maanantai, syyskuu 29, 2008 

13-OR Kohtuuttoman kova peli 527 Excessive Roughness EX-RP

Pelihommat eivät kaukalossa suju ilman hyytävää joukkoa erilaisia toimitsijoita. Näkymättömiä, mutta niin sangen tarpeellisia otteluiden läpiviemiseksi.

Junnujen peleissä toimitsijatehtävät lankeavat vanhempien harteille. Tarvitaan kirjuria, ajanottajaa, kuuluttajaa ja rangaistuskopin oven avaajaa. Kävin kiekkoliiton järjestämässä koulutuksessa.

Tasavajaa maali, pöytäkirjan sulkeminen, INTRF, toimitsijaesimies, raportti A44, hihamerkki, pelin viivyttäminen, 31 - JR, TRIP, mainosten kuuluttaminen... Voisin kuvitella että tavallinen vanhempi hiljentyy näiden termien ja sääntöjen vyöryessä yli. Tuskanhiki nousee pintaan koulutustilan 37 asteen lämpötilasta huolimatta.

Jaetun oppimateriaalin johdantokin sukeltaa suoraan asian ytimeen: "Tämän oppaan lisäksi jokaisen toimitsijan  täytyy myös tuntea voimassa olevat jääkiekon sääntökirja ja Suomen jääkiekkoliiton kilpailusäännöt..." Jaaha, että tämmönen tapaus tällä kertaa.

Kirjuri on toimitsijoiden kunkku, joka tulikin selväksi koulutuksessa. Ohjeita annettiin myös kuulutusten hoitamiseen. Vierasjoukkueen kuulutukset aina ensin. Pari viikkoa sitten käydyssä Kaarinan turnauksessa kuuluttaja ilmoitti jäähyn päättyessä: "Joukkueet tasaväkiset". Onko toimitsijaopas jäänyt turunmailla lukematta? Ei muuten pitänyt edes paikkaansa. Tasaväkisyys.

Pienenä vinkkinä tilaisuudessa saatiin myös järjestää pieni kiekkosääntökisailu kotona perjantai-illan ratoksi. Samaa kiinnostavien sääntökoukeroiden kahlausta voisi varmaan jatkaa koko viikonlopun putkeen? Mikäs siinä, perheissä onkin paljon joutoaikaa.

Children of Bodom: Tie my Rope ( repeat )
( Tämä on SE TV:n NHL-pelimainosbiisi. Sopiva tähän seuratoimitsija-mielentilaan... )

Tunnisteet: ,

20:01 | |

sunnuntai, syyskuu 28, 2008 

Idän ihmeet

Urheilun osalta oli pitkästä aikaa vapaa viikonloppu. Edellinen vapaa taisi sijoittua loman tietämille. Joka tapauksessa kevyttä ohjelmaa oli järjestetty yhteisen joukkuekuvauksen muodossa. Yksittäiskuvien kanssa aikaa oli koko sessioon varattu kolme varttia, josta kolmasosa käytettiin. Ehkä parempi näin - ruuhkia ei muodostunut.

Kuvausten aikana käytävällä kävi esittäytymässä joukkueen kauden voimaharjoituksista vastaava salaperäinen Herr Günter - mestarien tekijä historian hämäristä - jonka parhaita saavutuksia oli maansa moukarinheittojoukkueen menestys ensin naisten ja sitten miesten sarjassa. Sama joukkue, samat heittäjät - aikamoinen saavutus.

Ensi kauden joukkuekuva joudutaankin siis ottamaan erittäin laajakulmaista objektiivia käyttäen, jotta kaikki pelaajat mahtuvat kuvaan. Jonkinlaisia muodonmuutoksia pelaajissa siis tuleekin esiintymään, kuten mestarien oppi-isä oheisessa kuvassa demonstroi. 

Tämän kaiken lisäksi Herr Günter ymmärtää hyvin huumoria ja on hauska mies. Näitä ominaisuuksia ei joukkueessa ole koskaan liikaa. 

Jääharjoituksia on ohjelmassa jo huomenna ja silloin varusteet puetaankin taas tositoimiin. Kauden viralliset potretit on suoritettu.

Tunnisteet: , ,

19:23 | |

torstai, syyskuu 25, 2008 

Kaarina ( Slight Return )

Turnausmatkan aikana tuli kuvattua noin 500 ruutua. Sen verran tuli yksittäisiä pelaajakuviakin, että ajattelin julkaista myöhemmin niistä oman kokoelman esille. Katsotaan mitä tapahtuu - erään tunnetun suomalaisen formulakuskin sanoja lainatakseni.

Jääkiekkopelin kuvaaminen ei ole niitä helpoimpia valokuvauksen alueita. Vauhtia riittää, valaistus on halleissa heikko, valotuksen ja valkotasapainon kanssa on säätämistä. Kuvanvakaaja on hyvä keksintö ja on oiva apu. Pleksit, verkot ja järjestysmiehet ovat häiriöksi.

Hienon otoksen syntyminen on aina pienestä kiinni. Joku yksityiskohta tai puute voi pilata hyvänkin yrityksen. Wihurihallissa jäi harmittamaan yksi tilanne, jossa tuomari kupsahti melko näyttävästi jään pintaan. Olin juuri oikealla
kohdalla ja kamera kohdistettuna - sylissä kylläkin - ja sormi laukausimella. Niin vain se sormi ei ollut riittävän nopea.

Tässä vielä paluu Wihurihalliin muutaman kuvaotoksen merkeissä. Tapparan pojat vauhdissa. Aleksi #19 laukoo, Veeti #30 maalissa, Teemu #47 pujottelee ja Topi#37 kesyttää kiekkoa.

( Photos by JSS © 2008 )











Tunnisteet: ,

22:28 | |

keskiviikko, syyskuu 24, 2008 

Kauden jälkisiivous

Ei se nyt ihan vielä ole lopussa...
  • 8 pelipaitaa pestynä ja kuivana
  • toiset 8 pelipaitaa ja maalivahdin paita pestynä ja kuivumassa
  • 10 peliliiviä parhaillaan koneessa ( pesuaikaa jäljellä 116 min )
  • 12 palloa odottamassa pesua varastossa - mustassa, rikkinäisessä jätesäkissä ( jo toinen hajonnut säkki tällä kaudella. Missä viipyy oikea pallokassi? )
  • 10 oranssin väristä tötsää ja teline odottamassa pesua
...jalkapallokausi. Ja sitten vielä kaikki seuran varastolle odottamaan ensi kevättä.

Tunnisteet: ,

23:24 | |

maanantai, syyskuu 22, 2008 

Kaarinan turnausmatka


Viikonloppu lounaisessa maankolkassa kääntyi lopulta lämpimäksi auringonpaisteeksi ja toi vastapainoa jäähallin lähestyvän talven tunnelmaan. Jo matkalla Turun keskustan läpi puistokatujen lukuisat vaahterat loistivat hehkuvan syksyn väreissä.  Kupittaan rehevät puistot jalkapallokenttineen lisäsivät oman vehreytensä syksyyn. Turku osasi näyttäytyä hienosti vierailleen.

Tosiasiassa kansainvälinen jääkiekkoturnaus pelattiin Kaarinan urheilupuiston kupeessa - Wihurihallissa - jonka ympäristöstä löytyy lukuisia nurmikenttiä jalkapalloiluun ja erikoisuutena frisbeegolfrata. Reikä numero 12 löytyy muuten aivan jäähallin takapäädyn vierestä. Onpa kaikkinensa hienot puitteet harrastaa Kaarinassa.

Päänäyttämönä toimi viikonlopun aikana kuitenkin jäähalli, josta tuli elävästi mieleen Pirkkalan vastaava. Kopsepti oli aivan sama. Yhtä kylmäkin siellä oli.

Tappara turnaus alkoi isäntäjoukkuetta TPS vastaan melko mallikkaasti. Alku oli tahmeaa, mutta sen jälkeen ei ollut epäselvää voittajasta. Taululle saatiin lukemat 5-0 tamperelaisille vieraille.

Isäntä ei ollut vielä sanonut viimeistä sanaa, sillä sunnuntain viimeisessä ottelussa pelattiin sijoista 5. ja 6. samaa joukkuetta vastaan. Numerot kääntyivät nyt lähes toisinpäin. TPS vei 4-0 hyvällä yrityksellä. Tätä on jääkiekko. Uusi päivä voi muuttaa kaiken. Voisi myös ajatella niin, että kotietu on eduksi kun pojat pääsevät omiin koteihinsa palautumaan yön ajaksi.

Kahden päivän aikana pelattiin viisi peliä, joten aikaa jäi vielä vaikka biljardin pelaamiseen. Yllättävästi energiaa pojilla riitti vielä sunnuntaillekin, vaikka viimeisessä pelissä alkoikin jo monella jalka selvästi painaa.

Kaiken kaikkiaan onnistunut turnausmatka, vaikka kolmessa pelissä takkiin tulikin. Jokereita vastaan mentiin alun mustan hetken - 2 minuuttia ja 2-0 - jälkeen ihan tasavertaisesti. Ilman Jokerien Väänäsen kolmen maalin iltaa tilanne olisi muodostunut ihan toisenlaiseksi.

Ja jos ajatellaan loppu-otteluun menneen EJK:n harjoitusmääriä, jonkinlaista eroa luulisi näkyvänkin.
Onko siis 5+4 jääharjoitusta viikossa tämän ikäisille vielä ihan tarpeellista? Monipuolisuus kärsii ja miten on jaksamisen laita?

( Photos by JSS © 2008 )

Tunnisteet:

21:28 | |

torstai, syyskuu 18, 2008 

Kansainvälistä

Tulevana viikonloppuna Kaarinassa pelataan kahdeksan joukkueen jääkiekkoturnaus. Voidaan puhua kansainvälisestä tapahtumasta, sillä mielenkiintoisin osallistuja tulee Tukholman esikaupungista - Saltsjöbadens IF.

Mutkikas on reitti naapurin 98-pojilla kotikonnuilta pelikentälle Wihurihalliin. Ruotsalaisten lisäksi mukana ovat järjestävä seura TPS, sekä EJK, KaKiPo, TuTo, Tappara tietenkin ja Jokerit kahdella joukkueella.

Kahtena päivänä pelataan tiiviisti syksyn ensimmäiset koitokset.

Tunnisteet:

23:59 | |

keskiviikko, syyskuu 17, 2008 

Yön ritari

Kahden päivän aikana on kaksi jalkapallojoukkuettani saanut kautensa päätökseen. Molemmissa päätöstapahtumissa pelattiin perinteiset pelit vanhempia vastaan. Mehu maistui ja tarjottava hupeni.

Tapahtumien yhteydessä peräti kolme lasta oli kiinnostunut työnteostani.

"Onko sulla jotain muuta työtä kun tää valmentaminen?" 
"Mihin sä nyt meet töihin kun tää kausi loppuu?" 
"Ai sulla on joku toinenkin työ?"

Selitin että tämä valmentaminen on vain harrastus jota tehdään ilman korvausta. Vaikka kovasta työstä käy tämäkin. Ja että kyllä minulla on ihan oikeakin työpaikka jonne menen joka arkiaamu. Tämä vastaus herätti kummastuneita katseita.

Ihmetystä on herättänyt myös sykemittarini jonka näyttöön saa logokuviota. Siinä on vaihdellut kolme erilaista kuviota kauden mittaan. Harjoitusten lomassa lapset ovat ihmetelleet niitä - tarkkaavaisia kun ovat. Jingjang - kun asiat ovat balanssissa. Batman - kun olo on kuin "lepakolla". Pokaali - kun viikon omat treenit on saatettu putkeen.

Batman-logo on herättänyt kyselyitä. 

"Onko sulla taas keikka illalla?" 
"Lähdeks sää luolasta pimeän tultua?"

Totuus on siis kaikesta huolimatta paljastunut. Työkseni valmennan iltaisin jalkapalloa ja pimeän tullen singahdan mobiilillani lepakkoluolasta pelastamaan Tamham Cityn rikollisten kynsistä. Päivät roikun orrella luolassani musta viitta ympärilläni illan keikkaa odotellen. Jalkapallokausi on ohi, joten nyt on aikaa keskittyä öisiin sankaritekoihin.

Tunnisteet: ,

23:03 | |

tiistai, syyskuu 16, 2008 

Kelauskultaa

Eikö eurooppalainen tai jopa suomalainen voi pärjätä pikamatkoilla? Voi. Paralympiavoitto tänään satasella ajalla 13.81 - Leo-Pekka Tähti. Yle areena tarjoaa videopätkän kisasta, haastattelun ja palkintojen jakotilaisuuden. Ja Maamme laulun... kannattaa katsoa.

Tunnisteet:

20:35 | |

sunnuntai, syyskuu 14, 2008 

Alussa oli kiekko

Liiga on käynnistynyt ja junnutkin pelasivat ensimmäiset harjoitusottelunsa maan alla - Herwoodin luolien uumenissa. HPK kävi kylässä kolmen joukkueen voimin ja talon isäntä Tappara ei vieraskoreuteen sortunut.

Seurasin lähinnä ryhmä ykkösen pelit ja vähän epätasaiseksi muodostui tämä kamppailu tällä kertaa. Ero syntyi selkeästi Tapparan poikien luistimien kulkiessa huomattavasti vikkelämmin. Kausi on vasta alussa, joten sarjapelien käynnistyessä voi tilanne muuttua.

Maassa kaikki hyvin. Kiekkokausi on alkanut.

Tunnisteet:

22:42 | |

lauantai, syyskuu 13, 2008 

Kauden päätös osa 1

Hienon sään vallitessa pääteltiin jalkapallokautta joukkueen yhteistapahtumalla. Ohjelmassa ei ollut tällä kertaa jalkapalloa, vaan ihan muuta.

Mailapelikisalla aloitettiin ja sen jälkeen siirryttiin muurinpohjalettujen paistamiseen ja syöntiin. Tässä oli selkeä tehtävänjako - minä paistoin ja pojat huolehtivat syömisestä. Jonotus paistopaikalla oli välillä kova.

Viidakossakin ehdittiin rymyämään ja pistettä leikkimään, kunnes todettiin kellon käyneen taas liian nopeaan - kuten Jaakko autossa totesi. Niinhän siinä aina käy kun on kivaa.

Tänään pelattiin siis Speedmintonia ja kisatulokset muodostuivat seuraaviksi. Rene otti tiukan koitoksen jälkeen palkinnot kotiin.

1. kierros
  • Jaakko - Akseli 5-16
  • Monte - Robert 20-18
  • Juho - Julius 11-16
  • Joona - Rene 9-16
2. kierros
  • Akseli - Monte 15-17
  • Rene - Julius 16-14
Loppuottelu
  • Monte - Rene 13-16
( Photos by JSS © 2008 )

Tunnisteet: , ,

19:21 | |

torstai, syyskuu 11, 2008 

Potat käyttöön

Kaikki Suomen vanhemmat! Nyt tulee tärkeää asiaa. Jos ette vielä ole opettanut lastenne käyttämään tätä, niin kannattaa jo heti huomenna ottaa asiaksi. Nuppi siis  suojaan. Tässä vankkaa tietoa. Ja tässä lisää.

Kaikille lapsille - ja aikuisille myös - pyöräilykypärä päähän kaikille ajoreissuille. Kotona se ei auta mitään, repussa se ei auta mitään. Kypärä pitää olla päässä, oikein säädetty ja asianmukaisessa kunnossa. Meillä on näin. Hyvä että oli näin.

Tänään ostin pojalle uuden kypärän rytinässä murtuneen tilalle. Edellinen palveli kaksi viikkoa, mutta hoiti hommansa. Kypärän ansiosta pää säilyi ehjänä - käsi ja jalka saivat lähinnä vain asfaltti-ihottumaa. 

Päivän toinen vinkki koskee lapsen kännykän kuljetustapaa. Suosittelen lämpimästi vetoketjullista taskua. Puistoja ei ole mukava viimassa koluta ja liittymän sulkeminen, avaus sekä sim-kortin uusinta myös maksaa - puhumattakaan uudesta puhelimesta. 

Tässä siis tämän viikon omakohtaisten kokemusten anti.

Tunnisteet:

23:21 | |

keskiviikko, syyskuu 10, 2008 

Pallon pyörteissä

Aivan mahtavaa jalkapalloviihdettä illan MM-karsintaottelussa Suomi-Saksa. Harmi vaan, että voitto EM-kakkosesta jäi niin pienestä kiinni. Kaikesta huolimatta hieno peli ja kun moneen viikkoon oli aikaakin istua sohvalle katsomaan. No, itse asiassa se aika nyt vaan otettiin.

Ennen vitoskanavan pariin siirtymistä oli ohjelmassa - mitäpäs muuta - jalkapalloa sangen vapaamuotoisten harjoitusten muodossa ( 98 )  ja heti perään kesän viimeisen ottelun tuomarina juoksemista ( 99 ). Molemmille Kaukajärven junnuryhmille lyötiin näin sinetti tälle kaudelle ja homma on viimeisiä päätöstilaisuuksia lukuunottamatta paketissa.

99-ryhmä on jäänyt näissä blogi-teksteissä lähes täysin varjoon, mutta samaan tapaan sielläkin harjoituksia pyöritetty kuin vuotta vanhemmissa. Eräällä tavalla kyseessä on ollut joukkueen toiminnan polkaiseminen käyntiin niin, että jatkossa pyörä jatkaisi kulkuaan omin vetäjävoimin eteenpäin. Ja sehän jatkaa. Ohjaajat on nyt koulittu ja keväällä homma jatkuu näiden voimin.

Nuorempien kanssa toimiminen on vaatinut taas paluuta opetusmalleissa muutamaa vuotta taaksepäin, joka on tuonut oman mielenkiintonsa asiaan. Hieno ja vähän erilaisempi ryhmä kuin nuo vanhat konkarit. Nuoret innokkaat lupaukset tänä kesänä olivat: Ali, Julius, Zeineb, Oona, Robin, Totte, Markus, Melissa, Santeri, Erkki ja Joonas.

 

Tunnisteet:

23:11 | |

tiistai, syyskuu 09, 2008 

Lyökö läpi?



Sulkapallo on tuuliherkkyytensä vuoksi halleissa pelattava laji. Tennis taas vaatii verkon ja kentän. Nyt on tarjolla mailapeli, jota voi pelata ulkona lähes missä tahansa ja milloin tahansa. Sopii kaikille - Speedminton.

Pallo voi saada kovakätisellä lyöjällä kyytiä jopa 290 km/h. Uudentyyppisen sulkapallon - speederin - voi varustaa valoampullilla jolloin peli jatkuu hämärässäkin. Kentän saa helposti pystyy mihin tahansa ja nopeasti. Tuuli ei sulkapalloa hetkauta ja tuntuu hauskalta touhulta - kokeiltu on.

Tässä on hyvä hauskanpito-peli kaupungin puistoihin ja rannoille. Tarvitaan vain jonkin verran sitä tyhjää tilaa, jota nykypäivinä pyritään koko ajan vain "tiivistämään" pois. Näihin hommiin niitä puistoja tarvitaan. Koska nähdään ensimmäiset pelaajat Näsijärven "rantapuistossa"? Vai ehtiikö kaivinkone ensin?

Tunnisteet: , ,

17:02 | |

maanantai, syyskuu 08, 2008 

Kausi

Jalkapallokauden viimeinen peli pelattiin Pirkkalan Killon nurmella. Outo ja vaikea pelialusta kivisten kenttien miehille. Hallintaa, paikkoja, takaiskuja - tappio viime metreillä. Ja olihan pelissä jotain muutakin erikoista.

En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Takkiin saanut Kaukajärven joukkue hurraa ja tuulettaa pelin jälkeen kuin mestaruuden voittanut. Onko tässä peli-ilon multihuipentuma?

Nyt herää kysymys siitä, mitä on voitto? Jos numeroilla hävitään ja huuma lyö silti vastustajan lähtemään hiljaisina kotimatkalle. Outoa.

Läpi kauden on joukkueen kanssa menty tasaisesti ylöspäin joka suhteessa. Nyt kun kauteen lyötiin lopullinen niitti, ollaan kivuttu ihan uudelle tasolle. Toisaalta kaksinolla voitto ei riitä, vaan halutaan pelata paremmin - toisaalta tappio peli-ilon ja kovan yrittämisen jälkeen on riemua synnyttävä tapahtuma.

Loppukaudella on tapahtunut siirtymistä sille rajalle, jossa voitto ei itseisarvo. Peli-ilon, halun ja tahdon merkitys on hukuttanut voittamisen mahdin - tuon tarpeen josta voi tulla pakonomainen mielle. Suuret voitot eivät ole listalla ensimmäisinä. Siellä ovat ilo, halu ja tahto. Vasta sitten on vuorossa iso V.

Tässä yhteen koottuna Kaukajärven kausi numeroiden valossa:

16 poikaa
25 harjoitusta
17 peliä
10 voittoa
2 tasapeliä
5 tappiota
55 tehtyä maalia
35 päästettyä maalia
20 senttiä vettä kentällä ( ukkoskuuro )
2 käytettyä kylmäpussia
10 kentälle raahattua maalikehikkoa
34 ojasta poimittua palloa
2 hukkunutta palloa
3 tilalle löydettyä palloa

2310 minuuttia aitoa jalkapalloa... Kiitos pojat.

( Photo by JSS © 2008 )

Tunnisteet: , ,

22:33 | |

maanantai, syyskuu 01, 2008 

Kohti täydellistä voittoa

- Huono peli.
- Miten niin? Kysyin.
- 2-0 ei riitä täydelliseen voittoon.

Niinpä niin. Olkahinen oli tullut kauden viimeiseen kotipeliin Kaukajärven palloilustadionille. Paikalle oli saapunut noin 18 katselijaa. Aika paljon siis.

Olihan se vähän vaisu peli tältä joukkueelta. Johtuiko sitten huonosta valmistautumisesta ja lämmittelystä - josta saan syyttää itseäni ollessani taas kerran myöhässä työkiireiden takia - vai siitä, että jouduin taas toimimaan tuomarina ja hoitamaan vaihdot siinä samalla. Ilman opastustakin joukkue pelasi. Näistä lähtökohdista ajatellen siis ihan hyvin minun mielestäni.

Loppukaudesta on tultu siihen pisteeseen, että 2-0 voitto ei riitä. Hyvä vai huono, mutta joukkuehenki on ainakin korkealla. Kiekkopoikien piti välttämättä päästä mukaan ja jättää jääharjoitus väliin. Ja tähän ratkaisuun ei päädytty ihan helpointa tietä. Pallopeliin tullaan tahdon ja tunteen voimalla - halutaan. Ei enempää eikä vähempää. Hieno nähdä kun joku asia merkitsee oikeasti joillekin jotain. Ja suuresti.

Olkahinen sinnitteli yhdellä kentällisellä, sai pelata myötätuuleen ja ihan hyvin, mutta ei voinut tänään mitään. Tämä oli viimeinen kotipeli, eikä Kaukajärvi siis hävinnyt yhtään kotipeliään tällä kaudella. Kentällä kunnostautuivat erityisesti Akseli #93, purkamalla monta vaarallista tilannetta keskikentällä ja Jaakko #96, joka avasi hyökkäyksiä monta kertaa mallikkaasti.

Matkalla kohti täydellistä voittoa minulle riittää se, että joukkue on näin runsaslukuisena kauden viimeisissä peleissä ja into on tätä luokkaa. Ei se mitään, etsikää täydellistä voittoa, mutta minulle se on tämä joukkue. Se riittää.

Loppuun vielä muutama asiaan liittyvä ( lainattu ja ajankohtainen ) mietelause:

  • Tärkeintä ei ole voitto - vaan suvereeni voitto ( nimetön mietiskelijä... )
  • Tärkeintä ei ole voitto - vaan että Ruotsi häviää ( Ruotsi - Suomi maaottelun alla... )

Tunnisteet: ,

21:11 | |

 

Tikkoja vatsaan

Viikonloppuna vietettiin jälleen kesän viimeistä sunnuntaiostosten päivää. Paikallinen iso urheiluliike oli järjestänyt oikein telttamarkkinat tarjouksineen. Kävin katsastamassa josko löytyisi muutamia tarpeellisia kiekkovarusteita sopivaan hintaan. Pelimies kasvaa aina vaan. Miten siis reissulla kävi?

Parkkipaikan hakeminen kesti tolkuttomasti. Kun lopulta pääsin pelipaikalle, vallitsi alueella melkoinen härdelli. Ensimmäisen teltan kahlasin ruuhkassa läpi näkemättä jääurheiluvarusteita ja ohjauduin kassojen jälkeen pihalavan edustan sumppuun. Ihmismassan läpi ei päässyt kuin odottamalla ohjelman loppumista. Siis yhtä kidutusta - ihan lavallakin. Ensin hakattiin lekalla vatsaan ja heiteltiin sitten tikkoja - aivan oikein - vatsaan. Duudsonien show oli pakko kärsiä loppuun ennenkuin luovinta eteenpäin voi jatkua.

Isompi teltta oli nyt täysin tukossa, joten luovuin siitä ajatuksesta ja suunnistin liikkeen ovesta sisään. Kassoilla oli kymmenien metrien jonot ja tie kiekkovarusteiden luo näytti olevan täysin mahdoton tehtävä. Luovutin siis tällä kertaa ja ostokset saivat jäädä odottamaan. Olisiko mitään löytynytkään?

Käytetyillä oranssin värisillä kiekkohousuilla on nyt kova kysyntä. Paikallinen käytetyn tavaran myyjä - kiekkobussi - ihmetteli myös porkkanahousujen menekkiä ja tarjosi edellisviikolla eioota. Yleensä mustia housuja on kuulemma mennyt eniten. Onko siis tänä syksynä menossa isompi virta muista joukkueista Tapparan suuntaan?

Tunnisteet: , ,

09:57 | |