sunnuntaina, marraskuuta 06, 2005

Ensimmäiset sarjapelit

Joskus harjoituksissa voi tulla loppua kohti nouseva tunne siitä, että nyt toiminta ja tuntemukset ovat sitä mihin pyritään. Lauantain harjoituksissa saatiin maaginen veto päälle. Ei järjestyshäiriöitä... energiaa riitti ja tekeminen oli hauskaa.

Oliko lauantain energisyys alkusoittoa sunnuntain aamupäivän väsyneelle alavireelle. Ensimmäisessä pelissä luisteltiin tahmeasti ja muutaman pojan olisi voinut lähettää takaisin kotiin nukkumaan. Maalivahtipeli kuitenkin toimi ja esitys oli parempi kuin viikko sitten samaa joukkuetta vastaan. Ainakin siinä mielessä oli otetta parannettu.

Päivän toinen ottelu pelattiin melkein samantien. Paitoja vaihdettiin kopissa kiireellä oikean värisiin. Olisiko jo aika saada ennen sarjan alkua kaikilta joukkueilta tiedot siitä, minkä värisiä paitoja kenelläkin on käytössä? Ja tämä tieto pelilistoihin? Näin säätyisi aikaa ja vaivaa, joka nyt menee ihmettelyyn... varsinkin kun ottelupäivinä ohjaajilla on sata muistettavaa asiaa.

Toiseen koitokseen oli osa pelaajista saatu hereille ja ihan hyviä suorituksia nähtiin. Parempia oltiin - vahvisti myös katsomovalmentaja - mutta niin vain numerot kääntyivät. Katsoin ottelukellosta ajan 19:59 ja... klop! Vastustaja teki voittomaalin sekuntia ennen loppua. Hyvä peli, huono tulos.

Vähän mietitytti toisen pelin aikana se, että sain pojilta kolme kertaa kysymyksen: Joko peli pian loppuu? Vaihtoaition takana leikittiin myös sotaa, ratsastettiin keppihevosella ja suoritettiin liukuleikkejä. Selvästikään pelaaminen ei ollut kaikilla tänään ensimmäinen kiinnostuksen kohde.

7-vuotiailta ei voi aina odottaa täydellistä panosta ja keskittymistä pelaamiseen. On myös oltava tarkkana ettei vaadita liikaa, ja ettei peleistä tule liian vakavaa puuhaa. Lapsen on saatava leikkiä ja liika paineen alla toiminen voi johtaa siihen, että homma ei enää maistukaan.

Toinen joukkueemme otti molemmista peleistään voitot, vaikka toisessa pelissä luvuista vähän kiisteltiinkin, oliko kyseessä sittenkin tasapeli...? Aikuiset saavat välillä kädenvääntöä aikaiseksi.

Oma joukkue on vielä voitotta, mutta muutaman hienon pelin perusteella usko on edelleen vahva. Kun kaikki osuu kohdalleen, kuka tahansa talven vastustajista on voitettavissa. Ja olen tässä ihan tosissani.

Ei kommentteja: