Viikko pulkassa - uusi kelkassa

Luova tauko voi tuoda potkua tekstiin - tai vaikeuden jatkaa. Ainakin suurimpana syynä kirjausten puuttumiseen voi olla - ja onkin - muiden tapahtumien ja tekemisten moninainen kirjo. Jos aika ei riitä edes tärkeimpiin, on jostain pakko karsia. Blogi saa siis odottaa.

Menneen viikon aikana on yllättäen jalkapalloiltu ja kiekkoiltu. Tasaiseen tahtiin ja vuorotellen, joskus kolmeakin tapahtumaan päällekkäin. Seassa yleisurheilukisaa ja uintia - koulunkäynnin aakkosiakin opeteltu taas tänäkin syksynä.

Kaukajärven palloryhmä sai alkuviikosta kotistadionille vastaansa Lentävänniemen joukkueen, eikä ottelun hallitsijasta ollut epäilystäkään kun päädyttiin numeroihin 4-0. Joona #98 pelasi kauden parhaan pelinsä ja ehti kunnostautumaan kentällä ( 2 maalia ) sekä maalivahtina ( 2 pelastusta maaliviivalta ).

Ottelun jälkeen soturi kävi vielä hyppäämässä pituuskisat ja juoksemassa 60 metriä. Antoi muille tasoitusta, mutta se mitä haettiin saavutettiin. Harjoiteltiin turnauskestävyyttä.

Toinen jalkapallojoukkeeni 99 pelasi myös oman kotipelinsä muutamin 98-vahvistuksin. Niukasti takkiin, mutta erikoisuutena mainittakoon, että samassa joukkueessa pelasi tällä kertaa kolme sisarusta. Ja kaikki eri vuosina syntyneitä.

Tulevan viikon kalenteri näyttää urheilun osalta edellisen kopiolta, mutta pientä muutosta on tapahtunut lähinnä jääkiekon osalta. Jos näitä listaa niin nuoren liikkujan ja vanhan kiikkujan meno näyttää kalenterissa suunnilleen tältä:

Jalkapallopeli -98, tasojäät, jalkapalloharjoitus -99, vesiralli, taitojäät, jalkapalloharjoitus -98, jalkapallopeli -99, oma salibandy, jääharjoitus, jääharjoitus. Ja siinä sitten onkin viikko vierähtänyt.

Pojalla viisi tapahtumaa, isällä neljä ohjaustapahtumaa, viisi kuljetussuoritusta - jokunen ajokilometri - ja yksi oma ryhmähikoilu. Plus vielä muut omat liikuntasessiot - viisi kertaa. Ugh.

Ukkoskuuro iski Kaukajärvelle

Neljänä kesänä ei jalkaharjoituksia ole pidetty järven keskellä. Nyt sekin ihme sitten tapahtui ja kivaa tuntui olevan. "Nämä on hauskimmat harjoitukset tänä kesänä".


Taivas tyhjeni kuuron aikana totaalisesti, mutta harjoituksia ei haluttu peruuttaa. Nämä pojat pelaavat missä olosuhteissa tahansa. Eihän sille mitään esteitä ollut - sääkin oli sopivan lämmin ja pientä liikettä pidetään yllä koko ajan.


Käsiäänestyksen jälkeen käytiin rankkarikisa maalilla, jossa vettä oli kaikkein eniten. Pelin lopussa vettä olikin kertynyt jo niin paljon, että pallo upposi lähes kokonaan. Laukauksista ei maaliin asti mennyt kuin muutama. Kaikki muut pysähtyivät vesimassoihin. Kokemus tämäkin.

( Photos by JSS © 2008 )

Huurteisten pleksien alla

Jääkiekkokausi on siis käynnistynyt. Hallien huurteiset pleksit kertovat kesän olevan vielä voimissaan. Usva leijuu jään yllä silkkisenä mattona. Pukukopeissa ja käytävillä tuntuu kesätauon luoma innostuksen henki.

Vanhemmatkin seuraavat syksyn ensimmäisiä harjoituksia mielenkiinnolla. Jouluun mennessä suurin into on laantunut ja hallien reunoilla sekä katsomoissa olkaa olla väljempää. Vain innokkaimmat NHL-tähtien rakentajat tai muuten vain kiinnostuneet jaksavat olla paikalla.

Kysyy taipumatonta mielenkiintoa - ellei hulluutta - katsella samat syöttömyllyt, keilankierrot ja kirikiekot kerta toisensa jälkeen uudelleen ja uudelleen. Aika paljon olen näitä katsellut. Kaukalossa jaksaa paremmin kun on itse mukana toiminnassa. Katsomossa voi iskeä puutuminen kun vielä kylmä iskee luihin suden lailla - kovaa ja armotta.

Muutamat harjoitukset alla ja Tapparan ryhmä ponnistaa uuteen kauteen. Paljon uusia poikia on mukana ja odotukset varmaan monella toiminnan osalta odottavat. Syksy näyttää puhaltavatko uudet tuulet ja mihin suuntaan. Onko henki korkealla ja kirveen terä lyönnissä? Iskeekö meno roihuten kipinää salaman lailla ja lieskojen loimutessa valkeassa? Syksy näyttäköön.

Säätiedotus

Odotettavissa iltaan asti. Sadekuuro esiintyy pallokentällä ensimmäisten harjoitusten aikana. Seurauksena pelaajien ja ohjaajan kohtalainen kastuminen.

Ohjaajan kuivuminen ei pääse vauhtiin, koska harjoitusten jälkeistä oleilua esiintyy Sentterihallin katsomossa. Lämpötila kohdealueella lähentelee muutamia plusasteita, koska kyseessä on yksi Suomen kylmimpiä jäähalleja - Vammalan hallia lukuunottamatta, jota kylmempää paikkaa ei löydy edes Otaniemen laboratorioista.

Myöhemmin illalla rankempi sadekuuro kohtaa ohjaajan ja pallon peluun harrastajat toisella kentällä. Näin on siis vuorossa illan toinen kastuminen, mikä ei sinänsä haittaa koska kosteutta esiintyi jo paikalle saavuttaessa. Auton lämmittimen käyttäminen siirtymätaipaleen aikana ei suuremmin auttanut.

Odotettavissa loppuviikosta...

... ja ylipäänsä vielä muutaman viikon ajan varsinaista harjoitusrumbaa kun lajit pyrkivät iloisesti täyttämään iltojen tunnit. Kyllä se vielä tästä helpottaa. Kai?

Kullan maku suussa

Lauantaipäivä koitti niin Tampereella, kuin pikkuruisessa Pekingin kylässä pienessä Kiinan maassa. Molemmilla paikkakunnilla järjestettiin myös urheilukarkelot, jossa nuoriso sai mitellä riemumielin voimiaan. Ja sehän mitteli.

Olympialaisten kisapäivä alkoi suomalaisittain sangen murheellisesti, sillä Jukka Keskisalon jalka ei taipunut estekisaan. Ja jos kierretään kipupiste Rieväkylän suuntaan, ei kaupungin omalla pojalla jatkunut kisataival yhtään sen aurinkoisemmissa merkeissä. Tommi Evilä karsiutui pituushypyn finaalista. Voi murheen päivää.

Kaupissa kohtasivat nuoret palloilijat kesän viimeisessä turnauksessa ja pelastivat kisatunnelmaa minkä kykenivät - ihan vaikka olympiaadin laajuisesti. Kaukajärvi asteli kolme kertaa viheriölle ja yhtä monta kertaa palasi sieltä voittajana. Sanokoon tulosliuska mitä hyvänsä. Näin ollen se tarkoittaa kullan kiiltoa.

Hallila sai antautua 2-1 kun #97 Julius teki voittomaalin viimeisellä minuutilla lähes puolesta kentästä alanurkkaan. Täysi 30 minuuttia pelattiin voitokkaasti ja näin saatiin cup-muotoinen kisa hyvin alkuun.

Säätiedotuksen vastainen sade jatkui ja parani entisestään, kun finaaliin pyrkivät joukkueet aloittivat märällä kentällä. Vastassa oli TKT ja päivän kovin koitos. Tiukka kamppailu ei kuitenkaan jättänyt mitään epäselvää ja jälleen voitto 2-1 kun peliä oli pelattu 29 minuuttia. Viimeistä minuuttia en suostu tässä pelissä laskemaan.

Kolmannen pelin alkaessa kaikki pojat olivat läpimärkiä ja hytisivät vilusta, mutta taistelutahtoa ei vain saatu nujerrettua. Kentällä vastustaja pääsi helposti maalin johtoon, mutta sen jälkeen pikajuna lähti puskemaan ja vauhti kiihtyi samaan tahtiin kuin taivas aukeni yhä lisääntyville vesimassoille. Loppupeli mentiin hyökkäysvoittoisesti kohti PJK:n maalia. 3-1 numerot viimeiseen peliin.

Kauden parasta turnauspeliä Kaukajärveltä. Kaikki ikäluokan joukkueet ovat melko tasaväkisiä ja hyvänä päivänä kuka tahansa voi yllättää. Viime syksyn ikäkausikarsinta vei parhaat jokaisesta joukkueesta ja näin tasoitus tapahtui.

Kiitos pojat! Näitä pelejä oli ilo katsella. Tämän tyytyväisempi ei valmentaja voisi olla niin pelituloksen, joukkuehengen kuin peli-ilonkin osalta. Te olitte mahtavia kaikki!

Makkaraa, tekohampaita ja neljän tunnin kuurosade. Siinä loput turnauksen elementit. Ensi kesänä palataan uusin voimin tuleviin turnauksiin.

---

Jälkikirjoitus

Vaikka silmissäni turnaus oli kullanhohtoinen, virallisessa tuloslistassa Kaukajärvi löytyy pronssiottelun voittajana. Mitä siis tapahtui toisen ottelun viimeisellä minuutilla? Sen aikana vastustaja tasoitti ja meni lopulta rankkareilla loppuotteluun - ja voitti sen 7-1.

Kuka siis olikaan todellinen voittaja tässä turnauksessa? Sitä viimeistä minuuttia en hyväksy. Näitä ei saa tapahtua. Jos ollaan huonoja ja hävitään - se on ok. Nyt oltiin parempia ja hävittiin.

Itkua vaihtopenkillä pelin jälkeen... Selittelyä miksi näin kävi... Keskustelua ja suostuttelua riviin huutamaan pelin lopuksi... Miksi näin, miksi...?

Tätä on jalkapallo. Joskus ottaa koville. Mitä siis viimeisellä minuutilla tapahtui? Se jääköön ikuiseksi arvoitukseksi.

---

( Photo by JSS © 2008 )

Suurten kisojen tunnelmat

Kisat pyörähtivät käyntiin monenlaisissa tunnelmissa. Urheilun juhlan kulissien takana velloo monenlaisia keitoksia ja uhkia. Onkohan tässä siis mitään uutta edellisiin kisoihin? Politiikkaa pelikentillä.

Keskustelua on myös käyty siitä, mikä on olympiakelpoinen laji ja miten se määritellään. Uusia - erikoisiakin - lajeja suunnitellaan otettavaksi mukaan kisoihin. Näkemyksiä on monenlaisia ja joitain nykyisiäkin muotoja katsotaan karsastellen.

Urheilulajeista on muutenkin tapana tehdä kulttuuri-, luokka- tai elämäntapalokerointeja. Olipa joku lehti kisojen alkaessa määritellyt eri lajien poliittista jakautumakenttää. Joku oli sossujen laji, toinen taas kokoomuksen heiniä.

Kymmenvuotiaiden touhuja on mukava katsella. Siellä lajien ulkopuoliset statukset tai keinotekoiset määrittelyt eivät saa minkäänlaista jalansijaa. Jos lajia on hauska kokeilla tai harrastaa, mitään esteitä ei ole. Vehkeet mukaan ja menoksi.

Aikuisena olisi mukava säilyttää tuo avoin, innostunut ja tutkiskeleva kiinnostus urheiluun. Ja olisiko tässä avain myös olympialaisissa menestyvien taustalla. Muista välittämätön tarmo paneutua oman lajinsa hienouksiin. Ja voihan asiaa soveltaa ihan harrastajatasollakin. Säilyköön ja kasvakoon puhdas urheilemisen ilo. Tätä sanomaa kannattaa varmaan vaalia ja viedä eteenpäin lasten pelikentillä liikkuessa?

Arki iskee leukaan

Loma loppuu ja kalenteri loppuu - tai ainakin tila siitä. Kaikki tapahtumat vyöryvät suojattoman lomalta palaajan eteen kuin hyökyaalto surffarin niskaan. Kun vielä koulujen ovet avautuvat ensi viikolla, on siinä tapahtumaa kerrakseen.

Joona on syksyn ensimmäisen tutustumisensa jäiseen elementtiin ottanut ja ensi viikolla käynnistyvät hommat kaukalossa tosissaan. Nyt puetaan taas kirvespaita päälle ja katsellaan uuteen kauteen.

Vaikka viikko on vasta alussa, on jalkapallon ryminäryhmä ehtinyt vetää yhdet harjoitukset ja otta syyskauden ensimmäisen voittonsa sarjassa. Hervanta taipui tällä kertaa 9-3.

Viisi maalia yhdelle ukolle samassa pelissä kertoo jotain maalinälästä. Varsinkin jos pelipaikka ottelussa on puolustajan tontilla, mutta sijainti jatkuvasti ylimpänä kärjessä. Tämä kertoo vain siitä, että loman aikana on syntynyt kova tarve tehdä maaleja. Maalille mennään ja palloja pistetään sisään. Vähän ihmettelen tätä energian määrää, sillä "paristoukolla" on takana viiden päivän kiekkoleiri kahdella harjoituksella per päivä. Kokeilkaa huviksenne miten jalka nousee.

Jalkapallo pyörii täysillä, jääkiekko käynnistyy - eikä siinä vielä kaikki. Kouluhommiinkin pitäisi löytyä aikaa. Täyttä tohinaa on pienten miesten syksy. Niin on muuten isojenkin miesten syksy. Greenillekin pitäisi ehtiä.