Talven tuloa odoteltiin tänä vuonna yllättävän pitkään. Tammikuun alussa oltiin vielä plussan puolella lämpötiloissakin. Lumesta ei ollut vielä havaintoakaan. Kaikesta huolimatta lumipeite ja pakkaset - aika kovatkin sellaiset - saavuttivat jokaisen kolkan Suomenmaassa kovalla vauhdilla.
Nopeasti vaihtuvat olosuhteet pistivät miettimään vaatetustakin uusiksi. Vanhasta muistista päälle jääneet syksyn tamineet tuntuivat nyt kovin heppoisilta. Pipo ja tykit saattoivat olla kovassa huudossa?
Tammikuun pakkanen toi tänä vuonna mukanaan myös uusia kokemuksia. Auton ajovalon polttimon vaihtaminen ulkona kuudentoista asteen pakkasessa on sormia kangistava kokemus. Toisaalta kannustaa yrittämään nopeaa suoritusta.
Irtoa nyt jo! Mihin suuntaan sitä nyt pitäisi kiertää... Noooin! Ja vielä polttimo irti. Ei lähde. Ei lähde. PRKL. IRTI! Eikö sana kuulu! Nooooin... (huoh)
Sitten uusi polttimo paikoilleen pidikkeeseen - ja takaisin asennus. Helpommin sanottu kuin tehty.
Mene nyt paikoilleen! Eikö se nyt... tarvitaan valoa... kännykkä ja FlashLight... missä ne korvakkeet nyt oikein ovat. Halvatun terävä tuo nippusiteen reuna, joka raapii kädenselkää... No nyt! No nyt! No nyt... Yes!
Mieleenpainuva kokemus on myös se, kun käännyt autolla kotipihan parkkipaikalle ja kuskin sähkönostimella varustettu ikkuna lähtee itsestään toimimaan, tekee muutaman sahaavan liikkeen ja jämähtää paikoilleen ala-asentoon. Tämäkin on nyt koettu.
Kuudentoista asteen pakkasilta, autosi on tukevasti parkkiruudussa ja lämmin koti odottaa muutaman askeleen päässä. Häiriö sähkölaitteissa ja ajanut kuskin ikkuna yhtä tukevasti auki. Mikään ei auta. Ohjausnapit ei toimi. Virran katkaiseminen ei sen enempää. Siinä istut kylmenevässä autossa ja kiroilet sähkötoimisia laitteita.
Ei muuta vaihtoehtoa kuin jättää auto paikalleen - ikkuna hoo-moilasena - ja siirtyä lämpimään miettimään seuraavia strategisia siirtoja. Suuria ajatuksia ei synny. Myöhemmin illalla kokeilukäynnillä ikkuna lähtee yllättäen taas toimimaan. Ilta pelastettu.
Harjoitusrintamilla pakkanen on myös tuonut muutoksia. Omat jääkiekkopelit Koulukadulla on jäänyt muutaman kerran väliin ja poikien pallotreenit Kissat-hallissa peruutettu kertaalleen. Varpaat jäätyy. Ja pallot.
Voisiko Pakkasherralle lopuksi esittää toivomuksen kohtuudesta? Lukemat tukevasti tuonne miinus viiden nurkille seuraavaksi... viideksi viikoksi? Hommat toimii ja tuntuu elo vähän mukavammalta.
Here´s the deal?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti