Kun syyskuu kääntyy viimeiselle viikolleen, joukkueet hiovat kuntoaan pian alkavaa sarjaa varten. Pelaajia siirtyy ryhmästä toiseen ja lopulliset vitjat alkavat muotoutua pala palalta valmentajien kuumina käyvien aivojen sopukoissa.
Kokonaisuus nousee kuin palikkatorni ja toiveena on saada perustuksiltaan tukeva rakennelma, joka kohoaisi ylväänä ylös - kohti korkeuksia ja sen yli - pysyen muotissa koko pitkän kauden. Unelmissa kasvaisi vielä siitäkin ja tuottaisi toivottua menestystä.
Voi myös käydä niin, että perustus on savesta valettu ja ensimmäinen tuiverrus saa koko rakennelman huojumaan liitoksissaan. Valuttaako ensimmäinen aalto hiekkalinnan mereen? Puhaltaako susi korttitalon nurin? Valmentajan syksyiset yöt ovat painajaisia täynnä.
Töitä siis tehdään ja jää pelaajien alla kuluu urille. Kaaret piirtyvät yksi toisensa jälkeen puhtaaksi ajettuun peilipintaan. Terä muokkaa jäästä hileet ja himmentää pinnan. Samaan tahtiin hiipuu pelimiehen voima harjoituksen edetessä. Hien mukana poistuu voima, jalostuen ja kovettuen osaksi valmentajan muuraamaa perustusta.
Kiertosykli saavuttaa päätepisteen ja kaikki alkaa taas alusta uudelleen. Portit avataan ja jääkone lähtee kierrokselleen pyyhkien pois nuo kehityksen viivat jotka hetki sitten sen eteen piirrettiin. On levon aika. Kehityksen ja palautumisen vuorovesi saa pyyhkäistä pinnan puhtaaksi uutta yritystä varten.
Porras portaalta. Pala kerrallaan. Joukkue ei synny viikossa. Ei edes kahdessa, mutta kolmannessa on jo toivon siemen. Neljännessä on ensimmäinen kivi muurattu. Laastia kuluu ja lopulta talo on valmis. Tulevaisuus näyttää lopputuloksen, mutta yksi asia on varmaa.
Talon rakentaminen vaatii tekijänsä. Ilman työtä ei talo nouse. Ja tämä työ on itse se ydin. Palkinto.
Kuva: Tesoman jäähalli Tampere 27.8.2012 - Tappara Forum valmistautuu alkavaan C2 AAA-alkusarjaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti