Sorsat vs Ankat

Ilmassa oli suuren paikalliskamppailun henkeä. Jotenkin vaan tuntui kuin omat joukkueet olisivat pelanneet kun Sorsat kohtasi Ankat. Alkukesän muutamissa yhteisissä harjoituksissa - ennen kahden erillisen joukkueen muodostamista - tultiin jo sen verran tutuiksi, että omilta tuntuivat molemmat ryhmät.

Itse peli sujui sorsanpojilta vähän nihkeästi - varsinkin alkujakso - jos sitä vertaa edellisviikon peliin. Syöttöpeliä ei nähty siinä määrin ja muutenkin pallon kanssa touhuaminen tahtoi sumppuuntua, kun peliä olisi pitänyt saada levitettyä.

Ihan hyviä otteita silti nähtiin loppua kohti molemmilta joukkueilta ja ennen kaikkea kaikilla näytti olevan hauskaa. Sorsien 11-0 voitto ei kerro ihan kaikkea. Harmi vaan, ettei Ankat onnistunut muutamista erinomaisista paikoistaan. Innostus ja ote oli joukkueella hieno, joten hyvää jatkoa voi toivoa heille loppukesäksi.

Sorsien muutamilla pojilla oli esimerkillistä loppuun asti pelaamista maalilla. Hyviä "palasia" on nähtävissä joka pelissä. Kunhan niistä saadaan se palapeli loppukesällä kasaan, nähdäänkin jo melkoisia suorituksia.

Taas...!

Saatiinhan tänäkin vuonna Suomi-Ruotsi finaali. Lajina salibandy, MM-kisat ja Globen-halli. Ottelu oli jännittävä ihan loppuun asti ja jatkoajalle mentiin tasalukemissa 6-6. Ja niinhän siinä TAAS kävi... Avokatsomo voi lajin asiantuntijana kertoa ottelusta loput.

Suuret roolit

Jos poikien viime pelissä nähtiin näyttelemistä kentän laidalla, tulevissa jalkapallon MM-kisoissa sitä varmaan tullaan näkemään ihan peliareenallakin.

Ruohomatolla monta kierrosta pyörivät "taklatut", viattomien kohoilevat hartiat, kärsivien ylitsevuotava "tuska", "loukkaantuneiden" äkkitoipumiset... Nämä näytelmät ja suuret roolit ovat yksi osa tämän päivän huippujalkapalloa. Valitettavasti.

Italian sarjoissa on paljastunut myös muunlaista vilppiä. Huippuseurojen voiton takeeksi on järjestetty löyhiä rankkareita ja vapaapotkuja. Hämärä tominta on ilmeisesti laajempaa kuin on kuviteltukaan.

Näyttelijän kykyjä käytetään muissakin urheilulajeissa. Monacon F1-kisan aika-ajoissa Schumin viime minuuttien ajovirhettä arvosteltiin yleisesti. Tällä tempulla hän hankki radalle keltaiset liput ja sai näin pidettyä paalupaikan itsellään. Tahalliselta teolta se tv:stä katsottuna näytti.

Jääkiekon tiukentuneen tuomarilinjan myötä näytteleminen on leviämässä myös kaukalon puolelle. Päättyneissä MM-kisoissakin nähtiin heittäytymisiä ja selän kääntöjä taklaustilanteissa. Tuleeko tästä pelin uusi, pysyvä luonteenpiirre - kuten jalkapallossa - jolle ei voi tehdä mitään ja se pitää hyväksyä osana peliä.

Kahdeksanvuotiaiden peleissä ei näytellä. Peli on niin puhdasta ja reilua kuin se voi olla. Miten saada tämä pelin henki säilymään iän karttuessa. Taitaa olla mahdoton ajatusmalli. Vai pitäisikö varustautua tuleviin vuosiin ja ryhtyä vetämään pojille näyttelykoulutusta jo nyt? Nykytrendin mukaan siitä voisi olla hyötyä lajissa kuin lajissa.

Harjoituksen voisi koostaa vaikka seuraavasti. Opetellaan heittäytymään ja pyörimään kentän pinnassa vauhdikkaasti ja mahdollisimman monta kierrosta. Pidellään jalkaa ja kiemurrellaan maassa. Tuskaisen ilmeen pitää säilyä ja näkyä. Jatkossa pitäisi pystyä tiristämään muutama kyynel tuomarin iloksi.

Elenäyttelystä voi siirtyä suoraan puheosuuden pariin. Opetella selittelyn salat ja viaton ilme. Näillä opeilla voisi jatkaa pidemmällekin ja käyttöä ominaisuuksille löytyä myös näyttämön puolelta, jos harrastus vaihtuisi. Ja onhan elämä itsekin sitä. Yhtä suurta teatteria....

Taide kohtaa jalkapallon

Kahteen kesään pelitapahtumat eivät ole tarjonneet samanlaista showta - sananmukaisesti - kuin nähtiin torstain pelissä. Yhdellä Hervannan kymmenistä kentistä kohdattiin Futis-TKT.

Pelitapahtumaa hallinnut voimakas vesisade ei vielä hämmästyttänyt. Sen sijaan koko pelin ajan kentän vieressä pyörinyt teatterinäytös kylläkin. Näyttämöllä harjoiteltiin suureen ääneen dramaattisia kohtauksia, jotka kilpailivat vaihtoa odottavien poikienkin huomiosta. Tähän kun lisätään vielä kesken pelin kentän läpi ajellut teatteriseurueen auto, voidaan puhua konkreettisesti taiteen ja urheilun kohtaamisesta.

Itse pelissä pojat näyttivät kauden parasta osaamistaan. Voitettiin 7-2 ja mikä parasta, maaleja pääsi tekemään useampikin poika. Tähän mennessä on löytynyt jo viisi eri maalintekijää. Peliä pyöritetään siis vähän laajemmalla rintamalla.

Mukava oli havaita myös kaikkien innokas yrittäminen ja maalin edustalla toimiva syöttöpeli. Nytkin nähtiin useampi loistava suoritus. Tämän lisäksi oli hienoa nähdä miten 1 vs 1 tilanteissa juostiin vastustajasta karkuun ja pallon kanssa maalille.

Pojat ovat nopeita ja nyt tätä ominaisuutta osattiin käyttää. Vastaavaa pelitilannetta on kyllä harjoiteltukin, joten varmasti sekin on oivaltanut huomioimaan tätä vahvuutta.

Peli päättyi ja lähdettiin kotimatkalle. Taide jatkoi eloaan lavan edustalla ja nyt oli päästy kohtaukseen jossa oltiin - ei matkalla maailman ympäri vaan - junalla Tampereelle!

( photo by JSS c 2006: " Hei hei hei! Sorsat voiton vei!" )

Uusi maailmanennätys

Viisuvoiton lisäksi suomalaiset kunnostautuvat muillakin areenoilla. Porilainen Leo-Pekka Tähti teki 100 metrin uuden maailmanennätyksen 13,88. Juoksuennätykseen pitää vielä odottaa uuden Elmon syntymistä, mutta onhan tuo aika pyörätuolillakin melkoista kyytiä. Leo-Pekan saavutuksiin voi tutustua urheilijan omilla sivuilla.

6. harjoitus

Kesän parhaat harjoitukset vietiin läpi sateen kostuttamalla kentällä. Pojilla oli kova kiire saada palloja pussista ennen määräaikaa. Aloitus otettiin kuitenkin tasalta, jotta tyttöjoukkue ehti alta pois. Viime kerralla poikien pallot karkailivat keskelle tyttöjen peliä. Ja se ei ole kivaa, ainakaan tyttöjen mielestä...

Tässä suora lainaus harjoitusten muistikirjasta ( www.google.com/notebook ). Illan suunniteltu ohjelma ja sen mukaan myös kutakuinkin mentiin:

• Alkuleikki. Pallon ryöstö kolmella joukkueella: valkoiset, keltaiset, punaiset. Kolme neliön muotoista maalia ( rajataan tötsistä ) + joukko palloja kuhunkin ( ehkä 6 + 6 + 6 kpl ). Sitten vaan ryöstämään muiden alueilta palloja, jotka kuljetetaan omaan kotimaaliin. Huom! kuljetetaan perille, vain maalineliön sisäpuolella olevat hyväksytään. Ei käsin. Lopuksi lasketaan kenellä on eniten palloja. / 7,5 min
• Tasapainoharjoitus. Seisotaan yhdellä jalalla ja heitellään parin kanssa palloa lyhyellä etäisyydellä. Ensin kahdella, sitten yhdellä kädellä. Vaihdetaan välillä jalkaa. / 7,5 min
• Kaksi pienpeliä tötsämaaleihin. Palloa pitävä ei saa liikkua. Muut hakevat syöttöpaikkaa ja voivat liikkua. ( Tässä voi suurin osa ajasta mennä opetteluun, mutta ei se mitään...) / 10 min.
• Juomatauko.
• Peli isolla kentällä. Maalivahdit. / 20 min
• Loppuvenyttely / 5 min
  
• Yht. 50 min.

Kentän laidalla kävi lähinaapurissa asuva poika kyselemässä äitinsä kanssa vieläkö pääsee mukaan. Otetaan mikäli Ankoilla ei ole isompi tarve. Toinen ryhmä jätettiin tarkoituksella isommaksi, koska mukana on paljon aloittelijoita. Yleensä muutama aina jää pois alkuvaiheen jälkeen. Jos näin on käynyt, uusia jäseniä kaivataan sinne.

Harjoitusten lopuksi viriteltiin vielä huutokuntoa torstain peliä ajatellen. Ensin pienellä verryttelyllä ja sitten koko volyymilla. Toisella huudolla viereisen Kaukajärven sorsatkin pakenivat henkensä hädässä kun ryhmä kajautti:

"Hei hei hei! Sorsat voiton vei!"

Sitä toista huutoa ei harjoiteltu - "Hei hei hei! Tämä toistu ei!". Viime kesänä sitä tarvittiin vain kerran... eipä toistunut.

Soimassa... Scandinavian Music Group: Hölmö Rakkaus - Ylpeä Sydän... loistava levy!

Palkitseminen

Arkistoidessani Joonan viimeisen turnauksen kunniakirjan kansioon, huomasin miten iso nippu niitä onkaan. 8-vuotiaalle on kertynyt jo melkoinen määrä tapahtumia, 21 kunniakirjaa ja diplomia, 9 mitalia, joitakin sekalaisia pikkutavaroita...

Lapsille pienet palkinnot erilaisista tapahtumista ovat tärkeitä. Näin nuorille ne annetaan pääsääntöisesti osallistumisesta. Voitot ja mitalisijat palkitaan vasta myöhemmällä iällä.

Kunniakirjat eivät ole isossa arvossa. Ehkä niitä jaetaan niin paljon erilaisissa tapahtumissa. Yhdessä turnauksessa kuulin poikien puhuvan niiden heittämisestä suoraan roskiin. Mitaleista pidetäänkin huolta huomattavasti huolellisemmin.

Tänä viikonloppunakin palkitaan isoissa kisoissa taas voittajia. Jääkö Suomelle mitään käteen? Näin unta että Suomi voitti Ruotsin jääkiekon loppuottelussa maalilla, ja Lordi otti voiton viisufinaalissa pisteen erolla Ruotsin Carolaan.

Unta saa nähdä, mutta maailma on Alexander Lukasin.

( photo by JSS c 2006: Hippo-kisan mitalin esittely )

Kisat loppusuoralla

Venäjä sitten meni ja putosi kiekkokisojen jatkosta. Nuorilla tähdillä ei noste riittänyt sittenkään. Saa nähdä miten Suomen käy Tsekin kanssa. En vieläkään ole vakuuttunut että Suomi jatkaa enää tästä eteenpäin.

Poikien torstain treeneissä oli yhtä vailla kaikki paikalla. Pojilla riitti energiaa - enemmän kuin ohjaajalla - joten otettiin harjoitusten loppuun vähän pidempi pelituokio. Ensimmäinen sarjapeli on vasta viikon päästä. Pallo liikkuu pojilla jo ihan mukavasti, kunhan vaan ne harjoitusten pelisäännöt saadaan toimimaan ja energia suunnattua siihen pallon parissa puuhasteluun.

Tulevan kesäkuun turnauksen kanssa oli käydä ikävästi. Molemmilla ohjaajilla jo aikoja sitten varatut matkat samalla viikonlopulla. Kaikki muut viikonloput onkin vapaana, mutta se ei auta. Onneksi näyttää siltä, että vanhemmista löydetään pari vapaaehtoista hoitamaan turnaus läpi. Ei tarvitse lähteä perumaan tapahtumaa.

Viikon vinkkinä kannattaa tutustua kiekkokisojen Ylen mediasalin antiin: maalit, haastattelut, top5... ja Jälkiviisaat jossa kuullaan tiukkaa keskustelua jääkiekosta. Keskiviikon 17.5. Jälkiviisaat kannattaa erityisesti katsoa.

Hiekan keskellä

Hiekan pölistessä vietiin läpi tiistain harjoitukset. Kunnon sateet helpottaisivat nyt tilannetta ja allergisten oloa. Päivälle merkitty ottelu siirrettiin myöhempään ajankohtaan, koska vastustajan pojilla oli kevätjuhlapäivä.

Saatiin uusi poika mukaan kuvioihin. Samppa aloitti ensimmäisillä harjoituksilla ja on kolmas talven jääkiekkoryhmästä joka on mukana tässä joukkueessa. Mukava aloittaa kun on tuttuja joukossa.

Meno poikien kesken oli tänään melko riehakasta, joten ensimmäinen penkkikomennus näki päivänvalon. Istunto ei kestänyt pitkään, mutta näytti rauhoittavan tilannetta. Jatkossa tiukennetaan linjaa jos tarvetta on. Yleisen häröilyn keskellä ei kukaan pysty tekemään tai keskittymään mihinkään.

Loppuvenyttelyn aikana annettiin pojille kotiläksynä lukea joukkueen pelisääntöjä. Monilta oli unohtunut mitä kauden alussa sovittiin.

Jääkiekon MM-kisoissa Slovakia voitti juuri Ukrainan 8-0 ja nyt Latvia ottaa mittaa Norjasta. Näitä pelejä katsellessa ei oikein pääse kisatunnelmaan. Ehkä huomenna käynnistyvät tosikoitokset nostavat intoa kisatöllöjenkin ääressä.

Vähän vaikuttaa siltä, että Suomen taival päättymään tulee nopeaan tahtiin. Kisastudioissa joukkue on saanut ylivertaista suitsutusta, vaikka peli ei ole kulkenut lähelläkään mitalilinjalla. Mielistely on ollut välillä jopa nolostuttavaa, vaikka maan pinnallakin on toki käväisty. Olen yhä vahvemmin sitä mieltä, että Venäjä korjaa potin tänä vuonna. Niin vakuuttavia ovat joukkueen ja sen tähtipelaajien esitykset olleet.

Äitienpäivä

Jääkiekon, jalkapallon ja yleisurheilun junnuareenoilla liikkuneena olen havainnut miten suuri panos äideillä on lasten liikuntaharrastuksen tukemisessa. Kuljettajina, kannustajina ja yhteisiin talkoisiin osallistujina äideillä on merkittävä rooli. Teette hienoa työtä tälläkin alueella. Kiitos kuuluu Teille!

Mistähän muuten johtuu, että äitienpäivän perinteeseen nykyisin kuuluu formulakisat ja Suomen kiekkomatsi? Näin tänäkin vuonna. Osa äideistä tykkää, mutta suurin osa ei.

Kisapallo

Adidas +Teamgeist on Saksan MM-kisojen virallinen pallo, jossa on käytetty uutta suunnittelua ja tekniikkaa. Pallossa on 14 palan rakenne ja paljon muita uudistuksia. Välineestä on näin saatu entistä pyöreämpi ja paremmin hallittava. Testien mukaan pallon suorituskyky on ennätyksellinen.

Koitoksissa pelaajien taidot viime kädessä ratkaisevat, mutta on mielenkiintoista nähdä miten tästäkin välineestä löydetään aina uutta kehitettävää. MM-kisat on yksi kanava tuoda näitä uutuuksia esille, saada niille julkisuutta ja lisätä myyntiä.

Kuvan pallo on virallisen välineen näköinen, mutta poiketen siitä, koostuu 60 palasta. Itse asiassa se ei ole jalkapallo ollenkaan, vaan halkaisijaltaan 7-senttinen palapeli. Kokoamisaika oli Latvia-USA-pelin mittainen.

( photo by JSS c 2006: +Teamgeist puzzleball )

Alkukesän turnaus

Kesän ensimmäinen turnaus pelattiin Sorsapuiston kentillä. Aurinko paistoi ja tuuli lennätti hiekkaa suut, silmät ja korvat täyteen. Muuten hyvä sää, mutta sateitakin on vähän odoteltu. Osa pojista joutui jättämään nämä pelit väliin. Siitepölyallergia karsi jo torstain harjoitusten osallistujamäärää. Pöllyävä hiekka pahentaa oireita.

Turnauksen ja koko kauden ensimmäinen peli aloitettiin Lentsua vastaan varovaisesti. Harjoituksia ei ole takana kuin muutama ja monia varmaan vähän jännittikin. Peli oli tasaista, vaikka Sorsien hallinnassa kuitenkin pelattiin. Päädyttiin lopulta voittotulokseen 2-1, vaikka tekopaikkoja olisi ollut enemmänkin. Ohilaukauksia tuli paljon. Ainokainen takaisku meni oman pelaajan jalasta sisään.

Odotellessa toisen pelin alkua joukkue tankkasi - söi ja joi - sekä osteli arpoja. Joona halusi makkaraa, joten sopihan se tällä kertaa. Maalivahtina voi hyvin sulatella tukevampiakin eineksiä. Kenttäpestillä olisi varmaan tyydytty vähän kevyempää välipalaan.

Pukukopin puolella vaihdettiin Joonalle maalivahdin housut ja paita. Lakki päähän ja sitten kentälle. Olkkua vastaan saatiin peli kulkemaan heti ja huomattavasti irtonaisemmin. Pallo liikkui ja painostusta tuli vastustajan päähän. Kun maalia pöllyttivät vuorollaan Joona K, Otto, Tomi ja Joonatan, saatiin kirjoihin 4-0 voitto. Mukava saada onnistumisia monille.

Pelin päätteeksi ryhmittäydyttiin valokuvaan ja jaettiin kunniakirjat. Mukava pieni turnaus näin kauden alkajaisiksi. Tästä saatiin hyvin pelikierrokset käyntiin ja kaikilla oli mukavaa pöllyävästä hiekasta huolimatta.

Koska tähän maahan saadaan riittävästi ruohokenttiä ja nämä pienetkin pääsevät pelaamaan niille? Onko ajatus liian utopistinen?

Lopuksi käytiin Joonan kanssa myyntitiskillä ostamassa suklaapatukoita. Ei suklaan takia, vaan koska kaupan päälle sai minipallon, footbagin. Kaikki kokeilemaan tätä lajia. Sitä voi harrastaa missä vaan - sisällä tai ulkona. Ehkä siinä samalla jalkapallotaidotkin karttuvat.

( photo by JSS c 2006: TPV Kaukajärven Sorsat ( vasemmalta ): Otto, Joona S, Joonatan, Akseli, Mikael, Tomi ja Joona K - kuvasta puuttuvat: Aleksi, Erno, Jaakko, Julius, Joona P ja Samppa )

Kalenteri apuna

Google tarjoaa kätevän ja ilmaisen web-pohjaisen kalenterin, johon pääsee käsiksi mistä tahansa jos vain netti toimii. Olen havainnut sen toimivaksi paikaksi kirjata harjoitusten ja muiden menojen aikatauluja. Samassa näytössä kalentereita voi olla useita ja ne voi myös jakaa muiden käyttäjien kanssa helposti.

Kalenterin voi tehdä myös julkiseksi jolloin se on kenen tahansa nähtävillä. Tästä esimerkkinä jaoin joukkueemme kalenterin, jonka löytää hakusanalla TPV ( siirry Googlen kalenteriin , kirjaudu sisään, ja ota haku: search public calendars ).

Hakutulos antaa kaikki TPV Kaukajärven Sorsien harjoitukset, pelit ja turnaukset ( ne jotka on tiedossa tähän mennessä ). Kun kalenteritiedon on kerran hakenut itselleen, jatkossa muutokset päivittyvät automaattisesti. Näin voi jakaa tiedot vaikka koko joukkueen vanhemmille. Muutokset näkyvät heti ja myöhemminkin ne on helppo tarkistaa.

Yhtenä hyvänä ominaisuutena kalenterissa on muistutus jonka voi ohjata sähköpostiin. Kun laajakaistatoimittajani tarjoaa vielä maksutonta sähköpostin siirtoa, saan tapahtumasta viestin matkapuhelimeen. Ja koneen ei tarvitse olla kiinni netissä - tai edes päällä. Muistutus tulee vaikka olisi pihaa haravoimassa.

Yksinkertaista, toimivaa ja mikä parasta - ei kustannuksia. Mikäli on käyttöä vastaaville toiminnoille, suosittelen tutustumaan tähän Googlen kalenteriin.

Vesilintuja

Tiistain harjoitukset vietiin vielä läpi isolla ryhmällä - viimeistä kertaa. Jatkossa nähdään kaksi erillistä joukkuetta joilla on omat harjoitukset ja vetäjät. Kyselyjä joukkueeseen on tullut viime päiviin asti. Tällä viikolla on nimilistat lyötävä lukkoon. Lauantaina on ensimmäinen turnaus ja sarjat alkavat viikon päästä.

Joukkueille keksittiin lasten kesken uudet nimet. Kokoonnuttiin harjoitusten lopuksi nurmikolle ja katsottiin mitä ehdotuksia löytyisi. Ja tulihan niitä. Juustoleivät, Kultakalat, Mandariinit, Juoksijat, Napapaidat, Haukat... Hyviä kaikki, mutta osa karsittiin pois koska vastustajalle ei haluttu antaa (liikaa) aihetta nauruun. Joku nimi oli jo käytössä muulla joukkueella ja osalle taas ei löytynyt sopivaa paria. Haluttiin kuitenkin yhteneväiset nimet molemmille Kaukajärven joukkueille.

Ohjaajien avustuksella keksittiin lopulta sopivat ehdokkaat, joita myös suuri osa kannatti käsiäänestyksessä. Jotta tilaisuudessa ei olisi mennyt koko iltaa, päätettiin näin joukkueista muodostaa Kaukajärven Ankat ja Sorsat. Nimet sopivat siinäkin mielessä hyvin, koska toinen kenttä sijaitsee aivan järven rannassa ja vesilintuja pyörii ympärillä.

Perinteisiä Liverpooleja, Juventuksia ja muita "isojen" joukkueita ei tullut ehdotuksina yhtään. Varmaan nämä nimet tulevat tutuiksi vasta vähän vanhemmilla lapsilla. Ikäkausijoukkueilla näitä onkin jo käytössä. Ehkä on hyvä erottua niistä.

Olen jatkossa vetämässä Sorsan poikia ja Ankat jatkavat uusien ohjaajien kanssa. Tyttöjä ei haluttu erottaa toisistaan, joten he kaikki palloilevat Ankkojen matkassa. Sorsien pohjana on viime kesän ryhmä. Toiminnalla on nyt erittäin hyvät puitteet aloittaa kesän jalkapallokausi.

Salibandymatsi - isät vs pojat

Kevään viimeiselle salivuorolle ja tiukkaan koitokseen oli saapunut kahdeksan poikaa sekä kolme iskää. Katsomossakin oli muutama kannustaja. Pojat jaettiin kahteen kentälliseen. Kolmen iskän oli tyytyminen ajokoiran rooliin. Eli, juosta ilman taukoja pallon perässä ja yrittää olla kompastumatta roikkuvaan kieleensä.

Alku mentiin tasaisissa merkeissä päästä päähän. Hienoja syöttöjä, laukauksia ja torjuntoja nähtiin paljon. Juomatauon jälkeen poikien ote pelistä näytti vaan paraneman - vai alkoiko isien kuntopuolella näkyä hiipumisen merkkejä?

Parhaimmillaan poikien johto oli useita maaleja. Lopun minuuteilla isät kokosivat voimansa ja pystyivät kyllä kaventamaan muutamalla taidokkaalla osumalla. Viimeisessä vaihdossa pojat kuitenkin sinetöivät voittonsa tyhjään maaliin. Ja siitähän riemu ja tuuletukset repesivät poikien joukossa. Iseille kunniaksi suotakoon, että kymmenen maalin rajapyykki tavoitettiin.

No, hopea ei ole häpeä. Vai voisiko nolompaa yritystä keksiä suoristamaan hävinneen selkärankaa? Olin itsekin joukon kolmas lenkki ja häviämässä myös viime keväänä vastaavaa koitosta. Ja tästä eteenpäin alamäki senkun syvenee, myös tuolla jääkaukalon puolella.

Infernaalinen melu

Suomi selvitti Latvian sittenkin helposti. Oma peli alkaa löytyä. Seuraavia otteluita onkin helpompi seurata, kun ei enää tarvitse tarvitse kuunnella latvialaisten katsomossa aikaan saamaa käsittämätöntä ujellusta.

Ensimmäisen erän jälkeen sitä ei jaksanut kuunnella edes television välityksellä. Mertarantaa oli ruuvattava hiljaisemmalle. Asia voitaisiin hoitaa miksauspöydällä Ylessä tai jossain lähetyspäässä niin, että tv-katselijat saisivat vähemmän katsomon ääntä ja enemmän Anteroa. Siis eräänlainen Latvia-miksaus!

Tänä keväänä olen kokenut Isonmäen pauhun Ässien otteluissa, mutta Latviassa on hypätty pykälällä paremmaksi. Toisaalta - tuo päälle jäänyt, viallinen kirkkourkujen pilli on mekaanista ääntä. Isomäessä kaikki lähtee ihmiskehosta. Toivotaan ettei kukaan - toistan: ei kukaan lähde markkinoimaan näitä torvia kotoisiin halleihimme. Johan loppuun jääkiekon katselu paikan päällä, tai sitten hankin minäkin jotain kättä pidempää. Saakohan jostain hankittua kaksin käsin kierrettävän palosireenin? Vai onko niitä vain Aku Ankassa?

Ompeluksia

Kauden alussa kuuluu nuorten pelaajien kodeissa ompelukoneen suihkintaa. Joonan jalkapallopaita saa hihaansa uuden merkin. Syksyllä kiinniteltiin nimilappuja jääkiekkopaitojen selkään. Kausi alkaa ompeluksilla.

Lämmin sää houkutteli aloittamaan rullaluistelukauden tavallista aikaisemmin. Meno maistui ja hiekka suussa. Joka kevät samat asiat toistuvat. Kaupunki lähtee katujen puhdistukseen turhan myöhään. Kansa valittaa ja syystä - ilman laatu on ollut keskustassa todella kehnoa koko kevään.

Sen verran lämmintä on pitänyt, että kalenteriin katsominen unohtuu. Lähdettiin sunnuntaina hakemaan kukka-amppeleita pihaan, mutta niiden hankinta siirtyi parilla viikolla. Kesäkukkien kausi ei ole vielä. Kaupasta niitä ei löydy.

Maanantaina on jääkiekon viimeinen salivuoro, jossa pojat matsaavat salibandyssä vanhempiaan vastaan. Kesä on jo pitkällä, joten saa nähdä jaksaako ja muistaako väki vielä tulla paikalle. Tiistaina jatkuu jalkapalloilu Järvikadun kentällä. Paikassa ei ole vierailtu aikaisemmin harjoitusten, saati pelien merkeissä. Näitä odotellessa keskitytään Suomi-Latvia-peliin. Veikkaan ettei tästä(kään) tule Suomelle helppo koitos.

( photo by JSS c 2006 )

Kulttuuria

Lahti havittelee kulttuuripääkaupungiksi sekoittamalla urheilua ja taidetta. Parhaimmillaan tämä kuulemma on sitä, kun jalkapallo-ottelun puoliajalla kuullaan sinfoniaorkesteria. Näistä puheista ja kirjoituksista huvittuvat ainakin kilpailevat hakijakaupungit.

Olisiko kuitenkin parempi jos kulttuurimuotoja nautittaisiin ihan omina paketteinaan. Parasta urheilun ja kulttuurin markkinointia voisi olla vaikka yhteislippujen myynti. Sopivaan hintaan saisi liput sekä jääkiekkomatsiin, että teatteriesitykseen. Tämä voisi olla terveellistä vuorottelua perheiden ja parien kulttuuririentoihin.

Kilpailu tittelistä on kuitenkin kovaa, joten kaikki keinot on käytettävä. Vanhasta urheilukaupungista löytyy monia kasvoja tähänkin käyttöön. Niitä löytyy kehitetystä hakemuksesta ja asialle perustettu blogi heittää lisämausteita asialle. Vuonna 2011 nähdään soiko Lahdessa palloliigan tauoilla sinfonia.

Leijonat vailla hampaita

Lehdistö arvuutteli kisajutuissaan monellako maalilla Suomi voittaa Slovenian, tuon jääkiekkoilun kehitysmaan, josta löytyy vain 980 pelaajaa. Olipa käydä "perinteisesti", eli pisteet mennä ennakolta heikommalle. Ensimmäinen ottelu on aina arvoitus.

Päävalmentaja kutsui peliä epäpeliksi jossa on paljon rangaistuksia ja katkoja. Niin tai näin, totuus on kuitenkin se, että maaleja on tehtävä ja oma pää pidettävä puhtaana. Epäpelitkin on pelattava. Muuten käy niin, että kauas karkaavat mitalit.

Suomi on nostettu yhdeksi kisojen ennakkosuosikiksi. Menoa on parannettava vielä rutkasti, jos menestystä halutaan. Oma mestariehdokkaani on tänä vuonna Venäjä.

Kesän ensimmäiset

Kausi saatiin käyntiin tiedotustilaisuudella ja ensimmäisillä harjoituksilla. Ryhmästä tuli yllättävän suuri ja kyselyitä on tullut vieläkin lisää. Huhtikuun viime lumien aikaan tilanne näytti toiselta. Tähän loppurynnistykseen ei ollut varauduttu, mutta jakamalla muodostunut ryhmä kahtia, saadaan kaksi sopivan kokoista joukkuetta. Nyt pitäisi vaan löytää muutama uusi ohjaaja.

Toivotaan että niitä innokkaita löytyisi toista joukkuetta vetämään. Näin saataisiin laadukas ohjaus ja kaikille enemmän peliaikaa otteluissa. Isollakin ryhmällä kesä voidaan viedä läpi, mutta pienessä ryhmässä on monia etuja. Näistä kirjoitin jo syksyllä ruotiessani edelliskesän kokemuksia.

Ensimmäisen harjoituksen aluksi käytiin lasten kanssa läpi pelisäännöt ja tutustuttiin toisiimme. Pelikentällä otettiin tuntumaa palloon ja sen ominaisuuksiin. Samalla piirtyi esille jo monen pienen pelaajan osaamisen taso. Kyselyn mukaan kaikilla oli aikaisempaa pelikokemusta - ainakin pihamatseista. Lopuksi pelattiin pieniin maaleihin kahdella pienkentällä. Aloitettiin kausi vähän rauhallisemmin niin, että kaikki pääsevät toimintaan mukaan.

Ensi kerralla muistellaan vähän pelisääntöjä, sillä viikon päästä pelataan jo ensimmäinen turnaus. Mukana on paljon aloittelijoita, joille pitää kaikki kertoa alusta pitäen. Tällä kertaa mukana on myös joukko tyttöjä, joista voisi ensi kesänä muodostua ihan omakin joukkue. Viime kesän sarjassa oli mukana yksi kokonaan tytöistä koostuva joukkue. Toivotaan että näilläkin tytöillä - kuin myös pojilla - palloiluintoa riittää koko kesäksi.

Kahdet kisat netissä

Kahdet isot MM-turnaukset käydään kevään ja alkukesän aikana. Lähdin hakemaan ennalta kisafiiliksiä ja vertailin molempien kisojen virallisia nettisivustoja.

Jääkiekon MM-kisasivusto tarjoaa perusasiat, mutta ei mitään muuta. Vaikka kisat alkavat kahden päivän kuluttua, on jotain vieläkin työn alla. Kokonaisuutena melko vaisu kuva. Näin ei tarvitsisi olla. Koko lajille olisi hyvää mainosta jos kisojen tästäkin puolesta olisi osattu ottaa kaikki irti.

Saksan kisojen virallinen paketti sen sijaan tarjoilee paljon ja mahan täydeltä. Kuvia, tietoa ja muuta materiaalia enemmän kuin kerralla pystyy kahlaamaan. Viihdettä ja asiaa sopivassa muodossa jalkapallon ystäville. Kaikkea ei tarvitse sulatella yhdellä kertaa, mutta näille sivuille tulee varmasti palattua kisojen aikana useamminkin. Varsinkin jos työpaikalla saadaan MM-jalkapalloveikkaus pyörimään. Ajatuksia on jo heitetty ilmaan. Jos homma käynnistyy niin blogissa seurataan minkälaisia asiantuntijoita talosta löytyy, ja miten itse bloggaaja selviytyy omissa veikkauksissaan.

Jääkiekko on lajina melko pieni - verrattuna kuningas jalkapalloon - jota harrastetaan maailman joka kolkassa. Tämä ero näkyy ja tuntuu myös kisasivustojen laajuudessa ja näyttävyydessä. Jalkapallo kerää potin tällä alueella. Latvian sivuille ei varmaan tule tämän jälkeen palattua. Sääli sinänsä, koska näin ei tarvitsisi olla. Vertailukohtaa voi hakea vaikkapa NHL-sivustoilta, joihin on panostettu ihan toisella tavalla.

Illalla on tiedossa ilmajumppaa kahdentoista jalkapallon täytön merkeissä. Huomenna niitä tarvitaan. Isolla käsi/jalkapumpulla homma hoituu melko sutjakasti ja mittari helpottaa paineen tarkkailussa. Kesäistä säätäkin on luvattu, joten siitä on hyvä aloittaa kausi.