Yksikin harjoituskerta selventää ajatuksia ja auttaa ymmärtämään että asiat eivät ole aina niin helppoja miltä ne katsomosta näyttävät. Toisaalta tulee myös ymmärrystä siitä, miksi se on niin kivaa että sitä jaksaa tehdä neljä kertaa viikossa.
Ammattilaisten vetämänä luisteluharjoituksia, kiekonkäsittelyä, syöttöjä ja laukauksia. Lopuksi peliä ilman vaihtomiehiä niin että kieli roikkuu lähes jäänpinnassa kuivana kuin Saharan hiekka. Viikonloppuna tuli kokeiltua. Kiitos tilaisuudesta.
Ehkä tästä voi kehitellä lisäkuvioita siirtyä välillä taas jääpelien pariin - pitkän ( liian pitkän ) tauon jälkeen. Ainakin yhdellä peliryhmällä on tarvetta lisämiehille. Mutta odotetaan nyt ensin alaselän jumin avautumista ja tunnetta siitä, että omistaa jalat - eikä kahta halonpalaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti