Omakohtainen kosketus kaukaloon ja kiekkoon oli taas vuorossa tänään. Viime syksynä löytyi sopiva ryhmä ja kerran viikossa on kokoonnuttu taistoihin. Mukana on oivallisia pelimiehiä joiden otteita on yrittänyt oppipoikana katsella ja saada oivalluksia."Maailman nopein joukkuepeli", kuten Seppo aina sanoo. Ja sitähän se on. Nopeissa luistelun, kiekonkäsittelyn ja pelin hahmottamisen vaiheissa pelaajan aivokapasiteettia käytetään moninkertaisesti enemmän kuin vaikkapa shakinpeluussa. Motoriset liikkeet vaativat tehoja, myös aivojen osalta.
Yksi ajatus omien pelikuvioiden henkiin herättämisessä oli myös se, että sitä kautta voisi löytyä enemmän näkemystä myös poikien kaukaloon. Onhan se aina parempi jos on omakohtaista tuntumaa tekemiseen.
Sen on ainakin havainnut, että yksinkertainen on joskus vaikeaa ja päivät ovat erilaisia. Välillä joku asia sujuu, toisella kertaa taas ei mikään. Parempien kanssa pelatessa varmasti kehittyy, mutta palaute on myös käsiteltävä. Prosessi tuplaantuu kun omien tekosten miettimisen lisäksi on sulateltava ulkopuolinen paine. Tästä johtuu, että pojillakin suurin paine on sillä, joka ei vielä ole kehittynyt muiden tasolle.
Poikien harjoitusten lomassa on välillä hyvä ajatuksissaan vetää paita numero 21 päälle ja kuvitella itsensä peli- tai harjoitustilanteeseen. Ehkä se auttaa vähän paremmin ymmärtämään miltä pienen ristikkokypärän sisällä tuntuu...
( photo by: JSS c 2005 )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti