Javanaisen huimaan maalimäärään kukaan ei ole pystynyt. Maalin tekemiseen ja laukomiseen tarvitaan taitoa, mutta tässä tapauksessa on yksi asia ylitse muiden. Pelivuosinaan Javanainen laukoi, laukoi ja laukoi. Aina ja joka paikasta. Maaleja ei voi tehdä ilman laukauksia ja mitä enemmän niitä on, sitä useammin myös maalivahti ohitetaan.
Maalintekijä ja laukoja tarvitsee ympärilleen myös muita pelimiehiä, jotka pystyvät luomaan otolliset laukaisupaikat näille huimille maaliveikoille. Javanaisella oli onni saada vierelleen mm. Kari Makkonen ja Vellu Ketola - joista varsinkin viimeksi mainittu pyöritti kiekkoa urakalla maalitykki Javanaiselle.
Javanaiselta lämäriä lähti jatkuvalla syötöllä, kun Ketola ei lyhyellä tikullaan juuri lyöntilaukauksiin lähtenyt. Pieni maila voimakkaissa käsissä venyi kuitenkin taiturimaisiin pyörityksiin joista myös ketjukaverit saivat nauttia pisteiden muodossa.
Taitavinkaan pelimies - ei Ojanen kuin Javakaan - ole aivan yksin takonut suuria pistemääriään. Joukkuepelistä kun on kyse, on myös ketjukavereiden taidolla erittäin suuri merkitys näiden käsittämättömien tehojen syntymiseen. Heillä on ollut suuri onni tämän asian suhteen.
Toivottavasti ennätys vielä rikkoutuu tämän kevään aikana. Poika ainakin haluaisi nähdä sen. Saadaan lisää keskusteltavaa, sillä tilastot ovat urheilun suola - ja turhista turhimpia.
Lopuksi. Muistakaa junnut. Laukauksia, laukauksia, laukauksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti