Polveileva matka 98-syntyneiden junnujen pelikentillä ohjaajan ominaisuudessa - tapahtumia ja ajatuksia...
Pojan urheiluharrastusten myötä tuli ajatus kirjata näiden vuosien tapahtumia. Pöytälaatikkoon kirjoituksia tuskin olisi syntynyt tähän tahtiin, joten yhtenä hyvänä vaihtoehtona tarjoutui nykyaikaan nivoutunut julkinen blogi. Helppo pitää yllä ja jakaa luettavaksi - ja yksikin vakituinen lukija potkii uutta tekstiä putkeen.
Keskeisin ohjenuora oli aihepiirissä pysyminen, josta poikkeminen tuo joskus tarvittavaa vaihtelua. Kasvava poika voi lukea näitä kirjoituksia aikuistuttuaan - ihmetellä, naureskella tai olla lukematta. Mahdollisuus lukemiseen on, sillä nettimuodon lisäksi tekstit tullaan tekemään jossain muodossa myös kirjaksi.
Mukana on henkilöitä, ajankuvausta, näkökantoja sekä kannaottoja aiheen puolesta - tai vastaan. Koska blogimuoto on julkinen, jokaisella lukijalla on mahdollisuus poimia oma osansa kirjoituksista. Otteluselostukset, harjoitustuokiot, samaistuminen ohjaajan tai samanikäisen lapsen maailmaan voivat olla kiinnostavia elementtejä.
Suhtautuminen lasten ja nuorten urheiluun on positiivinen, mutta epäkohtiakaan ei sivuuteta koska sitä ei tee elämäkään. Blogin nimi ei välttämättä tarkoita vain jääkiekkokaukaloa, vaan myös elämänkaukaloa josta välillä poimitaan herkkupalat ja toisaalta taas ryvetytään.
Blogi on siis yksityisen henkilön mielipiteitä, eikä se edusta minkään kirjoituksissaan esiintyvän urheiluseuran virallista kantaa, eikä ole minkään seuran virallinen joukkue- tai fanisivusto.
Ainoa asia jonka taakse blogi asettuu, on lasten ja nuorten urheilu. Julistuksen, paatoksen ja tarkastelun lisäksi asiaan pureudutaan huumorilla, joka ei tekstistä aina hyppää silmille, sillä hymiöitä ei käytetä. Lukijan on itse löydettävä nämä "kukkaset", joita länsirannikolla syntynyt jäyhä huumorintaju kasvattaa.
Tässä viralliset prinsiipit. Kaukaloblogi jatkaa omaa elämäänsä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti