Luova toiminta joukkueurheilussa voi olla yksilön tai koko joukkueen malli. Liian tiukka kurinalaisuus ei salli luovuutta. Urheilijoiden kohdalla on puhuttu yksilöiden vapaudesta olla omia persoonia. Lähinnä kai kyse on ollut siitä, miten vapaasti voi toikkaroida pelikenttien ulkopuolella, mutta miksei tätä vapautta voisi sen sijaan toteuttaa kaukalossa?
Jo hyvin nuorilla pojilla on omat erityispiirteensä luistelussa, kiekonkäsittelyssä, pelikäsityksessä... Perusasioista ollaan yksimielisiä, mutta... Maailma on täynnä erilaisia valmentajia, toisistaan poikkeavia tapoja pelata jääkiekkoa. Mikä niistä on oikea tapa? Voi olla monta oikeaa tapaa...
On varmasti kaikkein hedelmällisintä jos pelaaja löytää oman tapansa toteuttaa itseään. Liika muottiin ajaminen voi viedä pelaajalta sen oman luontaisen pelinäkemyksen. Näin karsitaan ainakin osa luonnollista alkuvoimaa jonka kautta taito ja suuret urheilusuoritukset syntyvät.
Luovuus on toisin ajattelemista. Kehittääkseen jotain uutta, on vanhat normit rikottava. On uskallettava mennä totutun, kielletyn rajan yli ja kehitettävä uusi ajatusmalli tai toimintatapa. Vanhan kaavan mukaan ja tiukasti rajoja asettamalla uutta ei synny.
Persoonille voisi antaa sijaa jo pienestä pitäen. Kuka menee sanomaan, että joku toimii, tai pelaa väärin...? Kyse voi olla uudesta tavasta nähdä asia. Luovuus vaatii tilaa ja sen kautta syntyy uutta, parempaa ja nautittavampaa peliä.
Luovuuteen liittyy myös ajatuksen vapaus... kyky olla avoin erilaisille vaikutteille. Mieleen tulee visio tulevaisuuden jääkiekosta 20 vuoden kuluttua. Tämän esitti syksyllä järjestetyn kurssin vetäjä...
Jääkiekosta katoavat puolustajan ja hyökkääjän roolit... on vain pelaajia jotka pystyvät suoriutumaan molemmista tehtävistä. Peli elää vaiston ja tilanteen mukaan... paikka ei sido pelaajia ja liike on entistä sujuvampi...
Mielenkiintoinen ajatusmalli...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti