torstaina, helmikuuta 05, 2009

Karsintapäivä

Koululiikunta erilaisten kisojen kera tuo mukavaa vaihtelua lapsukaisten harrastuksiin. Joona selvitti aamulla koulun sisäiset karsinnat ja lähtee kahden muun urhon kanssa koulujen välisiin kisoihin. Lajina on tällä kertaa hiihto vapaalla tyylillä. 

Tätä on harrastettu jo useasti talven mittaan kisapaikalla Kaupin urheilupuistossa. Tutut ladut pojalle. Into näyttää olevan kova ja tärkeintähän näissä kisoissa on osallistuminen, tsemppi ja reilu peli. Sijoituksia ei katsella, eikä hemoglobiiniarvoja mittailla. 

Oma osallistuminen TeamTorstain salibandyyn oli jäädä tänään väliin. Vielä kaksi tuntia ennen vuoron alkua olo vaikutti niin vetämättömän flunssaiselta, että harvinainen poisjäänti näytti varmalta. Tieto pojan hiihtokisoista nosti kuitenkin fiilistä sen verran, että pelipaikalle tuli lähdettyä.

Jostain syystä valkoisten peli kulki paremmin kuin aikoihin ja omakin vire kääntyi plussan puolella. Tämän vuoden parhaat "hyvähullut" fiilikset jäi tästä pelistä. Niin ne tunnelmat joskus vaihtuvat ja yllättävän nopeastikin. Kun vielä saadaan uusi, toinen maalivahti sairastuvalta pelikuntoon, mahdollisuuden kunnon pelitapahtumiin on olemassa.

Edellisen kappaleen fiilismäärittelyn johdattelemana tässä potkua päivään menneiden vuosien takaa. "The second-best band in the world" ( Robert Plant 1975 ). Vaikea arvata mikä oli se ykkönen. 

Oudot tukat ja vaatteet. Mimmit joraa. Näistä ajoista on sen verran aikaa, että "vanhan" leima on lähtenyt ja tilalle tullut "raikas" - kaiken tämän nykyisen "hevimetallisopan" keskelle.

Dr Feelgood: She Does It Right


3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Millainen fiilis sulla on tuollaisten "flunssatreenien" jälkeen?

Mulla on aina sellainen fiiliskun lähtee vähän nuhaflunssaisena pelailemaan niin vaikka peli kulkisikin ihan kivasti niin treenien jälkeen on melko hutera olo...

Niin ja junnukiekkoa sen verran että tää "käskytyksestä" tuomittu HIFK:n junnuvalmentaja on sillai puoltuttu kaveri. Se käyttää poikaansa samoilla sunnuntaijäillä Calle Branderin kiekkokoulussa...

Mitä mieltä junnujen "käskyttämisestä"?

Jan kirjoitti...

Kuumeessa tai sairastelun jälkeen pidän lepoa kunnes voimat palautuneet. Pienessä "tuhinassa" ( niinkuin tänä talvena on ollut ) liikkuminen jopa helpottaa tukkoista oloa, pelien jälkeenkin...

Jos ennen tai jälkeen pelien on epänormaalia väsymistä niin se on signaali jostain... suosittelen lepoa?

Kyseinen uutinen on mennyt "ohi"... Löytyykö linkkiä? Jos käskyttämisellä tarkoitetaan pelaajan määräämistä sääntöjen vastaiseen toimintaan, olen tätä vastaan. Tässä mennään moraalikysymysten äärelle ja näissä valmentajan ( miksei pelaajienkin ) ajatusmaailma punnitaan...?

10-vuotiaiden peleissä en ole tavannut, mutta voisin kuvitella että tähänkin maahan mahtuu...? Meillä mennään aitiossa aina sääntöjä noudattaen ja keskitytään vielä ihan puhtaisiin pelihommiin.

Anonyymi kirjoitti...

Ajattelin että tälläiset uutiset leviäisivät jääkiekko(valmentaja)piireissä kuinb kulovalkea. Tässä kuitenkin linkki mikäli et sitä vielä löytänyt: http://www.iltalehti.fi/uutiset/200902069032938_uu.shtml

Kysymykseni oli lähinnä siitä että miten reagoisit valmentajana siihen jos sinun joukkueesi maalivahtia ns. "vedetään käsille"?