Lomien jälkeen ponnistetaan taas uusin voimin harrastusten pariin ja kohti korkeuksia. Ihan täysin lomaa ei ole käytetty lepäilyyn, vaan välineet on kulkenut matkallakin kassissa.
Kirkniemen pallokenttä tuli tutuksi ja seurasin siellä miten Virkkalan Tarmon 99-joukkue aloitteli kauttaan kesän jälkeen. Vetäjän kanssa vaihdettiin ajatuksia ja kuviot näyttävät olevan melko samanlaisia kuin Tampereella.
Tämän ikäisten toiminta heillä pyörii lähinnä vain harjoitusten ympärillä. Sarjaa ei pelata, ja ainoa tuntuma peleihin tuleekin turnausten muodossa. Myös valmentajista on pulaa Virkkalassakin.
Yksi seikka kiinnitti huomion niin Virkkalassa, kuin useilla muillakin pienillä paikkakunnilla. Ruohokentillä pelataan ja ihan pienimmistä junnuista lähtien. Kirkniemen kenttäkin oli todella mainiossa kunnossa. Haloo, Tampere!
Ikävä todeta, että Tampereella juostaan hiekkamyrskyn keskellä. On todella häpeä, että tilanne on näin surkea ja kun vielä puheeksi - lopultakin - nousseita Pirkkahallin ruohokenttiä himoitaan messualueen pysäköintipaikoiksi, ei voi kuin ihmetellä miksi perinteikäs jalkapallokaupunki kohtelee junnujaan näin?
Pikkukaupungit, olkaa tyytyväisiä kenttiinne ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin. Jalkapallokaupungin suuruutta ei mitata vai sillä, että johdetaan veikkausliigaa, vaan minkälaisen kohtelun ja arvostuksen koko harrastajaryhmä saa - nuorimmasta vanhimpaan...
( Photo by JSS © 2007 )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti