Yle2 lähetti illalla lisäjakson HPK:n junnuja seuranneeseen dokumenttiin ajatuksella - "pari vuotta myöhemmin". Siirryttiin vaiheeseen, jossa junnujen B:stä yritetään ponnistaa A:han. Iso loikka. Moni lopettaa jääkiekon tässä vaiheessa - niinkuin nämäkin pojat joita kuvattiin. Homma loppuu totaalisesti ja vähän katkeransävyisenä. "Taidan lopettaa kokonaan".
Niinhän siinä tulee käymään. Loppu tulee ennemmin tai myöhemmin, mutta sitä odotellessa voi lukea vaikka satiiria SM-liigasta. Pitkäänkö kestää Harakanpojan lento?
Olen itsekin miettinyt siirtymistä kokonaan huumoriosastolle. Kantaaottava kirjoittaminen vaatii aina "taakkansa kantamista", mutta voihan yksipuolinen huumoripläjäyskin käydä pitkän päälle raskaaksi. Onko avainsana sittenkin monipuolisuus ja vaihtelu? Niin kirjoittamisessa kuin harjoittelussakin... ja satiirihan ei ole pelkkää huumoria, vaan mukana on kritiikin siemen. Sopii minulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti