Kalastus on hieno harrastus. Valmistelut, odottamisen jännitys ja lopulta voi tulla palkinto. Vieheeseen iskevä saalis kruunaa kaiken. Tämä on kuitenkin eräällä tavalla alku, sillä päätepiste on siinä, kun kala on saatu veneen pohjalle. Tähän pääseminen ei välttämättä ole helppoa.
Nuorta urheilijaa ohjaava valmentaja tai vanhempi on samassa tilanteessa kuin veneessä istuva kalamies. Kun kala (harrastus) on lopulta iskenyt koukkuun, alkaa tilanteen hallinta. Siima on pidettävä kireällä, sillä liikaa löysää antamalla on vaarana koukun irtoaminen.
Myös liika tempominen ja väkisin kelaaminen voi tuottaa saman tuloksen. Koukku irtoaa ja saattaa aiheuttaa vahinkoja. Ainakin saalis (harrastus) on menetetty. Toimintatapa riippuu paljon myös kalalajista (urheilijasta). Lahnalla on heikko suu, kun taas hauki kestää kovempaakin riuhtomista.
Valmennusympyröissä aletaan monessa lajissa ymmärtää entistä paremmin, miten tärkeä on valmentajan kyky hallita joukkueen sisällä tapahtuvaa motivointia ja henkistä ilmapiiriä. Mieltä pitää käsitellä samalla mitalla kuin liikkuvaa kehoa.
Mistähän tämä kalastusaihe tähän kirjoitukseen ilmestyi. Olisiko lisääntyvä auringonvalo tuonut kevään ja kesän mieleen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti