Keskiviikon vuoroilla on tähän asti saatu nauttia hienoista olosuhteista. Niin nytkin. Jää oli mainiossa kunnossa, mutta tuntia liian aikaisin saapunut saderintama heitti lunta tupaan. Välillä jouduttiin käsipelillä auraamaan puhtaita väylillä kiekolle.
Loppupelit jätettiin pelaamatta ja tyydyttiin luisteluihin. Lumikasaan kaatunut Samppa oli aika hurjan näköinen kun ristikkomaski haukkasi koko mitalla lunta sisään.
Mietin itsekin jatkossa ristikollisen ykköskypärän käyttöönottoa myös poikien harjoituksissa. En haukatakseni lunta vaan muista syistä. Yksi kiekko viuhui parinkymmenen sentin päästä ja toinen kopsahti kypärän otsaan. Oma poika veti. Nostoja on harjoiteltu, joten ei auttanut kuin kehua hyvästä vedosta.
1 kommentti:
Kokohäkin olen havainnut tarpeelliseksi. Vuoden aikana olen omissa peleissäni saanut kaksi kertaa mailaa ja kerran kiekon häkkiin siihen malliin, että ilman suojaa olisi mennyt nenää ja hammasta remonttiin. Siitä huolimatta että pelit ovat siistejä, vahinkoja sattuu aina.
Häkillä oppii pelaamaan. Olen kokeillut myös kokopleksiä kun tuli tilaisuus tehdä se edullisesti.
Kokopleksissä on näkyvyys erinomainen, mutta haittana on huurtuminen ja se että ilma tuntui loppuvan. Henki ei kulje. Palasin kokeilun jälkeen takaisin ristikkoon. Pleksi/ristikko yhdistelmämalli voisi toimia paremmin. Sellainen jossa alaosa on ristikkoa.
Suojilla voi olla tärkeä osa jopa ottelutuloksiin. Olen ihmetellyt miksei esim. maajoukkue- tai liigatasolla tiedosteta asiaa.
Meneillään oleva jouluturnaus osoitti hyvin asian. Suomen maajoukkueella on kypärät joissa ei ole korvasuojaa. Tsekkipelissä yksi pelaaja sai kiekon korvaansa ja joutui olemaan loppupelin sivussa. Venäjää vastaan Nummelin sai myös tällin korvaansa. Monta tikkiä ja osa ottelusta pois. Suojatulla kypärällä nämä olisi estetty, ja mitä haittaa siitä suojasta olisi...?
Arvokkaita pelaajia pitäisi suojella. Jos pienen muovinpalasen takia hävitään otteluita isoissa kisoissa, voisiko sitä tyhmemmin tehdä...?
Lähetä kommentti