Jääharjoitus nro 6 käynnistyi järjestäytymisen opettelulla. Tönimistä, huitomista, nyrkkeilyä, painia... siinä normaali harjoituksen aloitus. Tähän piti saada loppu. Olin yksin vetäjänä jäällä, koska vanhempien tilaisuus oli samaan aikaan, eli sopiva hetki "sulkeisille"...
Kun poikia on näinkin iso joukko, toiminta voi riistäytyä käsistä. Silloin ei mistään tule mitään. Nekin jotka haluaisivat kuunnella ja oppia, kärsivät muiden temppuiluista. Harjoituksen alku oli niin mahdoton, että otettiin keskiympyrään tulo uudestaan ja niin monta kertaa kuin tarve vaatisi... vähän tyyliin "taakse poistu" ja taas takaisin.
Vartin päästä tultiin jo rivakasti pillin vihellyksestä keskiympyrään. Ajoissa jarrut päälle ja hallitusti polvilleen. Katse kohti ohjaajaa ja korvat höröllä... Viimeinen suoritus oli sangen hyvä. Tämä asia on tärkeä koko talvea ajatellen. Muuten meiltä menee paljon aikaa tehottomaan punnertamiseen...
Päästiin viimein muihinkin harjoituksiin kun Eero saapui loppuajaksi paikalle. Siirryttiin samalla käyttämään sinisiä kevytkiekkoja. Parempi totutella ajoissa, koska peleissa sinisiä jo käytetään. Pienet mustat kierrätettiin nuoremmalle ikäpolvelle. Kiekon koon kasvukin kertoo että pykälää ylemmäs on siirrytty viime kaudesta. Jatkossa nähdään varmasti muitakin kasvun merkkejä. Niistä lisää kauden edetessä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti