ylläpitävät puitteet.

Torstaina jatketaan tekojäillä ulkona, mikäli lämpöaalto hellittää otettaan ja antaa pakkasenkin välillä paukkua. Ulkojäille ei varmaan ole mitään asiaa vielä pitkään aikaan - ei ainakaan tämän vuoden puolella. Ja silloinkin voi jääpelit olla "kortilla". Adressissa on nyt 852 nimeä...

Ensimmäinen ottelu

Bremen pelasi sunnuntaina joukkueena kaikkien aikojen ensimmäisen ottelunsa - historiaa siis tehtiin. Kissat-halliin oli saapunut harjoitusotteluun vieraaksi Sääksjärven Loiske. Kaikenlaisissa loukoissa jalkapalloa maailmalla pelataan ja tämä kyseinen halli on yksi niistä - mutta eihän se tahtia haitannut.

Alusta asti oli selvää, kuka tulee peliä viemään. Bremen ei vieraita kumarrellut, vaan antoi merkkejä siitä, mitä tuleman pitää. Tolpat kolisivat alkujaksolla siihen malliin, että jatkossa oli syytä odottaa roppakaupalla maaleja.

Ja niitähän nähtiin. Voitto historiallisessa ensimmäisessä ottelussa 10-2 Bremenille. Otto #3 piti yllä Kaukajärven Sorsien "lippua" tekemällä kolme maalia - ja vetämällä muutaman kehikkoon. Miten noin ohuisiin kehikoihin voikaan osua ottelun aikana ja vielä noin monta kertaa? Ja usemman miehen voimin...

Koko Bremenin joukkue esitti hyviä yksilösuorituksia, näytti ja tuntui Joukkueelta - lyhyestä elostaan huolimatta. Pirteältä joukkueelta hyvä kauden alku.

perjantaina, marraskuuta 24, 2006

Kahdet luistimet

Kahdet luistimet kävi taas teroituksessa. Yllättävästi terä vaan kuluu ja kunnossahan nuo pitää olla. Erittäin tärkeä juttu.

Niin... kyse ei siis ole varaluistimista - mistä Jortikka puhuu oheisessa hulvattomassa pätkässä - vaan toiset luistimet kuuluvat pojan kalustoon.

torstaina, marraskuuta 23, 2006

Vettä kaukalossa

Vesisade peruutti illan jääharjoitukset. Nyt otetaan lepopäivä. Ykköskenttä oli kenttähuollon mukaan jään puolesta hyvässä kunnossa. Kakkoskentän tilanne lähenteli "katastrofaalista". Toivottavasti lämpimät kelit eivät jatku pitkään, sillä tekojääkään ei kestä loputtomiin pitkiä ja lämpimiä sateita.

Tampereella keskustelu ulkokaukaloista, poistettavista maaleista ja kieltokylteistä jatkuu kuumana. Kirjoitin aiheesta viime viikolla ja juttua on riittänyt myös lehdissä aina Kummolan sallimista vaativaa kannanottoa myöten. Kiekkoväki Tampereella on herännyt!

Netissä on tarjolla allekirjoitettavaksi vetoomus jääpelikenttien puolesta. Adressiin voi käydä napsauttamassa puumerkkinsä tästä. Hanke on ollut vireillä vasta vajaan vuorokauden ja allekirjoittajia on juuri nyt 160 kpl. Lisää tulee jatkuvasti.

Toivottavasti tämä kannanotto leviää koko Suomeen ja kaikki junnujen ystävät antavat äänensä kuulua. Nyt puhutaan jo koko maan lasten liikunnan puolesta. Haluatko samat toimenpiteet omaan kaupunkiisi? Sana kiertämään! Annetaan lapsille mahdollisuus pelata!

maanantaina, marraskuuta 20, 2006

Se ei käy

Sunnuntain päätteeksi oli vielä oman "höntsytuokion" vuoro. Peli jäi tällä kertaa noin viiteen minuuttiin. Siinä vaiheessa tuli mailan lapaa luistimen alle, "spagaatti" ja sivureisi sanoi... poks! Kotiin. Saa nähdä koska pääsen seuraavan kerran jäälle.

Ymmärrän vielä jotenkin jos pelataan sarjaa, tai voitosta, mutta... Jos taas vanhenevat, parhaat kiekkopäivänsä nähneet "harrastelijapuuhastelijat" kerääntyvät yhteen, pelityylin pitäisi olla jotain muuta kuin tahallista toisen vahingoittamista.

Kuvaillakseni ajatuksiani Jari Tervon tyyliä mukaillen... tälle mustapaidalle voisi tarjoilla kiekkomailaa "hankalaan" paikkaan - mieluummin lapa edellä. Sehän sinne luistimenkin alle meni. Ajattelin kuitenkin olla ymmärtäväinen ja blogin luonteesta johtuen peilata kaiken alkuun. Lapsuuteen.

Se oli varmasti kovaa aikaa. Äiti ei välittänyt, isä sentään tarjosi jotain - "solmua" joka roikkuu käsivarren jatkeena. Käytössä oli vain pikkuveljen vanha pipo, johon voi turvautua - sekin kaksi numeroa liian pieni.

Lainapiposta huolimatta nuppi lähti sentään kasvuun, mutta pahin oli jo tapahtunut. Alkuun päässyt "rusinoituminen" teki tepposensa. Muut lapset tulisivat vanhempana käyttämään nuppiaan ajatteluun. Nyt kävi ikävämmin.

Pieni sisus ja paljon tyhjää tilaa. Onneksi ihmiskeho on mukautuvainen. Tyhjä tila täyttyi ja kaikki näytti taas olevan kunnossa. Tapahtui niin sanottu "urinoituminen", eli karbonyylidiamidin nousu. Lopputulos näytti vähän kuin olisi ollut kannullinen simaa - ja se yksi rusina.

Eikä siinä vielä kaikki. Vartuttuasi tulit huomaamaan yhden asian - tällä kertaa Lapinlahden Lintujen sanoin - Se ei käy.

Salamat jäädytti Pingviinit

Verkot oli kovilla kun Salamat meni menojaan ja jähmetti Pingviinit sunnuntain ottelussa. Myös Lekille tarjottiin kova vastus. Vankka esitys jossa kaksi voittoa ei olisi ollut mikään vääryys.

Joona #77 oli Eetun #42 kanssa saapunut tuuraamaan miehistöpulaa potevaa joukkuetta. Näin Salamat sai kaksi täyttä kenttää peliin. Ihan järkevää jaksamisen kannalta. Itse seurasin koitoksia tällä kertaa katsomossa. Mukava välillä tutustua asiaan sieltäkin käsin.

Pirkkalan Pingviinit oli vastaantulija tänään ja Salamat latoi tasaiseen tahtiin 7-0 lukemat. Veeti #88 pelasi maalilla varmuudella, jonka voisin olettaa olleen kauden parasta esitystä - vaikka en juuri muita esityksiä ole nähnytkään. Jos tuosta vielä parantaa, lähestytään jo huimia suorituksia.

Toisessa pelissä Leki aloitti vahvasti ja siirtyi pian 2-0 johtoon. Salamat kuitenkin jatkoi vahvasti nousuaan loppua kohden ja voittokaan ei ollut kaukana. Leki saa kiittää isoa ja paljon jäässä viihtynyttä maalivahtiaan siitä, että numerot säilyivät loppuun asti luvuissa 2-2.

Joona #77 oli tyytyväinen vierailuunsa ja peliinsä - tosin... toisessa ottelussa ajatukset vähän harhailivat pelistä muihin juttuihin. Ensimmäinen kommentti kopissa olikin: "Näitkö iskä! Miten lensin luudalla vaihtoon!" Olihan se kivan näköistä. Maila jalkojen välissä luutana ja hyppäämällä matalan laidan yli. Taisi se "luuta" vilahtaa pari kertaa siellä pelinkin aikana. Joopa joo.

Taisi peliin keskittyminen herpaantua, mutta todistaa vain sitä, että lasten kanssa vielä ollaan tekemisissä. Vähän kerrallaan näistäkin päästään. Annetaan lasten olla vielä lapsia. Hetken...

perjantaina, marraskuuta 17, 2006

Ulkokiekkoilun loppu?

Tampereen kaupunki karsii ulkojäiltään jääkiekkomaaleja pois, uutisoi Aamulehti tällä viikolla. Syynä on viime talvena tapahtunut valitettava onnettomuus, jossa sivullinen sai irtokiekosta päähänsä. Kaupunki on joutunut vastuuseen asiasta ja toimii sen mukaisesti. Kiekkoilu loppuu useilla jääkentillä.

Viime talvena kaukaloita karsittiin koska niillä ei kuulemma ollut tarpeeksi käyttäjiä. Ympyrä sulkeutuu. Ensi vuonna voidaan taas sulkea jäitä koska käyttäjiä on entistä vähemmän. Jäljelle jääneille kentille voidaan ajaa kunnolla hiekkaa. Ettei kukaan liukastu.

Jostain syystä marginaaliset asiat nostavat hälyn. Kun joku kohtaa karhun iltalenkillään, on "puolisuomea" lähdössä karhujahtiin. Montako ihmistä karhu on vienyt sadan vuoden aikana? Nollasta yhteen on aika hyvä arvaus. Pelkästään syyskuussa 2006 kuoli 39 ihmistä auto-onnettomuuksissa. Koska alkaa autojahti?

Viikon tärpit

Lähipäivinä on ollut kiireistä ja tapahtumarikasta niin kotioloissa kuin kiekkorintamallakin. Viikko vastuullisena "kotimiehenä" karsi paikalliskamppailunkin menolistalta. Liigapelin sijaan oli ohjelmassa ruuanlaittoa ja muita kotitöitä.

Tappara näyttää kuitenkin olevan paikallispeleissä kovempi luu alkukaudesta. Kissa vikisee ja teräs vie. Maajoukkuekin sai kohun saattelemana uuden luotsin. Rautanuija kopisi ja ketkuilun haju leijui ilmassa. Shedden - ihmettelen, miksi... ?

Junnurintamalla keskusteltiin viikon mittaan joukkueiden tasoeroista ja käytiin vetämässä torstain harjoitukset. Paikalla oli vain noin puolet joukkueesta ja siitäkin määrästä osa vaikutti hieman väsyneiltä. Veto ohjaajillakaan ei ollut kohdallaan. Aina ei voi olla täydessä iskussa.

Jalkapallon puolella on helpompaa kun on vain yksi harjoitusryhmä - ja yksi joukkue. Kaukalon pikkuväki taas on jaettu kolmeen joukkueeseen ja tämähän poikii omat ongelmansa. Lähinnä kitka syntyy jos joku joukkueista ei pärjää peleissä tuloksellisesti - kun voittoa vaan ei tule.

Pojilla on kehityksessä normaaleja - ja hyvinkin isoja - tasoeroja, joiden takia joukkueet pyritään muodostamaan tasaisiksi. Pelitulokset riippuvat pitkälti siitä, miten joukkueet on kasattu. Aina se ei ole helppoa ja nyt kävi niin, että yksi poika lähti jakojen jälkeen "toisiin maisemiin".

Voittaminen ei ole se tärkein asia - tässä iässä - mutta kukapa nyt haluaisi aina hävitä?

Marko Leppänen kirjoitti maanantain Aamulehdessä siitä, mikä pitää jääkiekon lajina vauhdissa ja otsikoissa. Aina sattuu ja tapahtuu. Kaukalossa puhutaan ja heilutellaan joskus muutakin kuin mailaa. Katsomossakin sana soi ja kritiikki laulaa. Lehdistö leipoo otsikoitaan.

Tuttuja asioita liigasta ja maajoukkueen ympäriltä - tältäkin viikolta - kun Kummola heilutti nuijaansa ja kansa turinoi. Onko niin, että tämä Leppäsen hakema "vimma" lajin ympärillä lähtee sikiämään jo junnujen kaukaloista asti? Siltä vähän näyttää.

keskiviikkona, marraskuuta 15, 2006

Murinaa

Eilen illalla tuli luettua Ilves Murisee-tiedotuslehteä joka oli jakelussa Aamulehden mukana. Seuran jalkapallotoiminnasta oli kahdellakin sivulla yksilöityä asiaa tekemisistä, kokemuksista ja tulevaisuuden tavoitteista. Hienoa että asiat tuodaan esille.

Vastaava Tapparan syksyinen julkaisu ei sisältänyt mitään tämän tyyppistä avointa tietoa toiminnasta. Nettisivutkaan eivät tarjoa sen enempää. Ohjaajillakaan ei taida olla luuloa parempia eväitä. Mistä johtuu tämä "sulkeutuneisuuden" ilmapiiri?

Ilveksen lehtisen sivulta poimin jalkapallotoiminnan kokemuksista yhden lauseen. Näistä(kin) asioista on vaihdettu ajatuksia jääkiekon ohjaajien kanssa viime päivinä.

"Useassa ikäluokassa voitiin todentaa pelaajien kehityksen nopeutumista painotettaessa valmennuksessa voittamisen sijaan pelaajan kehittämistä ja pelaajan edun esiin nostamista."

Ilves Murisee 11/2006 s.14

maanantaina, marraskuuta 13, 2006

Bremen kehittyy

TPV 98 Bremen-joukkueen sivusto on lisätty linkkilistaan. Tapahtumakalenterista näkee tulevat harjoitukset ja pelit. Myös muu tiedottaminen ja joukkueluettelo on kerätty yhteen paikkaan. Netti helpottaa nykyisin joukkueiden toimintaa - mikäli seuralla on nämä apuvälineet käytössä.

Sunnuntaina jatkettiin Ristinarkun koululla tuttu puolitoistatuntinen. Ohjelmassa oli X-littaa pallon kanssa, kuljetusharjoituksia pienessä tilassa, syöttöharjoituksia ja toimintarata. Hyppyjä, pyörähdyksiä, esteitä, alituksia ja askelluksia sisältänyttä rataa mentiin vauhdilla ympäri.

Loppujakso sisälsi totuttuun tapaan peliä kahteen päähän vaihtomiehin. Parvelta sai hyvän kuvan pelistä ja sujuvastihan tuo pallo näytti liikkuvan. Pojat näyttävät kerta toisensa jälkeen saavan palloa - ja itseään - paremmin liikkeelle. Joonasta kyllä näkyi selvät väsymyksen merkit - juoksu ei enää maistunut. Eikä ihme, sillä lauantai oli aivan täynnä jääkiekkoa. Alkuviikkoon tuleekin sitten lepopäiviä.

Parin viikon päästä on Bremenin ensimmäinen harjoitusottelu Kissat-hallissa. Kyseinen viikonloppu on muutenkin melko tiivis, sillä siihen osuu lauantaina sekä jää- että palloharjoitus. Sunnuntaina on futispelin lisäksi kaksi jääkiekkokoitosta. Ihan mahdoton urakka!

Kaikki tapahtumat menevät iloisesti toistensa päälle, joten molemmilta päiviltä pitää karsia toinen "sessio" pois. Näyttää kuitenkin siltä, että viikonloppuna kaukalossa ollaan ja nahkakuulakin pyörii - tasapuolisesti. Mikä on järjestys, selviää varmaan lähempänä ajankohtaa.

lauantaina, marraskuuta 11, 2006

Linjuriauto on kaukalon ässä!

Nokian Pyry on ansiokas ja yli satavuotinen urheiluseura. Jääkiekon lisäksi ohjelmassa on muitakin urheilulajeja, seurasta löytyy jopa linja-autojaosto. Outoa... mutta totta.

Lauantaiaamun alkuun jäätiin nokialaisen linja-auton alle - jopa kahteen kertaan. Black iski ensin 5-1 ja tauon jälkeen Red 8-2 sinetiksi. Pysäkille jäätiin keräilemään varusteita, kun musta ja punainen bussi menivät menojaan.

Ensimmäinen peli oli erittäin tasaista, hyvää peliä ja lukemissa 1-1 aina 30 minuuttiin asti. Oltiin jopa vähän edellä, kun vastustaja ei saanut maalia kuin oman pelaajan luistimesta sisään. Viimeisten kymmenen minuutin aikana kuitenkin tapahtui jotain. Silloin iski väsy.

Toiseen peliin tuli väsyn rinnalle keskittymiskyvyn puute. Omaa maalia ei jaksettu siivota tarpeeksi ja hyökkäyksiinkään ei puhtia riittänyt. Luistelu puuttui kokonaan. Niistä harvoista maalitilanteista tehtiin kyllä mitä voitiin. Tony #16 on mainitsemisen arvoinen tehtyään kaikki kolme maalia.

Mikä oli ongelman ydin tänään(kin)? Säkenet pelasi seitsemällä kenttämiehellä, joten yksi poika joutui aina vetämään toisen vaihdon peräkkäin. 4+4 kentillä tilanne olisi ollut huomattavasti parempi - nyt siihenkään ei ollut mahdollisuutta sairastumisten takia. Kun molemmilta vastustajilta löytyi pelilistoista vielä kolmaskin ketju, on helppo nähdä mistä on kyse. Määrältään isompi joukkue jaksoi painaa loppuun asti.

Iltapäivällä jatkettiin vielä harjoitusten merkeissä. Muun ryhmän lisäksi paikalla oli - aamun peleistä huolimatta - pari raikasta "punanahkaa". Antero #29 ja Joona #77 polkivat uusin voimin jäälle.

Ehkä "kokopäiväiseen" kiekkoiluun pitää totutella, sillä turnauksissa näyttää tulevan aina useampi peli päivän mittaan. Tilanteessa pitää kuitenkin mennä varovasti ja tarkkaillen. Tällä kertaa ei iltapäivän tuokio kuulemma tuntunut missään - "koppiuhosta" päätellen toinen harjoitustunti olisi mennyt putkeen.

torstaina, marraskuuta 09, 2006

Lumipesut palkintona

Kauden ensimmäiseen ulkoharjoitukseen mentiin "tukka putkella". Kuvataidekoulusta ensin kotiin ja sieltä suoraan kello viiden ruuhkan läpi Koulukadulle. Kopissa oltiin tasan 17:30 - jolloin harjoitusten piti jo alkaa.

Päästiin lopulta kaukaloon ja suoraan toimintaan mukaan. Mika oli miettinyt erinomaisen, vauhdikkaan ja yksinkertaisesti toimivan harjoitteen. Pelaaja lähtee laidalta luistellen takaperin keskialueelle, ohjaaja syöttää lapaan ja matka jatkuu käännöksellä ja vauhdilla kohti maalia. Laukaus maalivahdille ylös ja takaisin jonon perään.

Kun homma saatiin rullaamaan, odotteluaika jäi tosi lyhyeksi ja minkäänlaista "häröilyä" ei jonossa esiintynyt. Harjoituksessa pyrittiin korostamaan tarkkaavaisuutta ja mailan lavan pitämistä jäässä. Samoin syötön vastaanoton pehmeyttä ja vauhdin säilyttämistä siirryttäessä taaksepäinluistelusta spurttiin kohti maalia. Loppuvaiheessa lisäsin syöttöihin kovuutta ja yllättävän hienosti syötöt otettiin vastaan ja ne pysyivät lavassa.

Loppupeli pelattiin isolla kentällä paripelinä, jossa takimmainen toimi moottorina ja etummainen liukui ja pelasi. Harjoitus päätettiin parityöntökisaan päästä päähän ja takaisin. Vauhdilla mentiin. "Punanahat" Topi #95 ja Joona #77 korjasivat voiton ( palkintona lumipesut - ohjaajalle...? ), Leevi #55 työnteli parinsa kanssa toisena ja Ville #36 hienosti kolmantena.

Lauantaina suunta otetaan kohti Nokiaa, jossa Black ja Red odottavat kuumeisesti vastustajiaan. Ja miten siinä sitten kävikään? Jatkuu viikonloppuna...

keskiviikkona, marraskuuta 08, 2006

PC-futisharjoitukset

Pelattiin Joonan kanssa Football Tigers-peliä, joka poikkeaa tavallisista pc- ja konsolipeleistä. Tätä pelaamalla oppii kaikenlaista jalkapallon tekniikasta. Suomenkielisenä se sopii jo hyvinkin pienten käyttää ihan omatoimisesti ja lapsillehan se onkin suunnattu.

Pelin edetessä tehdään kaikenlaisia jalkapalloharjoituksia - kuljetuksia, syöttöjä, laukauksia, puskuja. Näiden tehtävien suorittamisesta kerätään pisteitä ja pokaaleja. Näin päästään pelissä eteenpäin.

Esimerkiksi vapaapotkuosio opettaa hyvin pallon kierrettä ja käyttäytymistä. Tilanteen mukaan voi valita sisä-, ulko- tai nilkkapotkun jolla voisi ohittaa "muurin". Potkun voimakkuutta ja osumiskohtaa palloon voi myös säädellä. Animoitu pallo näyttää miten pyörimisliike lisääntyy ja vähenee sen mukaan mikä osumakohta palloon valitaan.

Vaihtelua perinteiseen "pleikkarifutikseen" ja Joona ainakin tykkäsi kuin hullu kaurapuurosta. Tuotteen saa kaupasta ihan ilmaiseksi - tai kylkiäisenä - kunhan pitää silmänsä auki aamiaishiutalehyllyn luona. Tämän enempää en kuitenkaan ryhdy tuotemainontaa harrastamaan.

tiistaina, marraskuuta 07, 2006

Ruotsalaismalli?

Jostain syystä korvat nousevat pystyyn kuin valppaalla vahtikoiralla ja katse terästyy, kun kuulee tai näkee mediassa juttuja junioriurheilusta. Tähän hommaan on jäänyt kiinni kuin entinen tikka puuhun. Kohde on lähellä ja irti ei pääse.

Koripallovalmentaja Henrik Dettmann arvostelee Suomen tietotoimistolle "Nuori Suomi-ideologiaa". Aamulehden jutun mukaan Dettmann sanoo mallin olevan ruotsalaismaista tasapäistämistä.

Monessako lajissa läntiset naapurimme ovat meitä edellä? Jalkapallossa, jääkiekossa, tenniksessä, golfissa... ja sadassa muussa lajissa - paitsi autourheilussa. Olisiko näissä lajeissa mukana myös koripallo? Eikö kannattaisi jatkaa ruotsalaismaisilla malleilla?

maanantaina, marraskuuta 06, 2006

Kuin yhdestä puusta

Kello 22 on turhan myöhäinen ajankohta kiekkotreenille. Vake-jäillä oli vaihtomiehiäkin kahteen kenttään ja vauhti sen mukaista - tunti ja vartti kuntosarjalaiselle kohtuullista kyytiä Barkovin ja kumppanien polkiessa tahtia.

Heitin sentään yhden maalin rystyllä längistä sisään. Taisi olla HC Montrealin maalivahti tolppien välissä...? Muuten peli kulki kuin lankuilla olisi potkinut. Tasapainon vuoksi oli kädet kuin yhtä puuta ja pelisilmän korvasi puusilmä.

Kun lopussa varsi vähän norjistui, alkoikin puhti kadota. Olin kuulemma monta kertaa hyvällä paikalla maalilla. Kiekollinen hyökkääjä heitti penkillä tarinaa. No hyvä. Missä oli ne syötöt?

Ihan hyvää vääntöä illan päätteeksi. Kotiin, suihkuun ja syömään. Nukkumaan vasta kello yksi. Rauhoittuminen vie sen kolme tuntia. On se vähän myöhäinen treenituokio, mutta pakko tyytyä siihen mitä Mäkiseltä irtoaa. Ota tai jätä.

sunnuntaina, marraskuuta 05, 2006

Bremenin tahtiin

TPV Bremen jatkoi harjoituksiaan sunnuntai-iltapäivänä Ristinarkun koululla. Nimen lisäksi joukkue on saanut jo pelipaidatkin ja muutaman viikon päästä on harjoitusottelun vuoro.

Kuvassa näkyvät "tikapuut" ovat hyvä apu harjoituksiin. Muovinauhasta tehty väline on kevyt ja menee hyvin kasaan. Yhtenäisen rakenteen ansiosta puolien välit pysyvät samoina. Litteä rakenne vähentää myös kompastumisia joita voi tulla helpommin vaikka keppejä käytettäessä.

Kotimatkalla sain kuulla kommentin puolitoistatuntisen harjoituksen jälkeen. "Hauskaa että joku muukin välillä valmentaa..." ( kuin iskä ). Mukava kuulla että muutokseen on sopeuduttu.

Päivän jääharjoitus osui samaan aikaan, joten se jouduttiin jättämään väliin. Jatkossakin yritetään pitää tasapaino lajien välillä. Oman lukunsa muodostaa myös ohjaajan velvollisuus hoitaa oma osansa jäätapahtumissa. Tasapainoilua kiekon ja pallon välillä.

( photo by JSS © 2006 )

lauantaina, marraskuuta 04, 2006

Kitinää

Pelifilosofiaa Boing-jalkapallokerhon lehdestä: "Lauo ensin, kysele myöhemmin!" Hyvä motto sekä kaukaloon että pallokentille.

Joona käänsi asian muotoon: "Lauo ensin, kitise myöhemmin!" Tämä sopii erityisen hyvin jalkapalloon.

Vessapaperit kulumaan

Viikon loppujakso on sujunut lumitöiden merkeissä ja niiden rasituksista palautuessa. Blogimerkinnöille ei ole löytynyt tarvittavaa kipinää. Välillä tulee suvantovaiheita, kuten harjoitusareenoillakin joskus käy - vai onko puhti loppumassa 277 merkinnän jälkeen?

Viikonlopun ensimmäiseen harjoitukseen oli saapunut hitusen normaalia vähemmän poikia. Kahden pyhän jakso on voitu varata vaikkapa mummolassa käyntiin. Hyvät harjoitukset kuitenkin vietiin läpi ja sunnuntaina jatketaan Tesomalla yhteisjäällä Loimujen kanssa.

Jäällä keskusteltiin ohjaajien kesken siitä, voidaanko yhtä mailaharjoitusta teettää pojilla ilman käsineitä. Säännöt ovat selvät ja jäällä ollessa pitäisi suojien olla aina päällä - vaaratilanteiden välttämiseksi. Toisaalta jääkiekkoliitto suosittelee "paljainkäsin"-harjoitusta epävirallisesti koulutuksissaan.

Ilman käsineitä voidaan harjoitella paremmin alakäden liikkuvuutta mailan varressa. Otteenhan pitäisi olla kevyt - liikkuva ja liukuva - ilman puristusta. Toisaalta samaa asiaa voidaan harjoitella myös käyttämällä tyhjää vessapaperirullaa mailan varressa alakädellä. Tässä tapauksessa rullien hankinta pitäisi hoitaa antamalla joka pojalle kotiläksy - tuo harjoituksiin vessapaperirulla. Ohjaajilla ei varmaan pyyhi niin hyvin, että koko joukolle rullia järjestyisi. Ainakaan kovin nopeasti.

Samalla kertaa oli vuorossa taas valmennuskansioiden vaihtoviikot. Jatkossa painopiste kohdistetaan entistä enemmän luisteluun ja liikkeeseen. Kun vielä saadaan lähiaikoina Koulukadun tekojäävuoro käyttöön, luistelun osuus tulee lisääntymään. Kehityksen tie on katettu toistoilla, toistoilla ja toistoilla...

tiistaina, lokakuuta 31, 2006

Lumimyrskyssä

Talvi saapui myrskyn siivin. Ilman varoitusta puski ja puhalsi lunta vaakasuoraan. Kylvi kylmänsiemenensä keskellemme.

Ensilumessa on huimaa taikaa - erityisesti kun se vyöryy ympärillemme pontevalla vimmalla. Liikenne on häiriintynyt, sähköt katkeilevat ja ihmisten elämä on vähän sekaisin. Olisi kuitenkin osattava ottaa ilo irti tästä ainutlaatuisesta tapahtumasta.

Lapset ryntäsivät illan puhinaan ja tuiskuun riemusta hihkuen. Puhtailla kinoksilla oli hauskaa painiskella. Takin sisään tunkeva lumi näytti vain lisäävän intoa - joka pakotti pomppimaan, hyörimään ja juoksemaan läpi ujeltavan tuulen.

Lasten ensi kosketus alkavaan talveen. Elämän pieniä suuria hetkiä...

( photo by JSS © 2006 )

maanantaina, lokakuuta 30, 2006

Puurot kupista

Sunnuntain ensimmäiset sarjapelit herättivät muutamia kysymyksiä.

Onko pelitapahtumia liikaa? Onko miniturnauksen toinen peli liikaa? Yleisiä havaintoja nyt ja viime kaudelta 8-vuotiaiden jääkiekon parista...

Ensimmäinen kysymys. On, jos...

...kilpaileminen ja tulosten tavoittelu ovat tärkeämpiä kuin asioiden harjoittelu. Harjoituksissa päästään suurempiin toistomääriin kuin pelitapahtumissa, joten samassa ajassa opitaan ja saadaan yksilön kehityksen kannalta enemmän hyötyä. Harjoitus on siis vähintään yhtä tärkeä kuin peli. Tästä huolimatta sekä jalkapallon ja jääkiekon puolella pelitapahtumiin osallistutaan paremmin kuin harjoituksiin. Miksi?

...liika kilpailu luo lapselle paineita, jotka voivat olla tälle kasvuvaiheelle haitallisia - 7-9-vuotias on löytöretkeilijä joka ei tarvitse painostusta, ärhentelyä ja moittimista. "Lasta ei pidä karaista kilpailuttamalla", totesi psykologi Tuovi Keränen Tampere-talon seminaarin puheenvuorossaan.

Toinen kysymys. On, koska näyttää...

... että osa vanhemmista haluaa tapahtuman päätökseen mahdollisimman pian ja kotimatkalle. Tuplaottelut sovitaan pelattavaksi "putkeen". Meillä tauko kuitenkin pidettiin. Luistimet pois, tankkaus ja hetken lepo "puolimatkassa" ovat ehkä paikallaan kun pelataan 4x20 min jääkiekkoa.

... että tauonkin jälkeen oli toisessa pelissä havaittavissa selkeitä väsymisen merkkejä poikien otteissa. Palveleeko tämä toinen peli ketään? Jos katsotaan ensimmäisen kysymyksen vastausta, tullaan ajatukseen että pelin pitäisi palvella harjoittelua. Kun tähän lisätään tosiasia, että mitään harjoitusta ei tulisi jatkaa jos harjoitettava ( 8v poika ) on väsynyt tai ei jaksa keskittyä. Harjoituksesta ei saada hyötyä ja huono keskittyminen ruokkii myös vaaratilanteita.

Yhteenveto ja loppupäätelmä olisi: Vähentäisin pelien määrä. Lisäisin vastaavasti harjoitusten määrää. Jättäisin tuplapelit turnauksiin. (... jos olisin asioihin vaikuttamaan pystyvä päällikkö... )

Kilpailu on kuitenkin kova juttu ja iloinen asia. Sunnuntaina oli vieraaksi saapunut Ilves...

Säkenet pelasi kauden parhaan pelinsä sunnuntaina, johti Detroit A:ta vastaan jo 4-1, mutta joutui lopulta tyytymään tasapeliin 4-4. Hyökkäyspeli toimi ja kova yritys teki pelistä mukavaa katsottavaa. Puolustus vähän unohtui varsinkin toiselta ketjulta joka puski innossaan neljän "hyökkäysintoisen" kirvesrinnan voimin vastustajan maalille hässäköimään.

Toiseen peliin lähdettiin väsymyksen jo painaessa, mutta loppujaksolla saatiin luistinta vielä kulkemaan ja luvut kaunisteltiin numeroihin 3-6. Detroitin B oli tänään A.

Tihulainen oli käynyt toisen pelin aikana kopissa ja levitellyt joukkueen maalivahdin kalliit varusteet pitkin koppia ja käytäviä. Maskia ja hanskaa keräiltiin kaukalon vierestä, suojuksia ja paitaa sisätiloista.

Sellaisia vieraita tällä kertaa. Kuin sadun karhut ( ilvekset ) jotka söivät ensin puuron ( veivät pisteet ) ja sekoittivat vielä sängynkin ( varusteet )...

sunnuntaina, lokakuuta 29, 2006

Kopista puuhun

Lauantaina kopissa valittiin epäviralliset "koppiapinat". Tittelin saaminen edellyttää kopissa jatkuvaa pelleilyä, pölpötystä, ilveilyä, naamanvääntöä, vipinää, touhuamista... lähinnä kaikkea mitä ihmisen lajitoverit harrastavat puussa.

Tittelin jako ei ole rangaistus, eikä paheksuva, vaan lähinnä huvittuneen toteava rinnastus. Seuraava ajatus onkin, voisiko joukkueen kassan kartuttamiseksi ryhtyä myymään lippuja pukukoppiin? Näe Sentterin aidot "koppiapinat" vauhdissa!

Jäällä mentiinkin sitten asiallisesti ja harjoituksiin keskittyen. Harjoituspisteiden toimivuuden "balanssi" ei tänään sykkinyt samaan tahtiin, mutta joskus näin käy. Luistelun puolella toimittiin niukkuuden linjalla tällä kertaa, johtuen harjoitteiden valinnasta.

Poikien "painiharjoitus" keskikentällä sai uteliaita seuraajia viereisestäkin kaukalosta. Kyseessä olikin keskivartaloa ja "karhunpainiviettiä" ruokkiva koitos, jossa muksiminen oli ehdottomasti kielletty. Ohjaajien puolesta pidettiin myös huoli siitä, että vääntö tapahtuu vain vartalosta, asianmukaisesti ja turvallisesti. Pojilla näytti olevan hauskaa, vaikka leikki loppuikin turhan nopeasti. Kyseessä on sen tyypin harjoitus, jonka kesto ei saa olla kovin pitkä.

Ai niin... tittelinsä ansaitsivat äänin 2-0... Topi ja Joona S.

perjantaina, lokakuuta 27, 2006

Runko kierossa

Oulun Kärppien liigajoukkueen lääkäri ja fyysisen puolen valmentaja Harri Hakkarainen luennoi Tampere-talon seminaarissa keskiviikkona. Oulussa on kokeiltu kolmen vuoden ajan perusteellisia lääkärintarkastuksia C-tasolle siirtyville junioreille. Kokemukset ovat olleet hyviä ja paljastaneet monia asioita, jotka voidaan ottaa harjoittelussa huomioon ja korjata tulevina vuosina.

Nuorten lihastasapaino on nykypäivänä jopa urheilijoilla puutteellinen. Osasta nuoria C-junnuja pystyi kertomaan pelkästään katsomalla onko kyseessä leftin vai rightin mies. Selkärangan pitäisi olla suora - eli ryhti mallillaan - mutta näin ei aina ollut, vaan todettiin yksipuolisen harjoittelun aiheuttama heikentynyt lihastasapaino. Runko kierossa.

On mahdollista että lääkärintarkastukset yleistyvät myös muilla seuroilla kunhan kokemuksia saadaan. Maksu tästäkin toiminnasta otetaan sieltä tutusta paikasta - vanhempien kukkarosta.

torstaina, lokakuuta 26, 2006

Seminaari

Välillä osuu kohdalle päiviä jolloin pitäisi olla useammassa paikassa yhtäaikaa. Keskiviikkoiltana oli tarjolla saliharjoitus, kiekkokoulutusta Ylöjärvellä ja seminaari Tampere-talossa. Kiinnostus veti kyllä kaikkiin, mutta elämä on valintoja. Suuntasin siis seminaariin johon olin myös ilmoittautunut.

Myös tämän päivän Aamulehti kirjoitti samasta Nuori Suomi, Kilpailo-seminaarista. Lähes kolme tuntia tuli mielenkiintoista asiaa. Tapahtuman pääteema selviää tästä tietoiskusta. Miten vanhempien ja valmentajien pitäisi suhtautua lasten kilpailuun.

Pitänee palata näihin myöhemmin kunhan aineksia on vähän sulateltu. Paljon uutta ja mielenkiintoista juttua jäi haaviin. Tärkeimpänä kuitenkin vahvistusta jo tehdyille kuvioille. Aiheesta lisää tulevina päivinä.

maanantaina, lokakuuta 23, 2006

Hikitunti

Vähän harmitti kun ohjasin kiekon maalin nurkalta viisitoista senttiä ohi Barkovin nappisyötöstä. Joku voisi ajatella että unta on nähty? Näin kuitenkin tapahtui sunnuntai-iltana Vake-jäillä ja syöttäjänä tosiaan oli aikoinaan Tapparassa kymmenen kautta tahkonnut hyökkääjä Alexander Barkov.

Hakametsän ykköshalli on lämmin paikka ja kun vauhtia pidettiin, oli tunti ihan riittävän mittainen pelisessio muutamalla vaihtomiehellä. Hiki tuli ja pystyi vielä kävelemään omin voimin koppiin. Liigapeleissä hallin mittarissa on yleensä +19 astetta. Nyt lukema oli pelin aikana +15 tyhjällä katsomolla.

Pallo liikkeelle

Sunnuntai-iltapäivää vietettiin jalkapallon parissa. Poika salissa ja itse katsomon puolella vanhemman roolissa. Outo juttu.

Perusjutuilla lähdettiin liikkeelle ja niin mennään jatkossakin. Pohjat kuntoon ja sitten vaikeampien juttujen pariin. Kiirettä ei ole. Kesällä nähdään mikä on talven kehitys ollut.

Hauskaakin näytti olevan koko puolitoistatuntisen ajan ja tämä onkin erittäin tärkeä juttu. Eihän sitä muuten jaksaisikaan.

( photo by JSS © 2006 )

sunnuntaina, lokakuuta 22, 2006

Takapihalla kasvaneet

Marko Leppänen kirjoittaa sunnuntain Aamulehdessä urheilun piharatamoista. Siitä hengestä ja aitoudesta joka vielä kukoistaa suurelta yleisöltä näkymättömässä toiminnassa - harjoituksissa, pelikentillä ja kaukaloissa. Näistä ympyröistä ovat kaukana julkisuuden raha, tappelut, sopupelit ja muu hammastenkiristys.

Junnujen leikkikehissä olen itsekin kohdannut näitä piharatamoita, jotka kukoistavat ja kasvavat silkasta ilosta harrastaa. Henkeä on vielä jäljellä.

Leppäsen kirjoittaa myös blogia ja sitä voi lukea tästä.

Samaisessa sunnuntain lehdessä on sivulla 25 hupaisa miesten SM-liigan sarjataulukko. Joukkueet ja pisteet ovat ihan sekaisin. Blues johtaa 19 pisteellä, HPK pitää perää 6 pisteellä. Kärpilläkin vasta 11 pistettä!

Asia selviää kun kääntää sivulle 26 jossa on muita tilastoja. Nuorten SM-liigan taulukko näyttää olevan täysin samanlainen kuin miesten vastaava.

lauantaina, lokakuuta 21, 2006

Uusi peluri näytillä

Syysloman loppuvaihe karsi poikia kaukalosta. Kaventuneella porukalla mentiin lähinnä pelilinjalla. Täyskentällä saatiin vauhtia ukkoihin ja kiekkoon - tai ainakin sitä toivottiin. Kiekko liikkuu aina nopeammin kuin pelaaja ja syöttö tekee tilaa.

Säkenet sai uuden jäsenen kun Eemeli liittyi mukaan joukkoon. Myös muita kyselyjä on tullut, joten ryhmän tavoitekoko saattaa vielä täyttyä. Uusia ehdokkaita voi näkyä jäällä jo viikon päästä.

Ohjaajat pääsivät kokeilemaan pelissä maalivahdin taitojaan, kun paikalla oli vain yksi veskari. Monta meni sisään. Polvisuojatkin olivat ihan hyvä juttu vaikka kiekkoja niihin ei kopissutkaan. Ilman niitä olisi varmasti osunut - kipeästi luuhun. Onneksi kuteja ei tullut ylös. Sininen kevytkiekkokin on sentään suhteellisen kova kapine - hampaiden välissäkin...

keskiviikkona, lokakuuta 18, 2006

Syysloman helteet

Syysloma oli karsinut salikävijät kahdeksaan poikaan. Jostain syystä salissa oli kunnolla lämpöä päällä, etten sanoisi helteiset oltavat - johtuiko sitten loma-ajasta vai viallisesta ilmanvaihdosta? Kaikesta huolimatta kerättiin lisää hikeä askellusten ja pelien merkeissä.

Koripallo näytti sujuvan aika mallikkaasti. Viime talvena sitäkin harjoiteltiin muiden ohella. Pallot ja muut välineet pitää jatkossakin tuoda omasta takaa. Välineitä kyllä talosta löytyy, mutta avaimet pysyvät visusti muiden hallussa. Selvitysteni mukaan patjojen lisäksi mitään muuta ei ole tarjolla.

Viime kaudella Karosen koulun rehtorin kanssa päästiin yhteisymmärrykseen ja kaikki salin varusteet oli käytössä. Nyt pitää toiminta miettiä sen mukaan mitä välineitä keneltäkin sattuu kotoa löytymään.

Loppuvenyttelyssä pojat saivat aikaan toimivan laskurin. Sekunnilleen mentiin jokainen liike kolmeenkymppiin - Aleksin, Nikon ja "kukahansekolmasnytolikaan" tahdissa. Oppi ainakin meni kirjaimellisesti perille. Etten sanoisi numeraalisesti.

maanantaina, lokakuuta 16, 2006

Turnauksessa kuultua

Liikkuva agenttimme kävi Helsingissä vakoilemassa Jokerien harjoituksia ja kertoi turnauksessa kuulumisia. Samanikäiset pojat - kuin meillä - käyvät jäällä kaksi kertaa viikossa puolentoista tunnin vuoroissa. Tämän lisäksi on pelit päälle. Ja harjoitukset koostuvat lähinnä: luistelusta, luistelusta ja luistelusta... ja se näkyy. Pelitilanteita ei harjoitella.

"Odotetaan pelin loppuun niin nähdään kuka palkitaan parhaana pelaajana". Kommentti turnauksessa vastapuolen vaihtopenkin liepeiltä. Itse en ole koskaan palkinnut parasta pelaajaa, vaan kova yritys on riittänyt - ja tarve palkinnolle. Tasaisesti kauden mittaan kaikille. Lähes kaikille...

Lekin valmentaja korjasi yhdessä pelissä palkitsijaa, joka aloitti: "Ja parhaina palkitaan... ". "Annetaan tsempparipalkinto", tuli kommentti välittömästi. Oikeinhan tuo onkin.

sunnuntaina, lokakuuta 15, 2006

Turnaus - neljäs peli

Kopeissa on välillä ahdasta, mutta iltapäivän ruuhka Sentterin numerossa 3 oli jotain aivan käsittämätöntä - melkein kuin Paasikiventiellä kello 16. Tuleva vastustaja oli samassa kopissa ja Joona #77 psyykkasi jatkuvasti vierailijoita. Ylöjärven Hikisukat oli tokaisujen siisteimmästä päästä. Humoristi hiljeni kun uhkailin kotiinlähdöllä.

Kentällä mentiin sekoitetuin ketjuin ja homma toimi hyvin kolmella kentällisellä. Pojat jaksoivat luistella vaikka olikin kyseessä turnauksen viimeinen peli. Mika veti "salmiakkia", jossa maalien edustoilla on yhdet ja laidoilla toiset ukot. Säkeneissä on tähän asti menty tähän asti vain perinteistä "neliötä" - 2p ja 2h-linjaa. Ei silti, samalta tuo peli näytti käytännössä kun jäällä menoa katseli. Jos se ukko maalilta puuttuu, niin se puuttuu - riippumatta systeemistä.

Peli oli vauhdikasta ja tasaista. Ylöjärvi karkasi lopussa 6-3 voittoon, mutta yritystä riitti Säkenet-Salamat-Lieskat-yhdistelmälläkin. Eri joukkueista tulleet eivät ihan olleet samoilla "aallonpituuksilla". Välillä aloitukseenkin tunki kolme poikaa kerralla.

Itse asiassa tämä kolmen joukkueen "tapaaminen" oli virkistävä poikkeus totuttuun - ja kuten Mikan kanssa todettiin, mukava pojillekin kun saavat välillä pelata "koko" ryhmällä ja muidenkin kanssa yhdessä.

Viikonlopun turnaus saatiin pelattua ja koko viikonloppu siihen menikin. Kun pelit ovat näin pitkin aikavälein, niin näihin todella hupenee se kaksi päivää. Paljon muuta ei sitten ehdikään tehdä. Välillä kun pitää huoltaa, syödä ja hetkeksi istuakin.

Sarjapelkit käynnistyvät lähiaikoina, mutta sitä ennen harjoitellaan ja odotellaan ensilumia. Sen jälkeen on aika odotella myös luonnonjäiden saapumista. Talvi tulee ja kausi jatkuu.

Turnaus - kolmas peli

Lekiä vastaan peli kulki iloisesti. Pari tolppaa jos olisi saatu sisään, peli olisi kääntynyt uuteen malliin. Nyt vastustaja oli numeroilla 4-1 parempi. Lekiä vastaan on aina mukava pelata. Vastus on kovaa, mutta rehtiä.

Yksi pojista sairastui, joten vakioketjuihin ei päästy nytkään. Joukkueet ovat miehityksiltään nyt niin vähälukuisia, että sairastelut ja muut poissaolot tuntuvat heti. Se havaittiin myös ryhmän toisessa joukkueessa, jossa eilen saatiin hädin tuskin yksi kenttä kasaan. Ja pelin lopussa alkaa väsy painaa ja vauhti pudota. Tässä näkyy juuri se mitä itse pelkäsin, kun kolmas joukkue muodostettiin.

Iltapäivällä kolmen joukkueemme "sekaryhmä" kohtaa Y-Ilveksen. Mielenkiintoista nähdä miten peli kulkee. Peluutuksesta ei sen enempää. Harjoitusryhmän vastuuvalmentaja huolehtii tällä kertaa siitä puolesta. Itse voi keskittyä ehkä enemmän juottohommiin.

lauantaina, lokakuuta 14, 2006

Turnaus - toinen peli

Iltapäivän virkeät mielet saivat maalihanat avautumaan - valitettavasti myös omassa päässä. Peliä mentiinkin tasaisissa merkeissä, kuten luvut 4-4 myös osoittavat. Vastustajan peli perustui muutaman ( yhden ) huippuliukkaan yksilön varaan. Meillä peli kulki kautta linjan molemmilla ketjuilla.

Joonatan #70 kunnostautui tekemällä maaleista kaksi ja nimenomaan pelaamalla loppuun asti maalilla. Luistin kulki kaikilla aamun peliä iloisemmin ja peli pyörikin enemmän vastustajan maalilla. Ottelun hienoin maali syntyi kun Säkenet pelasi syötellen "kolmiolla" sisään.

Voitto on vielä ottamatta, mutta peli-ilme on koko joukkueella raikkaan irtonainen. Joona #77 liikkumiseen jäällä olen myös tyytyväinen. "Spurttivaihdetta" on opittu käyttämään yhä enemmän ja mailan käyttökin parantunut.

Sunnuntaina haukotellaan jäällä Lekiä vastaan jo 9:30. Aikainen herätys tiedossa. Mika jolkottelee heti aamusta vieläkin hirvien perässä, joten mietin kentät aamun peliin:
  • Maalissa Joonatan #70
  • Puolustuksessa Antero #29 - Topi #95
  • Hyökkäyksessä Niko #50 - Otto #73
  • Puolustuksessa Tony #16 - Aleksi #32
  • Hyökkäyksessä Jeremi #24 - Joona #77

Pelkästään voittoa tavoitellessa kentät olisivat erilaisia. Lähtökohtana on kuitenkin se, että kaikki pojat pääsevät kokeilemaan peleissä molemmilla pelipaikoilla - halukkaat myös maalivahtina. Nämä kokemukset ovat tärkeämpiä tässä iässä kuin pelkän voiton tavoittelu.

Turnaus - ensimmäinen peli

Kauden ensimmäisessä pelissä Y-Tapparaa vastaan otettiin takkiin "kolme nolla" - ihan lukujenkin puolesta. Harmi vaan ettei päästy pelaamaan kunnolla niillä kokoonpanoilla jotka pahviin kirjoitin. Yksi puolustajista oli 10 minuuttia myöhässä ja yksi hyökkääjä sai tällin kymppiä ennen loppua - istui penkillä päätösvihellykseen asti.

Kovasti pojilla oli yritystä, mutta vastustajan isokokoinen maalivahti peitti aukkonsa. Yksi hyvä laukaus saatiin suoraan aloituksesta. Toinenkin tuli kun Joona #77 laukoi ylös Topin #95 syötöstä, mutta maalilla seisoi muuri. Tämän lisäksi oli muutamia "hässäköitä" joista ei sen kummempaa syntynyt.

Sähinää oli kopissa myös pelin jälkeen - perinteiseen turnaustyyliin - kun kaksi joukkuetta vanhempineen on tungettu samaan koppiin. Toinen ryhmä yrittää päästä kentälle ja toinen pois. Siinä sitten etsittiin jonkun hukkunutta kassia, väisteltiin ja pujoteltiin. Kyllähän ne "solmut" siitä purkautuivat kun väki alkoi häipyä kaukaloon tai käytävälle.

Iltapäivällä on vastassa toinen Tapparan joukkue - Valkeat. Nyt lähdetään liikkeelle seuraavilla ryhmityksillä:

  • Maalissa Topi #95
  • Puolustuksessa Niko #50 - Jeremi #24
  • Hyökkäyksessä Tony #16 - Aleksi #32
  • Puolustuksessa Otto #73 - Joona #77
  • Hyökkäyksessä Antero #29 - Joonatan #70

perjantaina, lokakuuta 13, 2006

Ketjut kasassa

Viikonloppuna pelataan poikien kauden ensimmäinen kiekkoturnaus. Molempina päivinä on kaksi tiukkaa vääntöä. Lauantaina aamupäivällä Säkenet lähtee hakemaan ensimmäistä voittoa Ylöjärven Tapparasta.

Kokoonpanot olen laatinut ensimmäiseen peliin seuraavasti. Kahdella ketjulla mennään:
  • Maalissa Jeremi #24
  • Puolustuksessa Aleksi #32 - Joonatan #70
  • Hyökkäyksessä Tony #16 - Niko #50
  • Puolustuksessa Otto #73 - Antero #29
  • Hyökkäyksessä Topi #95 - Joona #77
Näillä mennään ja taktiikkana on... Valitettavasti tämän enempää ei voi kertoa, koska Ylöjärvelläkin kuuleman mukaan tätä blogia luetaan. Sen verran voin kuitenkin paljastaa, että tarkoitus on pitää oma maali puhtaana ja tehdä vastustajan verkkoon useampikin osuma.

Turnausraportit, kehut ja selitykset viikonloppuna...

torstaina, lokakuuta 12, 2006

Poika kotiin!

Kaukajärven kaupunginosa sai tällä kaudella seuran kiertopokaalin palkinnoksi toiminnastaan. Mukavaa nähdä että työ on huomattu myös seuran ylemmällä taholla. Sunnuntaina Sorsat pääsevät halutessaan nostelemaan pokaalia. Kiitos pojat!

Pyörii pyörii...

Keskiviikkona tehtiin salilla muun ohessa kärrynpyöriä. Tino oli jo aika mestari, Mikko tuli hyvänä kakkosena ja monella muullakin oli kovaa yritystä. Kärrynpyöriä voi harjoitella vaikka kotipihalla, varsinkin kun säät näyttävät jatkuvat lämpiminä - ruohokin jatkaa vaan kasvuaan.

Tästä voi hakea vinkkejä muihin liikkeisiin kun kärrynpyörät alkavat rullata sujuvasti.

tiistaina, lokakuuta 10, 2006

Porin Matin paluu

Uutisen mukaan "Porin Matti" palaa ruotuun. Viime kauden väriläiskä ja jäähykuningas Matt Nickerson tekee paluun ja ottaa paikkansa Ässien joukkueesta.

Fanilauma on innoissaan mutta auttaako tämä pohjilla rämpivää joukkuetta? Nettiradio kertoi juuri rankkarikisavoitosta Kalpaa vastaan. Joko tästä lähtee kausi irtoamaan?

Miten istuu uusittu tuomarilinja Nickersonin "tuttuun" pelityyliin? Onko odotettavissa melkoinen määrä "istuntoja"?

Porin Matti on muuten oikeasti vanha kamiina ja hyvä sellainen. Lämpenee nopeasti ja pysyy pitkään kuumana.

( photo by JSS © 2005 )

Muistelot

Kiekkokauden päästyä vauhtiin voi muistella vuoden 1995 MM-joukkuetta. Aiheesta kertovan kirjan voi ladata tästä. Eikä maksa mitään. Kirjoittajan muita juttuja voi lukea täältä.

sunnuntaina, lokakuuta 08, 2006

Uusi porras

Pitkästä aikaa olin mukana pelkästään vanhempana kun Kehitysjoukkue F-9 käynnisti toimintansa. Onhan se hyvä Joonallekin välillä totutella siihen, ettei iskä ole aina mukana harjoituksissa. Ja innokkaissa merkeissä ensimmäinen kerta näytti sujuvan uusien vetäjien ja poikien kanssa. No, onhan Sorsien Otto yhtenä tuttuna joukkueessa mukana.

Samalla kun pojat touhusivat salissa, vanhemmilla oli oma tilaisuutensa toisessa kerroksessa. Toiminta ei paljonkaan eroa kesän vastaavasta, mutta pieni porras kuitenkin noustaan jalkapallon saralla. Nyt keskittymistä itse asiaan odotetaan ja siltä pohjalta nämä pojat jalkapallokouluun on kutsuttu.

Tässä vaiheessa ei taitotaso ole ratkaisevin tekijä, vaan innokkuus ja halu oppia uutta. Kukaan - ei edes asiantuntija - pysty sanomaan kenestä pojasta tulee jalkapalloilija - tai jääkiekkoilija - koska siihen vaikuttavat niin monet asiat. Maajoukkuettakin valmentanut Jyrki Heliskoski on kuuleman mukaan kerran sanonut kahden pelaajan kohdalla ettei näistä koskaan tule jalkapalloilijaa. Ei sano enää. Nämä kaksi nuorukaista olivat Sami Hyypiä ja Joonas Kolkka.

Salilla jatketaan sunnuntaisin, kunnes päästään marraskuussa uuteen futsalsaliin Pirkkahalliin. Remontti viivästyi kuukaudella kun joku oli unohtanut tilata verhon salibandy- ja futsalkentän väliin. Reikäpallon karkaaminen ei niin huolestuttavalta tunnu, mutta jalkapallosta voidaan olla eri mieltä. Myös valaisimien suojaukset puuttuivat salista ja sen tietää miten siinä käy ensimmäisten harjoitusten jälkeen. Riks, raks ja poks.

Vaihtoviikon ohjelma

Lauantaina tiukka putki jääkiekkoa. Poikien harjoitusten jälkeen on noin tunti aikaa siirtyä Sentteristä kotiluolan kautta Hakametsään liigakoitoksen alkuun. Välissä käydään suihkussa, puretaan varusteita ja syödään. Vähän säätämiseksi menee, mutta kello näytti 16:58 kun istahdin paikalle D2 1540.

Liigapelistä kommentit kertoo Aamulehti, mutta poikien harjoituksissa päästiin jäälle vähän aikaisemmin kun pyydettiin jättämään jääkone pilttuuseen. Näin saadaan se vajaa vartti enemmän kallista jääaikaa. Hinta on tänä päivänä niin huima, että yksi minuuttikin on arvokasta.

Oli valmennuskansioiden vaihtoviikot ja Punanahkojen ryhmä (Säkenet) veti tällä kertaa keskikentän karusellit. Käännöksiä, kaarroksia ja koko ajan vauhti päällä ajoi mehut - miehistä - pojat jaksoi kyllä. Kolmea poikaryhmää vuorollaan kun leikissä jahdattiin, tuntui meno reisissä ja pakaroissa viimeistään illan koittaessa.

Sunnuntaina olisi tarjolla viikonlopun toinen jäävuoro, mutta jalkapallon kehitysryhmän aloitus osuu samaan saumaan. Samalla kertaa on myös vanhempien tilaisuus, joten suunta käy Ristinarkun koululle. Viikko olisi jääkiekon "heittovuoroille" parempi ajankohta. Toivoa sopii, mutta itse ei tilanteeseen voi vaikuttaa.

perjantaina, lokakuuta 06, 2006

Kausi siirtyy muistojen joukkoon

Sorsat kohtasi kauden lopuksi vanhemmista koostetun joukkueen. Sää oli mainio ja päivällä alkanut sade oli tauonnut illaksi. Vain muutamat isot vesilammikot loivat jännittäviä tilanteita koitokseen. Kuka kastuu ja miten pahasti?

Peli alkoi vanhempien kovalla painostuksella ja hyviä tilanteita oli useita. Lopulta se maalikin tuli ja ensimmäiset jakson jälkeen vanhemmat johtivat yhdellä maalilla. Tauon jälkeen Sorsien ilme oli päättäväinen. Sotasuunnitelmia laadittiin. Tämä ei jää tähän.

Mitä pidemmällä toinen jakso eteni, Sorsien hyökkäykset vyöryivät yhä kovemmin vanhempien puolustuksen läpi. Sateinen kesä oli varmaan vienyt vanhempien joukkueen harjoitusintoa ja se alkoi näkyä kuntopohjassa. Hienoja maaleja kuitenkin tehtiin molempiin päihin ja varsinainen peliaika päättyi 3-3 tasapeliin.

Paremmuus ratkaistiin vasta rankkarikisassa, jossa Sorsat osoitti olevansa lyömätön. Sorsat upotti kaikki viisi kutiaan ja niille ei maalivahti hyvästä yrityksestä huolimatta voinut mitään. Sorsien Akseli oli maalissa lukkona ja päästi vain yhden viuhuvan vedon. Kaikki kunnia vanhemmille kovasta yrityksestä. Voitto oli niin lähellä. Ehkä ensi kesänä...

Kauden päätteeksi ripustettiin poikien kaulaan mitalit muistoksi Sorsien huimasta kaudesta. Harjoitukset ja pelitapahtumat poikivat kaulalle "kultaa", mitä muutakaan se voisi olla. Sen ovat kyllä ansainneet - MahtiSorsat.

Mitalien lisäksi kaudesta jää mieliin tapahtumia - muistoja joiden toivon jäävän positiivisena mieliin tuleville vuosille. Ehkä joku pojista tuo joskus tulevaisuudessa oman poikansa jalkapallon pariin, näyttää mitalia ja kertoo tarinaa legendaarisista Sorsista - kaudesta jolloin Kaukajärveltä kajahti...

( photos by JSS © 2006 )