Lasten urheilun parissa ohjaajanakin toimivana askarruttaa, miten oppia siis kannattaa lapsille jakaa tässäkin asiassa. Jos ammatti-ihmisten - lääkärien - mielipiteet jakautuvat näin, miten lasten parissa toimivat amatööriohjaajat voisivat tietää paremmin?
Omien urheiluharrastusten yhteydessä olen kokeillut useitakin kertoja jättää venyttelyn pois. Tästä on seurannut melko nopeasti erilaisten paikkojen "jumi"-ongelmia. Tilanne on parantunut vanhoihin tapoihin palatessa.
Omista kokemuksista huolimatta en lähtisi kovin painavasti asian puolesta liputtamaan - koska ammattilaisetkaan eivät siihen pysty. Olisiko niin - kuten monissa muissakin asioissa - ettei yhtä ja ainoaa totuutta löydy. Yksi sopii toiselle ja tekemisen erilaisuuden kirjo voi vaatia muuttuvia toimintamalleja. Huippu-urheilu vs terveysliikunta ja eri lajien omat vaatimukset. Vielä löytyy kyntämätöntä tutkimussarkaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti