maanantaina, lokakuuta 30, 2006

Puurot kupista

Sunnuntain ensimmäiset sarjapelit herättivät muutamia kysymyksiä.

Onko pelitapahtumia liikaa? Onko miniturnauksen toinen peli liikaa? Yleisiä havaintoja nyt ja viime kaudelta 8-vuotiaiden jääkiekon parista...

Ensimmäinen kysymys. On, jos...

...kilpaileminen ja tulosten tavoittelu ovat tärkeämpiä kuin asioiden harjoittelu. Harjoituksissa päästään suurempiin toistomääriin kuin pelitapahtumissa, joten samassa ajassa opitaan ja saadaan yksilön kehityksen kannalta enemmän hyötyä. Harjoitus on siis vähintään yhtä tärkeä kuin peli. Tästä huolimatta sekä jalkapallon ja jääkiekon puolella pelitapahtumiin osallistutaan paremmin kuin harjoituksiin. Miksi?

...liika kilpailu luo lapselle paineita, jotka voivat olla tälle kasvuvaiheelle haitallisia - 7-9-vuotias on löytöretkeilijä joka ei tarvitse painostusta, ärhentelyä ja moittimista. "Lasta ei pidä karaista kilpailuttamalla", totesi psykologi Tuovi Keränen Tampere-talon seminaarin puheenvuorossaan.

Toinen kysymys. On, koska näyttää...

... että osa vanhemmista haluaa tapahtuman päätökseen mahdollisimman pian ja kotimatkalle. Tuplaottelut sovitaan pelattavaksi "putkeen". Meillä tauko kuitenkin pidettiin. Luistimet pois, tankkaus ja hetken lepo "puolimatkassa" ovat ehkä paikallaan kun pelataan 4x20 min jääkiekkoa.

... että tauonkin jälkeen oli toisessa pelissä havaittavissa selkeitä väsymisen merkkejä poikien otteissa. Palveleeko tämä toinen peli ketään? Jos katsotaan ensimmäisen kysymyksen vastausta, tullaan ajatukseen että pelin pitäisi palvella harjoittelua. Kun tähän lisätään tosiasia, että mitään harjoitusta ei tulisi jatkaa jos harjoitettava ( 8v poika ) on väsynyt tai ei jaksa keskittyä. Harjoituksesta ei saada hyötyä ja huono keskittyminen ruokkii myös vaaratilanteita.

Yhteenveto ja loppupäätelmä olisi: Vähentäisin pelien määrä. Lisäisin vastaavasti harjoitusten määrää. Jättäisin tuplapelit turnauksiin. (... jos olisin asioihin vaikuttamaan pystyvä päällikkö... )

Kilpailu on kuitenkin kova juttu ja iloinen asia. Sunnuntaina oli vieraaksi saapunut Ilves...

Säkenet pelasi kauden parhaan pelinsä sunnuntaina, johti Detroit A:ta vastaan jo 4-1, mutta joutui lopulta tyytymään tasapeliin 4-4. Hyökkäyspeli toimi ja kova yritys teki pelistä mukavaa katsottavaa. Puolustus vähän unohtui varsinkin toiselta ketjulta joka puski innossaan neljän "hyökkäysintoisen" kirvesrinnan voimin vastustajan maalille hässäköimään.

Toiseen peliin lähdettiin väsymyksen jo painaessa, mutta loppujaksolla saatiin luistinta vielä kulkemaan ja luvut kaunisteltiin numeroihin 3-6. Detroitin B oli tänään A.

Tihulainen oli käynyt toisen pelin aikana kopissa ja levitellyt joukkueen maalivahdin kalliit varusteet pitkin koppia ja käytäviä. Maskia ja hanskaa keräiltiin kaukalon vierestä, suojuksia ja paitaa sisätiloista.

Sellaisia vieraita tällä kertaa. Kuin sadun karhut ( ilvekset ) jotka söivät ensin puuron ( veivät pisteet ) ja sekoittivat vielä sängynkin ( varusteet )...

Ei kommentteja: