Lapsen ensiluistimet voivat näyttää tämän näköisiltä. Kaksiteräiset luistimet sidotaan hihnoilla kenkiin ja vauhti päälle.
Näillä Joona otti ensimmäiset askeleensa ulkojäillä 2-vuotiaana. Liikkumista olisi voinut kuvailla lähinnä "hiihtelyksi". Mitään liukuja tai kaarroksia ei näillä vehkeillä ei voi tehdä - tai sitten on aika fakiiri.
Luistelukouluun mennessä hankittiin "ihan oikeat" luistimet ja sen jälkeen ensimmäiset kiekkoluistimet. Nämä kaikki kapistukset säilytetään muistona. Keskimmäisiä Joona ei antanut myydä ja itse olen tykästynyt malleihin nro 1 ja 3. Meillä on siis jonkinlainen kiekkomuseo syntymässä - totesi sivusta seurannut.
Nykyisiä Grafeja ei varmaankaan säilötä talteen, vaan ne lähtevät kiertoon kun aika koittaa. Kasvavaan jalkaan mallit vaihtuvat tiheään ja tekniikka uudistuu - totesin luistinmerkin sivustoja tutkiessani.
Monella valmistajalla kaikki mallit ovat nykyään lämpömuovattavia. Operaation voi tehdä vaikka kotona. Sata asteiseen uuniin neljäksi minuutiksi ja sieltä jalkaan kovettumaan. Luistimen on oltava avoin ja mentävä jalkaan heittämättä. Sitten nauhat kevyesti kiinni ja seisomaan lievään etukenoon 20 minuutiksi.
Grafin sivuja tutkiessani osuin myös oheiseen esitteeseen, jossa näkyy luistimen terän kehitys entisaikojen kokoteräsmallista muoviin, ja edelleen seuraavaan rakenteeseen joka loikkaa vielä pykälän paremmaksi. Ainakin ulkonäkö puhuu tämän asian puolesta, jos ei ihan kaikkea painettua uskoisikaan.
2 kommenttia:
Meilläkin alkaa olla poikien luistelut jo siinä vaiheessa että jotain raportoitavaakin saattaisi olla. Täytyykin katsoa jos seuraavaan postaukseen saisi tunnelmia myös jälkikasvulta.
Thermabladeja ei varmaankaan tule otettua käyttöön... :)
Seuraavalle sukupolvelle ei taida enää kaksiteräiset kelvata.
Thermabladet saadaan jo äitiyspakkauksen mukana ja tarhaikäisenä älymaila... josta muuten oma postaus tulevana viikkona.
Lähetä kommentti