Kivaa oli

Joulun ja vuodenvaihteen mukanaan tuoma tauko jääkiekosta, salibandysta ja oheislajeista on jättänyt enemmän aikaa hiihdolle. "Kivaa oli", sanoi poika lenkin jälkeen. Ainoa mitä vielä tarvittaisiin on lisää lunta, lunta ja lunta.

Suomalainen hiihtourheilu kautta linjan elää nyt uutta kukoistuskauttaan. Uutiset kertovat jatkuvasti voitoista ja hyvistä sijoituksista talven cupeissa ja koitoksissa. Mielenkiinto herää kun suksi kisoissa luistaa.

Murtomaahiihdolla on nyt hyvä kattaus ja mahdollisuudet sydäntalven kuntoilumuotona.  "Hiihto on aika raskasta", poika kommentoi ladulla, ja sitähän se on. Yksi raskaimmista lajeista, jossa käytetään kehon isoja lihaksia - selkää ja jalkoja - kovilla tehoilla. Kaikki on myös kiinni vauhdista, välineistä, maastosta ja tavoitteista. Hyvä ja monipuolinen kunnon kohottaja hiihto kuitenkin on.

Suosittelen lämpimästi tämän talven vapaille päiville, pojille jääkiekon oheen, sekä iseille ja äideille kunnon kohotukseen ja painon hallintaan. Eiköhän sitä lunta vielä sen verran löydy talven lenkeille. Kaupissakin tilanne paranee päivä kerrallaan.Ensi viikon arjen työpäivät suovat latujen hoitajille aikaa lisätä taas muutaman kilometrin syntyvään latuverkkoon. Ja harrastaja kiittää.

Tapanin touhut

Tapaninpäivä heitti sään plussan puolelle, joten oli otollinen hetki tehdä porukalla talven ensimmäinen lumiukko.

Tämä sympaattinen herra sai nimen Irinmöörä - tuttavallisemmin Jöördis-täti. Jos nimet menivät sekaisin, kaikki muu onkin vankkaa tekoa.

Kivettynyt katse, luonnonkarkeat hiukset, hammaskiven rasittama hymy - hammaslääkärin painajainen - ja keltatautinen nenä eivät kerro kaikkea. 

Tärkeintä on sisin. Vaikka sydän on nyt tapanina jäätä, merkit näyttävät että kyllä se siitä sulaa. Taitaa sulaa koko ukko. Vai akkako se oli?

Jouluinen tykitys

Taistelu Kaupin rintamalla jatkuu joulusta huolimatta. Tykit paahtavat armotta läpi yön ja vihollinen on joutunut vetäytymään. Näyttää siltä että valkoiset ottavat lopullisen niskalenkin mustista. Loppuvuosi näyttää miten lumirintamilla tulee käymään.

Lumitykistä on tullut vähälumisina talvina ehdoton väline hiihtoharrastuksen pelastamisessa. Pieni pakkanen tarvitaan, sillä muuten lumi ei muodostu. Joulupäivänä hiihtokeli oli heikko, mutta loppuviikosta tilanne voi muuttua jos pakkaset jatkuvat.

Luonnonlumi olisi pelastus koko latuverkostolle, sillä keinouraa syntyy melko hitaasti. Lähinnä pyritään tekemään paksua, mutta kestävää latupohjaa, joten lunta tarvitaan paljon. Pitkä, mutta ohut keinolenkki ei kestä mahdollisia plussakausia, vaan kova työ voi mennä hukkaan.

Monta huonoa lumitalvea on nähty. Viimeiset hyvät kaudet ajoittuvat vuosien päähän. Silloin kausi alkoi jo reilusti marraskuun puolella ja jatkui pitkälle kevääseen. Taisi olla niitä aikoja kun hiihto lajina oli notkahtamassa surullisiin doping-sotkuihin. Maine meni sen siliän tien - ja lumi.

Hiihtoputket taitavat olla seuraava valttikortti hiihdon saralla. Tampereella suunnitellaan pitkää ohitustunnelia Näsijärven rantaan. Voi olla että kaupunkia ympäröi vielä joskus kaikenkattava latuverkko. Tunnelissa sekin, koska elämä tuntuu siirtyvän yhä enemmän sinne - maan alle matojen maailmaan.

Rauha maassa

Joulunaika on tarpeellinen tauko työstä ja harrastuksista pimeimmän talven keskellä. Ajatukset voi suunnata uusille poluille ja antaa kiireettömyyden vaikuttaa. Urheilijalla kehitystä tapahtuu myös ja nimenomaan levon aikana - eivätkä opitut taidotkaan hetkessä katoa hermomuistista. 

Kymmenottelija Daley Thompsonilta kysyttiin kerran mikä on se pieni ero joka tekee hänestä voittajan. Vastaus oli jotenkin niin, että etumatka muihin saadaan käyttämällä joulun päivätkin harjoitteluun. Näinkin voi siis tehdä, mutta kyseessä onkin olympiavoittaja.

Tampereelle saatiin siis valkea joulu joka tuo omalta osaltaan valoa pimeyden keskelle. Myös luonto elää vilkkaana myös keskitalven hetkinä. Takapihalla mellastava kettu herätti yöllä seuraamaan tilannetta. Kissa vaelsi sisällä levottomana ja kettu huusi kovaa omintakeisella äänellään. Näytteen voi kuunnella tästä. Ääni on todella mieleenpainuva kun sen kuulee luonnossa.

Rauhallista joulunaikaa kaikille. Harjoitukset jatkuvat kaukalossa taas lauantaina.

Uutta seuraa

Suosikkisarjani Fingerpori tarjoaa elämänkirjoa laidasta laitaan - kuten oheinen jääkiekkoaiheinen esimerkki osoittaa. Sarja lepää vahvasti suomenkielessä ja leikittelee sanojen monitulkinnaisuuksilla. Odotan mielenkiinnolla miten pitkään ideoita tällä saralla vielä riittää.

Sarja on herättänyt myös lievää paheksuntaa lukijoiden keskuudessa. Henkilöt ja aihepiirit liikkuvat joskus hyvänmaun rajoilla. Professori Olli Alho on moittinut sarjaa siitä, että se perustuu liikaa näille sanojen kaksimerkityksellisyyksille, jotka eivät jaksa kiinnostaa aikuista lukijaa.

Fingerpori on siis hyvä mittari siitä, onko kasvanut aikuiseksi. Jos naurattaa, murrosikä voi jatkua vielä pitkäänkin. Omalla kohdallani näyttää jatkuvan.

Vanhoja strippejä voi lukea Hesarin sivuilta ja aloittaa vaikka tästä. Tuuski on muuten jääkiekkoseura Tuusulan Kiekko.

Nyt kiehahti!

Nelosen urheilu-uutiset klo 23:16.

Otsikko 1: Tunteet kuohahtivat. Illan ainoan jääkiekon liigakamppailun kaksi pelitilanteisiin liittymätöntä nyrkki-ilveilyä täyttävät peräjälkeen tv-ruudun. Veri roiskuu melkein olohuoneen matolle asti ja jäähyjä ropisee sadan minuutin voimin. Häivähdys pelitilannetta ja puhiseva valmentaja.

Otsikko 2: Mestareiden paluu. Salibandyn kultapojat saapuvat pokaaleineen lentoasemalle jossa odottavat yleisö ja silmäätekevien lähettämät onnittelut. Vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluteoksi ehdolla oleva ratkaisumaali kelataan vielä kerran ruutuun. Ilo on irti.

Nyt seuraa kysymys. Minkä joukkuelajin harrastajamäärät tulevat nousemaan nuorten keskuudessa lähivuosina? Ja toinen kysymys pienen lapsen äidille? Minkä joukkuelajin pariin haluat lapsesi viedä?

Mielikuvat jääkiekosta lajina ovat ristiriitaiset. Junnumainos leijonamuro-paketin kyljessä on kaukana yliampuvien verikekkerien tarjoamasta maailmasta. Kiekkoherrat hei HALOO... Me junnujen kanssa toimivat yritetään tosissaan saadaan poikia lisää hienon lajin pariin - ja pysymään siellä. Halutaanko jääkiekosta tehdä Ultime Fighting-laji - myös harrastajamäärien suhteen? Hävetkää ja toimikaa. 

Onnittelut salibandyn mestareille ja lajille imagon kirkastamisesta. Hieno laji sekin. 

Olen puhunut.

Lainauksia

"Olin nuorena hyvin monipuolisesti lahjakas. Harrastin koripalloa, jalkapalloa, jääkiekkoa, yleisurheilua, voimistelua ja vaikka mitä. Olin kaikessa kohtalaisen hyvä ja sain kokemastani tunnustusta. Lapsethan hakevat omaa paikkaansa ystävien hierarkiassa. Olin huono koulussa mutta pärjäsin urheilussa sitäkin paremmin. Yksinkertaistetusti voisi sanoa, että urheilu pelasti minut lapsena, ainakin emotionaalisen kasvuni."

"Jos ihmisellä on hyvä olla, niin ei, piru vie, sitä hyvän olon tunnetta saa päästää pois tai ajatella, että huomennakin on hyvä olo. Silloin nuorempana asennoituminen lajiin oli sellaista, että pyrittiin koko ajan parempaan ja parempaan. Koskaan ei ollut riittävän hyvä. Nykyään jos peli menee hyvin, minä nautin siitä. Jos se menee huonosti, niin paskanko väliä sillä."

"Urheilu sopii erittäin hyvin sellaisille keskittyneille nuorille, jotka haluavat panostaa kaikkensa tällaiseen uraan. Silloin urheilu on hyvä kasvattaja. Toki alalla ilmenee syrjäytymistä ja kilpailu on kovaa, mutta sopii joillekin nuorille."

"Lajiurheilu on hyvä toimintamuoto lasten kasvatukseen. Sen kautta voi edistää sosiaalisuutta ja toisen huomioon ottamista. Minun mielestäni juniorivalmentajien tärkein ominaisuus ei liity laji-osaamiseen vaan selkeästi kasvatustaitoon."

Lainuksia kirjan sivuilta, mutta kenen suusta? Vaihtoehdot näet alla, mutta missä järjestyksessä? Kuka sanoi mitäkin? Oikean järjestyksen voit katsoa arvauksesi jälkeen kommentista.

Alpo Suhonen, Saku Koivu, Hjallis Harkimo, Sami Hyypiä.

Arvasitko oikean järjestyksen?

( lainaukset: Aikalisä - urheilun elämä ja totuus )

Ruotsin kaatajat 2008

Tästä se sinetöidään! Salibandyn MM-kultaa ja millä tavalla... Oli laji mikä tahansa niin voittoon tulee aina uutta potkua kun vastassa on - Ruotsi.

Avokatsomo voi hehkuttaa lisää!

Nousujohteessa

Kahdentoista ottelun syyskierros on takana ja pitkä joulutauko edessä. Seuraavan kerran pelien merkeissä palataan kaukaloon vasta loppiaisena. Monta harjoitusta mahtuu silti näiden välipäivien ohjelmaan. Kahden hyvän pelin jälkeen on mukava lähteä taukoa viettämään.

Lieskat pelasi kauden vauhdikkainta kiekkoa koko joukkueen tasolla, varsinkin ensimmäisessä ottelussaan Tappara Roihuja vastaan. Kyseessä oli seuranvälinen tunteikas, toverillinen vääntö jossa otettiin miehistä mittaa - monessakin mielessä. Selkeä voitto tänään 4-2.

Koko joukkue ryhdistäytyi tänään voittavalla asenteella ja toisessakin ottelussa Nopy kaatui 4-2, vaikka joukkeen valkokypärät #13 ja #14 yrittivätkin kovasti pistää kampoihin. Neljän pisteen päivä Tapparalle.

Oma poika oli tänään kirjallisissa töissä - tarjoamassa toimitsijoille töitä ja pöytäkirjoihin täytettä. Kutsu kävi hyökkääjäksi ja jalat toimivat hyvin, joten kahdessa ottelussa merkinnät 4+1 ( 1 min ) takasivat sen, että #65 tuli huomioiduksi kirjoihin ja kansiin. Toisessa pelissä tuli Joonan koko peliuran ensimmäinen hattutemppu.

Peleihin on tullut uutena elementtinä melko kova maalivahdin häirintä kiekon sulkemisen jälkeen ja sitä seuraavat kahinat maalinedustalla. Näistä tilanteista saatiin muutamia jäähyjä leivottua tällä kertaa. 

Pian peliukoilla on jo sen verran kokoa, että tuomareilla on hikinen urakka erotella vääntäjiä toisistaan. Tilanteet voi myös ennakoida ja välttää katkomalla peli ajoissa ennenkuin ruuhkat syntyvätkään.

Salamat voitti niinikään lauantaipelinsä ja keikkuu sarjan kärkikakkosena. Lieskat on mennyt läpi kauden nousujohteisesti ylöspäin. Koko harjoitusryhmän ilme ja kehitys näyttää hyvältä. Tästä ponnistaa innolla jääkiekon pariin uuden vuoden puolella. Mutta vietetään nyt kuitenkin ensin se Joulu.

Uusi selvitys nuorten liikunnasta

Olympiakomitea, Suomen Valmentajat ry ja Nuori Suomi ovat tehneet laajan selvityksen nuorten liikuntamääristä. Tässä muutamia pääkohtia tuoreesta raportista.

Fyysisesti passiivinen arki lisääntyy myös kilpaurheilua harrastavien keskuudessa. Nyt kaivataan lisää sujuvasti perheiden arkeen liittyvää perusliikuntaa ja urheilun "kotiläksyjä", jotka ovat helpompia toteuttaa kuin ohjattujen harjoitusten lisääminen.

Alle 15-vuotiaiden liikunta pitäisi olla monipuolista, sillä liian yksipuolinen lajiominaisuuksiin painottaminen voi tuoda negatiivisia terveysvaikutuksia ja rajoittaa kehitystä myöhemmin.

Suurin muutostarve havaittiin 12-15-vuotiaiden osalta. Tämä on aikaa jolloin sivulajeista luovutaan ja päälajin harjoitusmäärät lisääntyvät, mutta kokonaisuus kärsii niin monipuolisuuden kuin perusmääränkin suhteen.

Yleisen yhteenvedon tukimuksesta voi lukea tästä. Koko selvitysraportti löytyy tästä: Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu. Selvityksessä on lajit käsitelty kaavioineen ja yhteenvetoineen erikseen. Jalkapallon osuus alkaa sivulta 40 ja jääkiekon sivulta 44.

Samaa asiaa nimenomaan valmentajan kannalta lähestytään Verkkolehti - Junnukoutsin artikkelilla. Asiasta kiinnostunut  pääsee käsiksi juttuun tästä.

Taitojäillä

Syyskauden keskiviikkoina on Sentterissä pyörinyt ikäryhmän taitojäätoiminta, jossa on keskitytty yksinomaan henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen luistelun ja kiekonkäsittelyn saralla.

Kaikki lähtee perusasioista ja niiden oppiminen vaatii toistoja, toistoja, toistoja... Näitä on tehty ja vauhtia on pidetty yllä koko syksyn. Loppiaisen jälkeen toiminta jatkuu taas koko lopputalven ajan.

Nämä harjoitukset ovat "ylimääräisiä", mutta siitä huolimatta innokkaita osallistujia ilmaantui syksyllä enemmän kuin kukaan osasi arvata.

Tapparan 98-ikäluokka on poikkeuksellisen innokas ja lahjakas ryhmä. Kolme vuosikymmentä ennen näiden poikien syntymää oli Tapparalla myös hyvä vuosikerta. Tästä ikäluokasta ovat lähtöisin mm. Teppo Numminen ja Janne Ojanen.

Tuleeko enää koskaan vastaavaa ikäluokkaa?- kysytään "Tapparan kuuskaseista" kertovan historiajutun lopuksi.  Niin, tuleeko? Olisiko se seuraava vaikka "ysikasi"? Sen me voimme joskus nähdä. Jutun voi muuten lukea tästä.

Tarpeellisia varusteita

Jääkiekko on välineurheilua, vaikka suoritustaso ja tulokset eivät olekaan niistä kovin riippuvaisia - kuten vaikkapa moottoriurheilussa. Kaikenlaista toppausta ja muovipalaa siis tarvitaan - lähinnä suojausta varten - ennenkuin kaukaloon on asiaa.

Joona liikkui tänään harjoituksissa mukanaan noin 21 erilaista varustetta. Normaali kenttäpelaajan setti. Pieninkin nippeli on varmaan ihan tarpeellinen. Yhdenkin osan rikkoutuminen voi tehdä pelaamisesta vaikeaa.

Harjoitusten aluksi murtui housujen kannattimen takakappale. Tästä seurasi se, että housut eivät saaneet kannatusta takaa lainkaan, vaan henkselit pukkaisivat lähinnä lenkille ylös niskaan. Ja housut toiseen suuntaan. Alas.

Harjoitukset vietiin loppuun ja kukaan ei varmaan huomannut mitään. Luulen että puutteet vähän haittasivat menoa, mutta mitäs siinä turhilla asioilla harjoituksia keskeyttelemään, ajatteli poika ja antoi kotimatkalla autossa kommenttia. "Kyllä niihin alkoi lopulta tottua".

Illalla haettiin uudet henkselit ja nyt ei housut tipu. Otettiin mustat. Muistan että aikoinaan vuosia sitten joku poika oli monissa harjoituksissa ilman olkaimia. Vauhdikkaissa pujotteluissa housut eivät aina tahtoneet pysyä mukana, vaan jatkoivat eteenpäin kun poika jo kääntyi seuraavaan mutkaan. Tarpeelliset siis ovat. Olkaimet.

( Minkä joukkueen vahvistus tuo apina mahtaa olla? )

Tilaus isolle tekojäälle

Tampere tarvitsee ison tekojääradan - tai kaksi. Miksi sitä ei vielä kaupungissa ole? Olisi tarvittu jo parikymmentä vuotta sitten. Käyttäjiä löytyisi varmasti. Kuka lähtee viemään asiaa eteenpäin?

Peleistä vapaa viikonloppu antoi aikaa ja puhtia käydä pojan kanssa Koulukadun tekojääkaukalossa. Omatoimista harjoittelua, vapaata luistelua ja höntsäilyä. Sääkin sopivan kuiva pikkupakkanen.

Kaikki muu loksahtaa paikoilleen, mutta Tampereen areenat ovat liian pienet. Viisikymmentä höntsäilijää samassa kaukalossa ei tarjoa kuin väistelyä, varomista ja turhautumista. Kukaan ei pysty tekemään oikein mitään.

Tilan puutteen takia ei muodostu porukoita pelailemaan höntsypelejä. Luistelemaan ei kunnolla pääse lainkaan. Ahtaan tilan pujotteluharjoittelu luonnistuu oivallisesti - eipä paljon muu toiminta. 

Kun on itse aikoinaan päässyt nauttimaan ison tekojääradan antimista, tämä tuntuu jotenkin laimealta. Isolla jäällä sai viidet pelit puumaaleihin poikittain. Ne jotka halusivat pelata sopivan kokoisissa ryhmissä, pääsivät mukaan, ja ne joille riitti omatoiminen luistelu tai "lämmäily" löytyi vielä oma tila ja paikka toimia. Tilaa, valoa, hyväkuntoista jäätä ja mukavia kokemuksia. Tätä kaikkea tarjoaa iso tekojäärata.

Poika harjoitteli laukauksia ja näytin yhden "vedon" malliksi. Meni suoraan maalikehikon verkosta läpi. Jos joku väittää ettei sellaista voimaa voi laukaukselle löytyä, voihan asian kääntää aina tarkkuuden voitoksi - jos kerran sen ainokaisen reiän löytää muuten ehjästä verkosta.

Joona lähti välillä toiseen - mailattomien - kaukaloon kierroksille. "Ei täällä pysty luistelemaan". Pelkkä luistelu sujuu isossakin joukossa vähän paremmin kun kiertäen mennään ja suunta on kaikilla sama. Liityin itsekin vaihtajien joukkoon.

Olihan se mukavaa silti - jos ei ( ja vaikka ) paremmasta tiedä. Yleisövuorot ovat laajentuneet tälle kaudelle myös arkiviikolle, joten tarjonta on parantunut ja tänne tullaan taas sopivan ajankohdan koittaessa. 

Isoa tekojäätä odotellessa...

Pelaajat kuvissa

Tappara 2008_2009

Jääkiekon syyskauden lähestyessä loppusuoraa tein Tappara E98 ryhmästä kuvakoosteen. Valokuvat ovat syksyn Kaarinan turnauksesta.

Huoltajana toimiminen on vienyt ajan pelien kuvaussessioilta. Kahta asiaa ei pysty tekemään yhtä aikaa ja kuvaaminen vaatii täysin siihen keskittymisen. Vähäisestä kuvaamisesta johtuen vain osa pelaajista on edustettuna tässä koosteessa.

Maalivahdista pääsee albumiin ja slide-show käynnistyy tästä.

( Photos by JSS © 2008 )

Kellojen soidessa

Päivää lähempänä joulua ja kalenterin luukku numero neljä tarjosi oheisen kuvaparin. Kirvesjoukko tarvitsee liigassa herätyskellot saattamaan peli uuteen nousuun. Ainakin hälytyskellojen pitäisi soida tässä tilanteessa. Muuten jatkossa kumisevat tuomion kellot.

Veivit naulaan?

Viikon Kiekkolehti tarjoilee artikkelin muodossa kehityskeskuksen näkemyksiä. Yksi avainsana tulevaisuuden harjoittelussa tulee sen mukaan olemaan pelinopeuden kehittäminen. Jopa siinä määrin että se ohjaa harjoitteiden suunnittelua lähtökohtaisesti. Tämä johtaa väistämättä siihen, että jo opittuja tekniikoita pitää yksinkertaistaa, vai onko jopa niin, että turhan monimutkaisia asioita ei kannata edes harjoitella.

Jo tämän päivän peleissä ei paljon sirkustemppuja nähdä, vaikka harjoituksissa kiekko kulkee mitä erikoisemmin kuvioin. Jos jatkossa pelitilannenopeus vielä yleisesti kasvaa, se tarkoittaa entistä suoraviivaisempaa kiekon käsittelytekniikkaa, sillä mitä nopeammin peli pyörii ja kiekko liikkuu, aikaa ei yksinkertaisesti turhiin veivauksiin ole. Suoritusnopeus on tulevaisuudessa ykkösasioita.

Jäähölkkää

Neljäs kerta jäillä ja homma lähtee vähitellen toimimaan. Tarkoittanee lähinnä sitä, että jäällä liikkuminen pelin tiimellyksessä sujuu ja toimii sekä mieltä että kehoa miellyttävällä tavalla. Höntsykiekko on siis kivaa - näin arkisemmin ilmaistuna. Nyt on siis puhe omista harrastuksista.

Vaihtomiehiä pitäisi löytyä enemmän - on äijien mielipide - jotta peli kulkisi vauhdikkaammin. Puolitoista tuntia yhdellä vaihdokilla syö isoista miehistä puhdit. Omasta puolestani olen tyytyväinen tähän tilanteeseen. Kone kulkee ja pääsee pelaamaan paljon. Vauhti vaan paranee loppua kohden kun isot ukot hyytyy ja mikkihiiri vipeltää.

Positiivista on se, että molemmille maaleille löytyy veskareita - ja hyviä sellaisia. Ei tarvitse tötsiä tähtäillä ja peli saa vähän haastetta. Makeammalta tuntuu kun pääsee verkkoa heiluttamaan oikean maalivahdin ohi. Vielä paremmalta jos ei osaa oikeasti edes pelata ja silti neljästi pääsee sössimään kiekon verkkoon kuten tällä kertaa kävi.

Osa porukasta pelaa aluesarjaa ja sen kyllä huomaa, mutta siihen en aio lähteä mukaan. Hiki lentäköön ja se päämääränä saa riittää. Poika saa keskittyä hoitamaan sarjapelejä. Iski vaan kuntoilee.