sunnuntaina, helmikuuta 19, 2006

3 vs 3

Valmentajien jäällä otettiin viikonlopun päätteeksi peliä 3 vs 3. Heikko osanotto, mutta hiki tuli kummasti pintaan ja pelata sai koko ajan. Joku ei pidä, minulle sopii mainiosti. Yleensä vauhti kasvaa aina pelin loppua kohti, vai onko se sitä että muilla hiipuu? Yleensä ensimmäiset 30 minuuttia on vaikeaa saada konetta käyntiin vaikka kuinka yrittäisi polkea.

Kopissa puhuttiin naisten olympiakiekkoilijoiden tavasta käyttää ristikon lisäksi myös hammassuojia. Vaikka kontakteja ei sallita, voi tärähdys esim. laitaa tai jäätä vasten iskeä hampaille, ristikosta huolimatta. Ehkä siinä syy. Näin kävi sunnuntain pelissä yhdelle joukkueemme pojalle. Onneksi kyseessä oli kuitenkin vain pieni kolaus, ei sen pahempaa.

Myös toista asiaa pohdiskeltiin ennen jäälle menoa. Junnujen pelit ja vanhempien suhtautuminen niihin. Mutta tästä aiheesta toisella kertaa lisää, sillä Suomi jatkaa Kanadaa vastaan toisessa erässä.

Ei kommentteja: