Kisat pyörähtivät käyntiin monenlaisissa tunnelmissa. Urheilun juhlan kulissien takana velloo monenlaisia keitoksia ja uhkia. Onkohan tässä siis mitään uutta edellisiin kisoihin? Politiikkaa pelikentillä.
Keskustelua on myös käyty siitä, mikä on olympiakelpoinen laji ja miten se määritellään. Uusia - erikoisiakin - lajeja suunnitellaan otettavaksi mukaan kisoihin. Näkemyksiä on monenlaisia ja joitain nykyisiäkin muotoja katsotaan karsastellen.
Urheilulajeista on muutenkin tapana tehdä kulttuuri-, luokka- tai elämäntapalokerointeja. Olipa joku lehti kisojen alkaessa määritellyt eri lajien poliittista jakautumakenttää. Joku oli sossujen laji, toinen taas kokoomuksen heiniä.
Kymmenvuotiaiden touhuja on mukava katsella. Siellä lajien ulkopuoliset statukset tai keinotekoiset määrittelyt eivät saa minkäänlaista jalansijaa. Jos lajia on hauska kokeilla tai harrastaa, mitään esteitä ei ole. Vehkeet mukaan ja menoksi.
Aikuisena olisi mukava säilyttää tuo avoin, innostunut ja tutkiskeleva kiinnostus urheiluun. Ja olisiko tässä avain myös olympialaisissa menestyvien taustalla. Muista välittämätön tarmo paneutua oman lajinsa hienouksiin. Ja voihan asiaa soveltaa ihan harrastajatasollakin. Säilyköön ja kasvakoon puhdas urheilemisen ilo. Tätä sanomaa kannattaa varmaan vaalia ja viedä eteenpäin lasten pelikentillä liikkuessa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti