tiistaina, lokakuuta 31, 2006

Lumimyrskyssä

Talvi saapui myrskyn siivin. Ilman varoitusta puski ja puhalsi lunta vaakasuoraan. Kylvi kylmänsiemenensä keskellemme.

Ensilumessa on huimaa taikaa - erityisesti kun se vyöryy ympärillemme pontevalla vimmalla. Liikenne on häiriintynyt, sähköt katkeilevat ja ihmisten elämä on vähän sekaisin. Olisi kuitenkin osattava ottaa ilo irti tästä ainutlaatuisesta tapahtumasta.

Lapset ryntäsivät illan puhinaan ja tuiskuun riemusta hihkuen. Puhtailla kinoksilla oli hauskaa painiskella. Takin sisään tunkeva lumi näytti vain lisäävän intoa - joka pakotti pomppimaan, hyörimään ja juoksemaan läpi ujeltavan tuulen.

Lasten ensi kosketus alkavaan talveen. Elämän pieniä suuria hetkiä...

( photo by JSS © 2006 )

maanantaina, lokakuuta 30, 2006

Puurot kupista

Sunnuntain ensimmäiset sarjapelit herättivät muutamia kysymyksiä.

Onko pelitapahtumia liikaa? Onko miniturnauksen toinen peli liikaa? Yleisiä havaintoja nyt ja viime kaudelta 8-vuotiaiden jääkiekon parista...

Ensimmäinen kysymys. On, jos...

...kilpaileminen ja tulosten tavoittelu ovat tärkeämpiä kuin asioiden harjoittelu. Harjoituksissa päästään suurempiin toistomääriin kuin pelitapahtumissa, joten samassa ajassa opitaan ja saadaan yksilön kehityksen kannalta enemmän hyötyä. Harjoitus on siis vähintään yhtä tärkeä kuin peli. Tästä huolimatta sekä jalkapallon ja jääkiekon puolella pelitapahtumiin osallistutaan paremmin kuin harjoituksiin. Miksi?

...liika kilpailu luo lapselle paineita, jotka voivat olla tälle kasvuvaiheelle haitallisia - 7-9-vuotias on löytöretkeilijä joka ei tarvitse painostusta, ärhentelyä ja moittimista. "Lasta ei pidä karaista kilpailuttamalla", totesi psykologi Tuovi Keränen Tampere-talon seminaarin puheenvuorossaan.

Toinen kysymys. On, koska näyttää...

... että osa vanhemmista haluaa tapahtuman päätökseen mahdollisimman pian ja kotimatkalle. Tuplaottelut sovitaan pelattavaksi "putkeen". Meillä tauko kuitenkin pidettiin. Luistimet pois, tankkaus ja hetken lepo "puolimatkassa" ovat ehkä paikallaan kun pelataan 4x20 min jääkiekkoa.

... että tauonkin jälkeen oli toisessa pelissä havaittavissa selkeitä väsymisen merkkejä poikien otteissa. Palveleeko tämä toinen peli ketään? Jos katsotaan ensimmäisen kysymyksen vastausta, tullaan ajatukseen että pelin pitäisi palvella harjoittelua. Kun tähän lisätään tosiasia, että mitään harjoitusta ei tulisi jatkaa jos harjoitettava ( 8v poika ) on väsynyt tai ei jaksa keskittyä. Harjoituksesta ei saada hyötyä ja huono keskittyminen ruokkii myös vaaratilanteita.

Yhteenveto ja loppupäätelmä olisi: Vähentäisin pelien määrä. Lisäisin vastaavasti harjoitusten määrää. Jättäisin tuplapelit turnauksiin. (... jos olisin asioihin vaikuttamaan pystyvä päällikkö... )

Kilpailu on kuitenkin kova juttu ja iloinen asia. Sunnuntaina oli vieraaksi saapunut Ilves...

Säkenet pelasi kauden parhaan pelinsä sunnuntaina, johti Detroit A:ta vastaan jo 4-1, mutta joutui lopulta tyytymään tasapeliin 4-4. Hyökkäyspeli toimi ja kova yritys teki pelistä mukavaa katsottavaa. Puolustus vähän unohtui varsinkin toiselta ketjulta joka puski innossaan neljän "hyökkäysintoisen" kirvesrinnan voimin vastustajan maalille hässäköimään.

Toiseen peliin lähdettiin väsymyksen jo painaessa, mutta loppujaksolla saatiin luistinta vielä kulkemaan ja luvut kaunisteltiin numeroihin 3-6. Detroitin B oli tänään A.

Tihulainen oli käynyt toisen pelin aikana kopissa ja levitellyt joukkueen maalivahdin kalliit varusteet pitkin koppia ja käytäviä. Maskia ja hanskaa keräiltiin kaukalon vierestä, suojuksia ja paitaa sisätiloista.

Sellaisia vieraita tällä kertaa. Kuin sadun karhut ( ilvekset ) jotka söivät ensin puuron ( veivät pisteet ) ja sekoittivat vielä sängynkin ( varusteet )...

sunnuntaina, lokakuuta 29, 2006

Kopista puuhun

Lauantaina kopissa valittiin epäviralliset "koppiapinat". Tittelin saaminen edellyttää kopissa jatkuvaa pelleilyä, pölpötystä, ilveilyä, naamanvääntöä, vipinää, touhuamista... lähinnä kaikkea mitä ihmisen lajitoverit harrastavat puussa.

Tittelin jako ei ole rangaistus, eikä paheksuva, vaan lähinnä huvittuneen toteava rinnastus. Seuraava ajatus onkin, voisiko joukkueen kassan kartuttamiseksi ryhtyä myymään lippuja pukukoppiin? Näe Sentterin aidot "koppiapinat" vauhdissa!

Jäällä mentiinkin sitten asiallisesti ja harjoituksiin keskittyen. Harjoituspisteiden toimivuuden "balanssi" ei tänään sykkinyt samaan tahtiin, mutta joskus näin käy. Luistelun puolella toimittiin niukkuuden linjalla tällä kertaa, johtuen harjoitteiden valinnasta.

Poikien "painiharjoitus" keskikentällä sai uteliaita seuraajia viereisestäkin kaukalosta. Kyseessä olikin keskivartaloa ja "karhunpainiviettiä" ruokkiva koitos, jossa muksiminen oli ehdottomasti kielletty. Ohjaajien puolesta pidettiin myös huoli siitä, että vääntö tapahtuu vain vartalosta, asianmukaisesti ja turvallisesti. Pojilla näytti olevan hauskaa, vaikka leikki loppuikin turhan nopeasti. Kyseessä on sen tyypin harjoitus, jonka kesto ei saa olla kovin pitkä.

Ai niin... tittelinsä ansaitsivat äänin 2-0... Topi ja Joona S.

perjantaina, lokakuuta 27, 2006

Runko kierossa

Oulun Kärppien liigajoukkueen lääkäri ja fyysisen puolen valmentaja Harri Hakkarainen luennoi Tampere-talon seminaarissa keskiviikkona. Oulussa on kokeiltu kolmen vuoden ajan perusteellisia lääkärintarkastuksia C-tasolle siirtyville junioreille. Kokemukset ovat olleet hyviä ja paljastaneet monia asioita, jotka voidaan ottaa harjoittelussa huomioon ja korjata tulevina vuosina.

Nuorten lihastasapaino on nykypäivänä jopa urheilijoilla puutteellinen. Osasta nuoria C-junnuja pystyi kertomaan pelkästään katsomalla onko kyseessä leftin vai rightin mies. Selkärangan pitäisi olla suora - eli ryhti mallillaan - mutta näin ei aina ollut, vaan todettiin yksipuolisen harjoittelun aiheuttama heikentynyt lihastasapaino. Runko kierossa.

On mahdollista että lääkärintarkastukset yleistyvät myös muilla seuroilla kunhan kokemuksia saadaan. Maksu tästäkin toiminnasta otetaan sieltä tutusta paikasta - vanhempien kukkarosta.

torstaina, lokakuuta 26, 2006

Seminaari

Välillä osuu kohdalle päiviä jolloin pitäisi olla useammassa paikassa yhtäaikaa. Keskiviikkoiltana oli tarjolla saliharjoitus, kiekkokoulutusta Ylöjärvellä ja seminaari Tampere-talossa. Kiinnostus veti kyllä kaikkiin, mutta elämä on valintoja. Suuntasin siis seminaariin johon olin myös ilmoittautunut.

Myös tämän päivän Aamulehti kirjoitti samasta Nuori Suomi, Kilpailo-seminaarista. Lähes kolme tuntia tuli mielenkiintoista asiaa. Tapahtuman pääteema selviää tästä tietoiskusta. Miten vanhempien ja valmentajien pitäisi suhtautua lasten kilpailuun.

Pitänee palata näihin myöhemmin kunhan aineksia on vähän sulateltu. Paljon uutta ja mielenkiintoista juttua jäi haaviin. Tärkeimpänä kuitenkin vahvistusta jo tehdyille kuvioille. Aiheesta lisää tulevina päivinä.

maanantaina, lokakuuta 23, 2006

Hikitunti

Vähän harmitti kun ohjasin kiekon maalin nurkalta viisitoista senttiä ohi Barkovin nappisyötöstä. Joku voisi ajatella että unta on nähty? Näin kuitenkin tapahtui sunnuntai-iltana Vake-jäillä ja syöttäjänä tosiaan oli aikoinaan Tapparassa kymmenen kautta tahkonnut hyökkääjä Alexander Barkov.

Hakametsän ykköshalli on lämmin paikka ja kun vauhtia pidettiin, oli tunti ihan riittävän mittainen pelisessio muutamalla vaihtomiehellä. Hiki tuli ja pystyi vielä kävelemään omin voimin koppiin. Liigapeleissä hallin mittarissa on yleensä +19 astetta. Nyt lukema oli pelin aikana +15 tyhjällä katsomolla.

Pallo liikkeelle

Sunnuntai-iltapäivää vietettiin jalkapallon parissa. Poika salissa ja itse katsomon puolella vanhemman roolissa. Outo juttu.

Perusjutuilla lähdettiin liikkeelle ja niin mennään jatkossakin. Pohjat kuntoon ja sitten vaikeampien juttujen pariin. Kiirettä ei ole. Kesällä nähdään mikä on talven kehitys ollut.

Hauskaakin näytti olevan koko puolitoistatuntisen ajan ja tämä onkin erittäin tärkeä juttu. Eihän sitä muuten jaksaisikaan.

( photo by JSS © 2006 )

sunnuntaina, lokakuuta 22, 2006

Takapihalla kasvaneet

Marko Leppänen kirjoittaa sunnuntain Aamulehdessä urheilun piharatamoista. Siitä hengestä ja aitoudesta joka vielä kukoistaa suurelta yleisöltä näkymättömässä toiminnassa - harjoituksissa, pelikentillä ja kaukaloissa. Näistä ympyröistä ovat kaukana julkisuuden raha, tappelut, sopupelit ja muu hammastenkiristys.

Junnujen leikkikehissä olen itsekin kohdannut näitä piharatamoita, jotka kukoistavat ja kasvavat silkasta ilosta harrastaa. Henkeä on vielä jäljellä.

Leppäsen kirjoittaa myös blogia ja sitä voi lukea tästä.

Samaisessa sunnuntain lehdessä on sivulla 25 hupaisa miesten SM-liigan sarjataulukko. Joukkueet ja pisteet ovat ihan sekaisin. Blues johtaa 19 pisteellä, HPK pitää perää 6 pisteellä. Kärpilläkin vasta 11 pistettä!

Asia selviää kun kääntää sivulle 26 jossa on muita tilastoja. Nuorten SM-liigan taulukko näyttää olevan täysin samanlainen kuin miesten vastaava.

lauantaina, lokakuuta 21, 2006

Uusi peluri näytillä

Syysloman loppuvaihe karsi poikia kaukalosta. Kaventuneella porukalla mentiin lähinnä pelilinjalla. Täyskentällä saatiin vauhtia ukkoihin ja kiekkoon - tai ainakin sitä toivottiin. Kiekko liikkuu aina nopeammin kuin pelaaja ja syöttö tekee tilaa.

Säkenet sai uuden jäsenen kun Eemeli liittyi mukaan joukkoon. Myös muita kyselyjä on tullut, joten ryhmän tavoitekoko saattaa vielä täyttyä. Uusia ehdokkaita voi näkyä jäällä jo viikon päästä.

Ohjaajat pääsivät kokeilemaan pelissä maalivahdin taitojaan, kun paikalla oli vain yksi veskari. Monta meni sisään. Polvisuojatkin olivat ihan hyvä juttu vaikka kiekkoja niihin ei kopissutkaan. Ilman niitä olisi varmasti osunut - kipeästi luuhun. Onneksi kuteja ei tullut ylös. Sininen kevytkiekkokin on sentään suhteellisen kova kapine - hampaiden välissäkin...

keskiviikkona, lokakuuta 18, 2006

Syysloman helteet

Syysloma oli karsinut salikävijät kahdeksaan poikaan. Jostain syystä salissa oli kunnolla lämpöä päällä, etten sanoisi helteiset oltavat - johtuiko sitten loma-ajasta vai viallisesta ilmanvaihdosta? Kaikesta huolimatta kerättiin lisää hikeä askellusten ja pelien merkeissä.

Koripallo näytti sujuvan aika mallikkaasti. Viime talvena sitäkin harjoiteltiin muiden ohella. Pallot ja muut välineet pitää jatkossakin tuoda omasta takaa. Välineitä kyllä talosta löytyy, mutta avaimet pysyvät visusti muiden hallussa. Selvitysteni mukaan patjojen lisäksi mitään muuta ei ole tarjolla.

Viime kaudella Karosen koulun rehtorin kanssa päästiin yhteisymmärrykseen ja kaikki salin varusteet oli käytössä. Nyt pitää toiminta miettiä sen mukaan mitä välineitä keneltäkin sattuu kotoa löytymään.

Loppuvenyttelyssä pojat saivat aikaan toimivan laskurin. Sekunnilleen mentiin jokainen liike kolmeenkymppiin - Aleksin, Nikon ja "kukahansekolmasnytolikaan" tahdissa. Oppi ainakin meni kirjaimellisesti perille. Etten sanoisi numeraalisesti.

maanantaina, lokakuuta 16, 2006

Turnauksessa kuultua

Liikkuva agenttimme kävi Helsingissä vakoilemassa Jokerien harjoituksia ja kertoi turnauksessa kuulumisia. Samanikäiset pojat - kuin meillä - käyvät jäällä kaksi kertaa viikossa puolentoista tunnin vuoroissa. Tämän lisäksi on pelit päälle. Ja harjoitukset koostuvat lähinnä: luistelusta, luistelusta ja luistelusta... ja se näkyy. Pelitilanteita ei harjoitella.

"Odotetaan pelin loppuun niin nähdään kuka palkitaan parhaana pelaajana". Kommentti turnauksessa vastapuolen vaihtopenkin liepeiltä. Itse en ole koskaan palkinnut parasta pelaajaa, vaan kova yritys on riittänyt - ja tarve palkinnolle. Tasaisesti kauden mittaan kaikille. Lähes kaikille...

Lekin valmentaja korjasi yhdessä pelissä palkitsijaa, joka aloitti: "Ja parhaina palkitaan... ". "Annetaan tsempparipalkinto", tuli kommentti välittömästi. Oikeinhan tuo onkin.

sunnuntaina, lokakuuta 15, 2006

Turnaus - neljäs peli

Kopeissa on välillä ahdasta, mutta iltapäivän ruuhka Sentterin numerossa 3 oli jotain aivan käsittämätöntä - melkein kuin Paasikiventiellä kello 16. Tuleva vastustaja oli samassa kopissa ja Joona #77 psyykkasi jatkuvasti vierailijoita. Ylöjärven Hikisukat oli tokaisujen siisteimmästä päästä. Humoristi hiljeni kun uhkailin kotiinlähdöllä.

Kentällä mentiin sekoitetuin ketjuin ja homma toimi hyvin kolmella kentällisellä. Pojat jaksoivat luistella vaikka olikin kyseessä turnauksen viimeinen peli. Mika veti "salmiakkia", jossa maalien edustoilla on yhdet ja laidoilla toiset ukot. Säkeneissä on tähän asti menty tähän asti vain perinteistä "neliötä" - 2p ja 2h-linjaa. Ei silti, samalta tuo peli näytti käytännössä kun jäällä menoa katseli. Jos se ukko maalilta puuttuu, niin se puuttuu - riippumatta systeemistä.

Peli oli vauhdikasta ja tasaista. Ylöjärvi karkasi lopussa 6-3 voittoon, mutta yritystä riitti Säkenet-Salamat-Lieskat-yhdistelmälläkin. Eri joukkueista tulleet eivät ihan olleet samoilla "aallonpituuksilla". Välillä aloitukseenkin tunki kolme poikaa kerralla.

Itse asiassa tämä kolmen joukkueen "tapaaminen" oli virkistävä poikkeus totuttuun - ja kuten Mikan kanssa todettiin, mukava pojillekin kun saavat välillä pelata "koko" ryhmällä ja muidenkin kanssa yhdessä.

Viikonlopun turnaus saatiin pelattua ja koko viikonloppu siihen menikin. Kun pelit ovat näin pitkin aikavälein, niin näihin todella hupenee se kaksi päivää. Paljon muuta ei sitten ehdikään tehdä. Välillä kun pitää huoltaa, syödä ja hetkeksi istuakin.

Sarjapelkit käynnistyvät lähiaikoina, mutta sitä ennen harjoitellaan ja odotellaan ensilumia. Sen jälkeen on aika odotella myös luonnonjäiden saapumista. Talvi tulee ja kausi jatkuu.

Turnaus - kolmas peli

Lekiä vastaan peli kulki iloisesti. Pari tolppaa jos olisi saatu sisään, peli olisi kääntynyt uuteen malliin. Nyt vastustaja oli numeroilla 4-1 parempi. Lekiä vastaan on aina mukava pelata. Vastus on kovaa, mutta rehtiä.

Yksi pojista sairastui, joten vakioketjuihin ei päästy nytkään. Joukkueet ovat miehityksiltään nyt niin vähälukuisia, että sairastelut ja muut poissaolot tuntuvat heti. Se havaittiin myös ryhmän toisessa joukkueessa, jossa eilen saatiin hädin tuskin yksi kenttä kasaan. Ja pelin lopussa alkaa väsy painaa ja vauhti pudota. Tässä näkyy juuri se mitä itse pelkäsin, kun kolmas joukkue muodostettiin.

Iltapäivällä kolmen joukkueemme "sekaryhmä" kohtaa Y-Ilveksen. Mielenkiintoista nähdä miten peli kulkee. Peluutuksesta ei sen enempää. Harjoitusryhmän vastuuvalmentaja huolehtii tällä kertaa siitä puolesta. Itse voi keskittyä ehkä enemmän juottohommiin.

lauantaina, lokakuuta 14, 2006

Turnaus - toinen peli

Iltapäivän virkeät mielet saivat maalihanat avautumaan - valitettavasti myös omassa päässä. Peliä mentiinkin tasaisissa merkeissä, kuten luvut 4-4 myös osoittavat. Vastustajan peli perustui muutaman ( yhden ) huippuliukkaan yksilön varaan. Meillä peli kulki kautta linjan molemmilla ketjuilla.

Joonatan #70 kunnostautui tekemällä maaleista kaksi ja nimenomaan pelaamalla loppuun asti maalilla. Luistin kulki kaikilla aamun peliä iloisemmin ja peli pyörikin enemmän vastustajan maalilla. Ottelun hienoin maali syntyi kun Säkenet pelasi syötellen "kolmiolla" sisään.

Voitto on vielä ottamatta, mutta peli-ilme on koko joukkueella raikkaan irtonainen. Joona #77 liikkumiseen jäällä olen myös tyytyväinen. "Spurttivaihdetta" on opittu käyttämään yhä enemmän ja mailan käyttökin parantunut.

Sunnuntaina haukotellaan jäällä Lekiä vastaan jo 9:30. Aikainen herätys tiedossa. Mika jolkottelee heti aamusta vieläkin hirvien perässä, joten mietin kentät aamun peliin:
  • Maalissa Joonatan #70
  • Puolustuksessa Antero #29 - Topi #95
  • Hyökkäyksessä Niko #50 - Otto #73
  • Puolustuksessa Tony #16 - Aleksi #32
  • Hyökkäyksessä Jeremi #24 - Joona #77

Pelkästään voittoa tavoitellessa kentät olisivat erilaisia. Lähtökohtana on kuitenkin se, että kaikki pojat pääsevät kokeilemaan peleissä molemmilla pelipaikoilla - halukkaat myös maalivahtina. Nämä kokemukset ovat tärkeämpiä tässä iässä kuin pelkän voiton tavoittelu.

Turnaus - ensimmäinen peli

Kauden ensimmäisessä pelissä Y-Tapparaa vastaan otettiin takkiin "kolme nolla" - ihan lukujenkin puolesta. Harmi vaan ettei päästy pelaamaan kunnolla niillä kokoonpanoilla jotka pahviin kirjoitin. Yksi puolustajista oli 10 minuuttia myöhässä ja yksi hyökkääjä sai tällin kymppiä ennen loppua - istui penkillä päätösvihellykseen asti.

Kovasti pojilla oli yritystä, mutta vastustajan isokokoinen maalivahti peitti aukkonsa. Yksi hyvä laukaus saatiin suoraan aloituksesta. Toinenkin tuli kun Joona #77 laukoi ylös Topin #95 syötöstä, mutta maalilla seisoi muuri. Tämän lisäksi oli muutamia "hässäköitä" joista ei sen kummempaa syntynyt.

Sähinää oli kopissa myös pelin jälkeen - perinteiseen turnaustyyliin - kun kaksi joukkuetta vanhempineen on tungettu samaan koppiin. Toinen ryhmä yrittää päästä kentälle ja toinen pois. Siinä sitten etsittiin jonkun hukkunutta kassia, väisteltiin ja pujoteltiin. Kyllähän ne "solmut" siitä purkautuivat kun väki alkoi häipyä kaukaloon tai käytävälle.

Iltapäivällä on vastassa toinen Tapparan joukkue - Valkeat. Nyt lähdetään liikkeelle seuraavilla ryhmityksillä:

  • Maalissa Topi #95
  • Puolustuksessa Niko #50 - Jeremi #24
  • Hyökkäyksessä Tony #16 - Aleksi #32
  • Puolustuksessa Otto #73 - Joona #77
  • Hyökkäyksessä Antero #29 - Joonatan #70

perjantaina, lokakuuta 13, 2006

Ketjut kasassa

Viikonloppuna pelataan poikien kauden ensimmäinen kiekkoturnaus. Molempina päivinä on kaksi tiukkaa vääntöä. Lauantaina aamupäivällä Säkenet lähtee hakemaan ensimmäistä voittoa Ylöjärven Tapparasta.

Kokoonpanot olen laatinut ensimmäiseen peliin seuraavasti. Kahdella ketjulla mennään:
  • Maalissa Jeremi #24
  • Puolustuksessa Aleksi #32 - Joonatan #70
  • Hyökkäyksessä Tony #16 - Niko #50
  • Puolustuksessa Otto #73 - Antero #29
  • Hyökkäyksessä Topi #95 - Joona #77
Näillä mennään ja taktiikkana on... Valitettavasti tämän enempää ei voi kertoa, koska Ylöjärvelläkin kuuleman mukaan tätä blogia luetaan. Sen verran voin kuitenkin paljastaa, että tarkoitus on pitää oma maali puhtaana ja tehdä vastustajan verkkoon useampikin osuma.

Turnausraportit, kehut ja selitykset viikonloppuna...

torstaina, lokakuuta 12, 2006

Poika kotiin!

Kaukajärven kaupunginosa sai tällä kaudella seuran kiertopokaalin palkinnoksi toiminnastaan. Mukavaa nähdä että työ on huomattu myös seuran ylemmällä taholla. Sunnuntaina Sorsat pääsevät halutessaan nostelemaan pokaalia. Kiitos pojat!

Pyörii pyörii...

Keskiviikkona tehtiin salilla muun ohessa kärrynpyöriä. Tino oli jo aika mestari, Mikko tuli hyvänä kakkosena ja monella muullakin oli kovaa yritystä. Kärrynpyöriä voi harjoitella vaikka kotipihalla, varsinkin kun säät näyttävät jatkuvat lämpiminä - ruohokin jatkaa vaan kasvuaan.

Tästä voi hakea vinkkejä muihin liikkeisiin kun kärrynpyörät alkavat rullata sujuvasti.

tiistaina, lokakuuta 10, 2006

Porin Matin paluu

Uutisen mukaan "Porin Matti" palaa ruotuun. Viime kauden väriläiskä ja jäähykuningas Matt Nickerson tekee paluun ja ottaa paikkansa Ässien joukkueesta.

Fanilauma on innoissaan mutta auttaako tämä pohjilla rämpivää joukkuetta? Nettiradio kertoi juuri rankkarikisavoitosta Kalpaa vastaan. Joko tästä lähtee kausi irtoamaan?

Miten istuu uusittu tuomarilinja Nickersonin "tuttuun" pelityyliin? Onko odotettavissa melkoinen määrä "istuntoja"?

Porin Matti on muuten oikeasti vanha kamiina ja hyvä sellainen. Lämpenee nopeasti ja pysyy pitkään kuumana.

( photo by JSS © 2005 )

Muistelot

Kiekkokauden päästyä vauhtiin voi muistella vuoden 1995 MM-joukkuetta. Aiheesta kertovan kirjan voi ladata tästä. Eikä maksa mitään. Kirjoittajan muita juttuja voi lukea täältä.

sunnuntaina, lokakuuta 08, 2006

Uusi porras

Pitkästä aikaa olin mukana pelkästään vanhempana kun Kehitysjoukkue F-9 käynnisti toimintansa. Onhan se hyvä Joonallekin välillä totutella siihen, ettei iskä ole aina mukana harjoituksissa. Ja innokkaissa merkeissä ensimmäinen kerta näytti sujuvan uusien vetäjien ja poikien kanssa. No, onhan Sorsien Otto yhtenä tuttuna joukkueessa mukana.

Samalla kun pojat touhusivat salissa, vanhemmilla oli oma tilaisuutensa toisessa kerroksessa. Toiminta ei paljonkaan eroa kesän vastaavasta, mutta pieni porras kuitenkin noustaan jalkapallon saralla. Nyt keskittymistä itse asiaan odotetaan ja siltä pohjalta nämä pojat jalkapallokouluun on kutsuttu.

Tässä vaiheessa ei taitotaso ole ratkaisevin tekijä, vaan innokkuus ja halu oppia uutta. Kukaan - ei edes asiantuntija - pysty sanomaan kenestä pojasta tulee jalkapalloilija - tai jääkiekkoilija - koska siihen vaikuttavat niin monet asiat. Maajoukkuettakin valmentanut Jyrki Heliskoski on kuuleman mukaan kerran sanonut kahden pelaajan kohdalla ettei näistä koskaan tule jalkapalloilijaa. Ei sano enää. Nämä kaksi nuorukaista olivat Sami Hyypiä ja Joonas Kolkka.

Salilla jatketaan sunnuntaisin, kunnes päästään marraskuussa uuteen futsalsaliin Pirkkahalliin. Remontti viivästyi kuukaudella kun joku oli unohtanut tilata verhon salibandy- ja futsalkentän väliin. Reikäpallon karkaaminen ei niin huolestuttavalta tunnu, mutta jalkapallosta voidaan olla eri mieltä. Myös valaisimien suojaukset puuttuivat salista ja sen tietää miten siinä käy ensimmäisten harjoitusten jälkeen. Riks, raks ja poks.

Vaihtoviikon ohjelma

Lauantaina tiukka putki jääkiekkoa. Poikien harjoitusten jälkeen on noin tunti aikaa siirtyä Sentteristä kotiluolan kautta Hakametsään liigakoitoksen alkuun. Välissä käydään suihkussa, puretaan varusteita ja syödään. Vähän säätämiseksi menee, mutta kello näytti 16:58 kun istahdin paikalle D2 1540.

Liigapelistä kommentit kertoo Aamulehti, mutta poikien harjoituksissa päästiin jäälle vähän aikaisemmin kun pyydettiin jättämään jääkone pilttuuseen. Näin saadaan se vajaa vartti enemmän kallista jääaikaa. Hinta on tänä päivänä niin huima, että yksi minuuttikin on arvokasta.

Oli valmennuskansioiden vaihtoviikot ja Punanahkojen ryhmä (Säkenet) veti tällä kertaa keskikentän karusellit. Käännöksiä, kaarroksia ja koko ajan vauhti päällä ajoi mehut - miehistä - pojat jaksoi kyllä. Kolmea poikaryhmää vuorollaan kun leikissä jahdattiin, tuntui meno reisissä ja pakaroissa viimeistään illan koittaessa.

Sunnuntaina olisi tarjolla viikonlopun toinen jäävuoro, mutta jalkapallon kehitysryhmän aloitus osuu samaan saumaan. Samalla kertaa on myös vanhempien tilaisuus, joten suunta käy Ristinarkun koululle. Viikko olisi jääkiekon "heittovuoroille" parempi ajankohta. Toivoa sopii, mutta itse ei tilanteeseen voi vaikuttaa.

perjantaina, lokakuuta 06, 2006

Kausi siirtyy muistojen joukkoon

Sorsat kohtasi kauden lopuksi vanhemmista koostetun joukkueen. Sää oli mainio ja päivällä alkanut sade oli tauonnut illaksi. Vain muutamat isot vesilammikot loivat jännittäviä tilanteita koitokseen. Kuka kastuu ja miten pahasti?

Peli alkoi vanhempien kovalla painostuksella ja hyviä tilanteita oli useita. Lopulta se maalikin tuli ja ensimmäiset jakson jälkeen vanhemmat johtivat yhdellä maalilla. Tauon jälkeen Sorsien ilme oli päättäväinen. Sotasuunnitelmia laadittiin. Tämä ei jää tähän.

Mitä pidemmällä toinen jakso eteni, Sorsien hyökkäykset vyöryivät yhä kovemmin vanhempien puolustuksen läpi. Sateinen kesä oli varmaan vienyt vanhempien joukkueen harjoitusintoa ja se alkoi näkyä kuntopohjassa. Hienoja maaleja kuitenkin tehtiin molempiin päihin ja varsinainen peliaika päättyi 3-3 tasapeliin.

Paremmuus ratkaistiin vasta rankkarikisassa, jossa Sorsat osoitti olevansa lyömätön. Sorsat upotti kaikki viisi kutiaan ja niille ei maalivahti hyvästä yrityksestä huolimatta voinut mitään. Sorsien Akseli oli maalissa lukkona ja päästi vain yhden viuhuvan vedon. Kaikki kunnia vanhemmille kovasta yrityksestä. Voitto oli niin lähellä. Ehkä ensi kesänä...

Kauden päätteeksi ripustettiin poikien kaulaan mitalit muistoksi Sorsien huimasta kaudesta. Harjoitukset ja pelitapahtumat poikivat kaulalle "kultaa", mitä muutakaan se voisi olla. Sen ovat kyllä ansainneet - MahtiSorsat.

Mitalien lisäksi kaudesta jää mieliin tapahtumia - muistoja joiden toivon jäävän positiivisena mieliin tuleville vuosille. Ehkä joku pojista tuo joskus tulevaisuudessa oman poikansa jalkapallon pariin, näyttää mitalia ja kertoo tarinaa legendaarisista Sorsista - kaudesta jolloin Kaukajärveltä kajahti...

( photos by JSS © 2006 )

tiistaina, lokakuuta 03, 2006

Kauden katsaus


Jalkapallokausi aloitettiin toukokuussa ja kaikkien yllätyksenä pientä väkeä tuli, riitti ja pursui harrastuksen pariin yli yhden joukkueen rajojen. Muutamat ensimmäiset harjoitukset vietiin läpi suurella ryhmällä, kunnes oma vetäjä Ankoille sitten löytyi.

Keväällä kun toiselle joukkueelle haettiin omaa ohjaajaa, ehdotin ratkaisua jossa olisin ottanut Sorsien lisäksi toisenkin joukkueen vetääkseni. Ehkä se olisi ollut liian iso urakka. Onneksi asiat saatiin kohdalleen.

Nyt kausi on takana ja aika katsoa miten se meni. Sorsilla oli mielestäni erittäin hyvä, yhtenäinen joukkuehenki ja kova innostus jalkapalloon. Kaikkien kavereita oltiin, vaikka välillä kinasteltiin ja painittiin - mikä on normaalia tämän ikäisillä pojilla. Käyttäytyminen pelikentillä oli kuitenkin mallikasta, josta olen hyvin ylpeä. Vastustajaa tai omia pelaajia ei haukuttu - edes pelien jälkeen kättelyrivissä.

Viime syksynä koostin kauden lopuksi tilastoja. Tässä vastaava tältä kesältä:
  • 12 poikaa - 13 alussa, yksi jäi matkalle
  • 1 ohjaaja, 1 apuohjaaja/toimitsija
  • 41 tapahtumaa, 20 ottelua, 21 harjoitusta
  • Osallistumisprosentti 70 ( keskiarvo )
  • 20 peliä - 16 voittoa, 4 tappiota.
  • Tehtiin 75 maalia, päästettiin 23
  • 9 eri maalintekijää
  • 20 ottelussa 2 sadepäivää, 21 harjoituksessa 2 sadepäivää
  • Löydettiin 1 keilapallo
Torstaina päätetään kausi perinteisellä vanhukset vs nuoret koitoksella. Viime kaudella nuoret toivot ottivat voiton ja vanhempien huuto rivissä pelin jälkeen olikin: "Hei hei hei - tämä toistu ei!" Siinä siis paineita illan koitokseen.

( photo by JSS c 2006 )

sunnuntaina, lokakuuta 01, 2006

Katsomossa

Lauantaina tuli kokeiltua uutta näkökulmaa harjoituksiin kun en lähtenyt jäälle mukaan. Vanhemman roolista kaukalon laidalla tuli ensimmäinen kokemus. Aikaisemmin olen ollut mukana jäällä.

Sentterin halli on kylmä paikka. Katsomoon saa varata vaatetta mukaan. Harjoituksia pääsee seuraamaan huomattavasti paremmin katsomosta käsin. Kaukalossa huomio keskittyy enemmän oman harjoituksen vetämiseen. Muiden tekemisiä toisessa päässä ei ehdi paljonkaan seuraamaan - vaikka hyödyllistä se olisikin.

Lähdettiin Joonan kanssa vähän aikaisemmin pois. Ristikko kopsahti pojan kaatuessa jäähän ja hampaat kolahtivat yhteen. Vielä illalla alahammas oli kipeä ja heilui. Tämän takia mm. naisten maajoukkue käyttää hammassuojia häkin lisäksi. Täräyksen sattuessa suussa kolisee.

Tulipahan nähtyä kauden ensimmäinen liigapeli. Olihan eroa viime kauteen. Vaikka asia oli tiedossa jo tilastojenkin valossa, niin kuitenkin tuntui oudolta katsella lähes koko ottelu pelkkää erikoistilannepeliä. Nytkin peli ratkesi jo ensimmäisessä erässä kun toinen pelasi jatkuvasti ylivoimaa ja teki maalit. Ehkä tilanne liigassa muuttuu kauden edetessä, kun linja selkiytyy.

Joukkueen haastattelu

Julkaistavaksi on nyt saatu elokuussa Sorsien joukkueesta tehty haastattelu. Äänessä ovat Mikael, Akseli, Otto, Tomi, Jaakko, Samppa ja Joonatan. Kuunteluun pääsee tästä.