Kaukalo ja nahkakuula

Kirjoittaessa voi tulla tahattomia kömmähdyksiä. Sanat tai ajatukset menevät solmuun. Sattuu sitä joskus ammattilaisillekin. Kuunnelkaapa Anssi Kukkosen hauska selostuspätkä menneiltä vuosilta Tampereen omasta pojasta - Winnipeg?

Tunnisteet: Jääkiekko, Video

Poikavuosien pihapeleissä ehdoton tähti oli kuvassa näkyvä Porin Karhujen kasvatti, joka löi itsensä läpi Ässien riveissä numerolla 13. Iso musta. Jokainen poika halusi olla Vellu.

Tami sanoo uudessa kirjassaan:

" Vellu Ketola oli ilmiömäinen lahjakkuus. Nopeat ja vahvat kädet, katupojan luonteenlaatu ja kamreerin äly yhdistyivät tässä kaikkien aikojen suomalaissentterissä. "

Tekno-Kekon mielekäs maailmanhistoria taas kertoo seuraavaa. Liekö totta vai tarua:

" MM-kisoissa 1970-luvun alussa pelattiin klassikko-ottelua Suomi-Ruotsi. Kiekko oli kulmassa Ruotsin puolustaja Bert-Ola Nordlanderilla. Ketola syöksyi paikalle ja taisi kopauttaa ohimennen Nordlanderia, joka suoritti teatraalisen piruetin ja heittäytyi jäälle makaamaan. Ketolaa sapetti tuollainen näytteleminen, joten hän kumartui Nordlanderin viereen ja kuiskasi "kun tämä on ohi, saako neidiltä luvan tanssiin?". Nordlander koki ihmeparantumisen. Hän hyppäsi pystyyn ja alkoi nyrkkeillä Ketolan kanssa. Tuloksena jäähy Nordlanderille. "

Lisää Tekno-Kekon hulvattomia tarinoita jääkiekon ihmeellisestä maailmasta. Osa 1 ja osa 2.

Lapsuuden pihapelejä pelattiin myös kesällä ja sopiva paikka oli asfaltoitu yläpiha. Nykyajan hienoja katulätkävarusteita ei ollut, vaan maalivahdeilla oli pesäpalloräpylät ja vaahtomuovista leikatut polvisuojat ja hanskaan kiinnitetty kilpi.

Puumailojen lavat kuluivat asfaltilla hetkessä ohuiksi tikuiksi. Helpotusta saatiin kun 70-luvun lopulla kauppoihin ilmestyi muovisia irtolapoja. Niitä istutettiin puuvarsiin ja kuumennettuja lapoja taivuteltiin patterien välissä sopivaan muotoon.

Peleissä käytettiin tennispalloa ja välillä sitä haettiin autotallien katoilta ja naapuripihalta. Laukaukset viuhuivat ja eräänkin kerran maalivahti sai pallon suoraan suuhunsa. Maskia tai ristikkoa ei käytetty, joten poikkinainen etuhammas putosi asfaltille. Sillä kertaa pelit jäivät siihen ja "uhri" talutettiin pikaisesti kotiin.

Pienet takaiskut eivät haitanneet, sillä seuraavana päivänä pelit jatkuivat taas. Muutama päivän päästä oli maalivahtikin taas innokkaasti ruodussa. Ammottava reikä etuhampaan kohdalla. Ei uskonut vähästä.

Tunnisteet: Jääkiekko, Linkit

Urheileva lapsi tarvitsee paljon ravintoa kasvaakseen ja jaksaakseen liikkua. Huomasin tämän konkreettisesti viime viikolla yhtenä iltana. Joona söi illalla lämpimät ateriat kahteen kertaan - ensin omalla ajallaan ja toisen kerran pari tuntia myöhemmin kun tulin omista harjoituksista. Kun nälkä iskee...

Tunnisteet: Jalkapallo, Jääkiekko, Linkit

Pelisunnuntai. Vastassa oli kaksi Ilveksen joukkuetta kuten kaksi viikkoa sitten. Tällä kertaa peli kulki kaikilta osa-alueiltaan tasaisesti nousevissa merkeissä. Ensimmäisen koitoksen 6-1 häviön jälkeen toisen peliin lähdettiin yhä parenevalla ilmeellä ja tasoittava 2-2 osuma tehtiin pelin viimeisellä minuutilla. Positiivista.

Jos olisi pelattu vielä kolmas peli, vastaan olisi saanut asettua kuka tahansa sarjan joukkueista ja kovan vastuksen olisivat saaneet. Ilta yhdeksältä olisi voitettu jo Ilveksen liigajoukkuekin. Sen verran kova on pikajuna kun se saadaan vauhtiin - menee läpi laidasta jos toisesta - ihan viereisen hallin puolelle.

Ihan oikeasti... joukkueessa on valtava potentiaali joka odottaa kukkaan puhkeamista. Vaihtopenkillä huomasi hyvin mitkä asiat painottuivat kummassakin ottelussa. Ja mihin suuntautui energia. Mitä nämä kertovat meille?

Ensimmäisessä pelissä ei luistelu ja peli maistunut, mutta suut penkillä kävivät sitäkin enemmän. En ole koskaan kuullut sellaista kitinää vaihdoista missään pelissä. - Aina minä... se on ton vuoro. - En jää penkille. - Joko taas. - Just olin penkillä. Yksi uusi lisämies vähentää joukkueessa peliaikaa. Tämän asian selittämiseen meni koko peli.

Toisessa pelissä kitinää ei ollut, ja energia purkautui sinne kentälle. Alkukoitoksessa puhistiin pois viikonlopun paha olo, annettiin ärripurrille kyytiä ja lakaistiin "kitinäkalle" hartioilta penkin alle. Toiseen peliin lähdettiin pelaamaan vapautunein mielin. Ja se näkyi.

Illalla käytiin Joonan kanssa läpi päivän pelit. Kysymys kuului: - Mihin tekemiseen olit tyytyväinen tämän päivän pelissä? Vastauksena tuli juuri ne samat asiat mitkä mielestäni oli pojan pelissä hyvää. Ei tämä ole ensimmäinen kerta. Näyttää siltä ja voisin sanoa, että pojilla on aika hyvä käsitys siitä mitä kentällä pitää tehdä - ja mitä ei pidä tehdä.

Kaikki vain ei ole aina niin helppoa. Perustaitojen kehittyessä varmuus lisääntyy ja yrittämällä oppii. Tekemisen pelkoa ei saa vaalia. Epäonnistua saa ja pitää. Se on kaiken oppimisen alku. Yritä ja epäonnistu.

Tunnisteet: Jääkiekko

Kiekkoryhmä sai lisää sponsoreita ja sehän tietää tarrojen liimailutalkoita. Myös pelisukat saavat uusia koristeita. Niin sitä pitää. Lisää tukijoita mahtuu vielä. Nokia olisi kiva. Kustantaisi koko lystin?

Harjoituksissa oli vuorossa ehkä kauden löysävauhtisin sessio. Harjoitukset oli luonteeltaan staattisia ja kaikilla pojillakaan ei parasta panostusta löytynyt. Joona #77 oli tänään myös aika flegmaattinen. Poika on kuin isänsä - vaatii reilusti vauhtia ja herättelyä päästäkseen kunnolla hommaan mukaan. Sopiva alkulämmittely ennen harjoituksia ja pelejä voisi olla paikallaan?

Omista pelikokemuksista - niin jalkapallon, jääkiekon kuin salibandynkin osalta - on havainnot samansuuntaiset. Vaatii aikansa päästä "hereille". Salibandyn harjoituspeleissäkin kävi yleensä niin, että vastustaja johti alussa, mutta loppua kohti kun koneen sai käyntiin, tultiin takaa tasoihin ja usein voittoon. Yleensä iskin niitä maalejakin vasta pelin loppuvaiheissa.

Harjoitusten viimeiset kymmenen minuuttia mentiin vauhdilla. Viivalta viivalle ponkaistiin etuperin ja takaperin. Käännöksissä törmäiltiin kun linjat risteilivät. Riittävät palautukset ja taas uudestaan. Hyvinhän nuo pojat tuntuivat jaksavan, vaikka tämän ikäisillä ei kovin paljon tiukkoja "vetoja" kannata tehdäkään.

Säkenet sai uuden jäsenen, kun Oskari #? liittyi mukaan rinkiin. Elmerin #51 kaksosveli pääsee mukaan heti huomisiin koitoksiin. Tästäkö lähtee voittoputki? Maalissa huomenna Aleksi #32, molemmissa peleissä ja kentällä koko muu rähinäremmi - jos saadaan rähinä päälle.

Tunnisteet: Jääkiekko

Käsi ovenkahvalla ajelin torstain harjoituksiin. Ferrarin ovi ei pysy kiinni pakkasella. Repsikan puoleinen ovi taas ei suostu avautumaan. Matkustaja pitää poimia ja laskea kuskin oven kautta. Talviautoilun erikoisuuksia, mutta näitä kuumaverisiä Italian "ihmeitä" ei ole tehty pohjoisen hyytäviin olosuhteisiin. Oma vika kun näillä ajelee. Ostaisi Volvon.

Pakkasta oli reilu kymmenen astetta ja paikalle oli uskaltautunut kolme mitään pelkäämätöntä kiekkokarpaasia - Teemu #18, Samppa #55 ja ohjaaja Jan #21. Ja tämähän joukko ei kumarra ketään. Pikkupakkanen tuntui yllättävän leppeältä nyt, kun talveen on vajaa viikko totuteltu.

Vedettiin täydet harjoitukset, luistelua ja kiekonkäsittelyä, hyökkääjä-puolustaja-harjoitukset, luistelukisa ja lopuksi peliä. Oheistuotteita puuttui, mutta olin varautunut matkaan muutamin kiekoin. Näillä päästiin jo pitkälle.

Loistavia pelimiehiä oli tänään kaukalossa kaksin kappalein - itsehän en ymmärrä jääkiekosta mitään, mutta pojat. Viime viikolla kyllä valaistuin siitä, että sitä mustaa ( sinistä) kuminpalaa yritetään saada maalin sisään. Olen luullut että sillä käydään eräänlaista "hippaa". Jo vain, tähän oivallukseen meni kolme kautta. Mutta pojista lisää...

Edellispäivänä Samppa viihtyi kotijäillä kolme ja puoli tuntia! Ja taas innolla mukana. Aika karju, etten sanoisi. Meitä oli jäällä siis kaksi "porilaista" - ainakin juuriltaan. Sekö meitä innoittaa näihin "outoihin" tempauksiin?

Teemu, tuo kiekon kuljetuksen ihmelapsi. Oivalluksen mestaria on peleissä mukava katsella. Ja olosuhteita ei pelätä. Olosuhteet pelkäävät Teemua. Siitäkö ne railot jäähän iskivät? Teemun pelosta?

Joona oli tälläkin kertaa pulikoimassa ja sen jälkeen synttäreillä. Opettaja oli kehunut uintia ja ensi kerralla pääsevät kokeilemaan isoon altaaseen. Sitä ennen on kuitenkin viikonlopun jääharjoitus ja tammikuun toinen pelisunnuntai. Voittamaan lähdetään - kuten aina - mutta jos siihen ei ylletä, ei tunnu missään. Todelliset tavoitteet on ihan jossain muualla - ja niin pitkällä - että kun sen aika tulee, ollaan voittajia kaikki. Ihan kaikki.

Tunnisteet: Jääkiekko, Uinti

Tänään tuli otettua ensimmäiset kaarrokset talven luonnonjäillä. Joona on jo ehtinyt käydä, mutta oma kokemus oli ensimmäinen. Pojan kanssa otettiin tunnin harjoitukset, pääasiassa luistelua, mutta vähän kiekonkin kanssa touhuiltiin. Kisailtiin samalla talven perinteiset short track-kisat. Tasapeliin päädyttiin kun lähdöt jaettiin voitoin 1-1.

Maalit näyttävät kentiltä vielä puuttuvan, sekä asuinalueen pieneltä lähikentältä, että isommaltakin "areenalta". Olikohan kaupungin päätös sellainen, että nämä puistokentät jäävät ilman niitä maalejaan? Siltä vähän näyttää. Viime talvena piti taistella niiden valojen kanssa, nyt sitten tämä. Miksi aina näin?

Tampereella on alkuviikosta hiihtolatujen alikulussa kompasteltu soraan. Ladussa on mäen alla ollut "katkos". Ensi talvena kaupunki varmaan jättää ladut kokonaan tekemättä, koska asiasta on valitettu ja korvauksia vaadittu - malliin: kiekkomaalien poisto. Ei latuja, ei kaatumisia, ei korvausvaateita. Ensi talvena nähdään miten käy.

Tunnisteet: Jääkiekko, Urheilu

Mielenkiintoista seurata jalkapalloharjoituksia lintuperspektiivistä. Bremenin salivuorolla Ristinarkun koululla tähän on mahdollisuus, koska siellä on katsomoparvi toisessa kerroksessa. Ylhäältä näkee jalkapallon tekniikkaharjoitukset, pelit ja muut poikien tekemiset uudella tavalla. Tästä syystä kai katsomovalmentajia käytetäänkin.

Sunnuntaina mentiin taas puolitoistatuntinen vauhdilla ja touhussa näytti olevan tekemisen meininki. Pallo liikkui ja pojat ovat innolla mukana. Joonakin oli tyytyväinen harjoituksiinsa, vaikka yleensä vastauksena onkin: "meni huonosti" - yrittäen samalla pitää pokeri-ilmeensä. Velmuksi syntynyt.

Tohinaviikko jatkui maanantaina koululiikunnan luistelulla. X-littaa oli ainakin menty ja "luistelin kovaa..."-juttuja. Illalla vedettiin taas uimalassa tunti myyrää, selkää ja sukelluksia. Opettaja oli vaihtunut sitten viime näkemän, mutta samat aiheet näytti olevan.

Vauhdissa oli pojan pyyhekin unohtunut. Käytettiin tällä kertaa kuivaamiseen iskän verkkareita. Varsinkin viikolla mennään aina hoppu housuissa harjoituksiin, joten ei ihme jos jotain unohtuu. Onneksi muistettiin uimahousut. Muuten olisi iskälle tullut pyyhkeitä. Nyt niitä ei tullut, vaikka niitä ei ollut - pyyhkeitä.

Tunnisteet: Jalkapallo, Uinti

Liigassa oli vuorossa kuuma paikalliskierros, joten mikäs sen parempi paikka kuunnella ottelua kuin - sauna. Tällä kertaa kiinnosti Lukko-Ässät kohtaaminen ja lähetys kuuluu netin kautta. Mutta tarvitaanko lauteille siis PC ja nettiyhteys?

Työn puolesta on asiakkaalle viritetty nettipaneeli saunaan - lasiseinän taakse tosin - mutta kotioloihin se olisi sangen hankala ja kallis ratkaisu. Paneelien taakse voisi myös virittää kaiuttimet ja johdottaa ne olohuoneeseen, kuten ystäväni Järvenpäästä oli tehnyt. Hyvin soi. Kiinteät asennukset on helpompi hoitaa jo talon rakennusvaiheessa, joten ne kannattaa unohtaa. Ei ei - nyt on kyse toisenlaisesta tekniikasta.

Syyskuussa tuli lailliseksi myydä kotikäyttöön lyhyen kantomatkan FM-lähettimiä. Hankin omani Clas Ohlsonilta ja laite osoittautui hyväksi - ja halvaksi, alle 15 euroa. Piuha kiinni PC:n äänikorttiin, taajuus näyttöön, nettiradio päälle ja kodin radiolähetin on valmis.

Kuuntelu onnistuu siis millä tahansa tavallisella radiolla. Tässä tapauksessa saunan seinällä roikkuu Grundig Hydros-malli, joka on vedenpitävä, ja jota voi käyttää vaikka suihkun alla. Hyvin on toiminut myös löylyhuoneen puolella, vaikka lämpötilat ovat enemmän kuin käyttöohje sallii.

Näillä välineillä lätkämatsin tai ihan minkä tahansa ohjelman seuraaminen onnistuu saunan lauteilla. FM-lähettimille ei luvata kovin pitkiä etäisyyksiä kuuluvuudelle. Ensisijainen käyttö onkin autossa, kun MP3-soittimelta halutaan saada musiikki tavallisen autoradion kautta kuuluville.

Kotikäytössäkin homma toimii, sillä etäisyys PC:ltä löylyhuoneeseen on yhdeksän metriä ja välissä on kolme seinää, joista kaksi betonia. Hyvin kuuluu. Paljon enempää tehoja laitteista ei löydykään, mutta yleensä tämä riittänee. Muuten alkaisi jo naapurikin radio raikaa.

Lähetys kuului hyvin, mutta ottelussa pisteet jäivät Äijänsuolle. Aikoinaan tuli Lukon kotihallissa vierailtua enemmänkin ja tauoilla piti käydä tankkaamassa paikallista hallievästä. Siinä jonossa seisoessani ihmettelin, miksi jokainen osti lihapiirakan makkaralla. Pelkkä piirakka ei kelvannut.

Totuus raumalaisesta lihapiirakasta selvisi kun pääsin jonon kärkeen ja kurkistamaan läpyskän sisälle. Lihapiirakassa - jota todella nimitettiin lihapiirakaksi - ei ollut mitään täytettä. Vain kuoret. Ostin siis omanikin makkaralla. Hyvä niin.

( photos by JSS © 2007 )

Tunnisteet: Ilmiöt, Jääkiekko, Netti, PC

Tänään oli vuorossa talven ensimmäiset jääharjoitukset - mikäli lehden tietoon on luottamista. Talvi kuulemma alkoi Tampereella nyt, sanoi "sääprofeettakin" ennustuksessaan ja osui oikeaan. Totta tosiaan, ihan reilu pakkanen iski aamulla vastaan lehteä laatikosta hakiessa.

Ihan oikeasti kausi on kääntymässä loppusuoralle, koska jo syyskuussa ensimmäisiä piirtoja otettiin. Vauhtia silti riittää. Joonallakin oli kopissa pää ihan märkänä. Kovasti poika kyllä totesi: "Ei ole hiki".

Keski-alueella otettiin pariharjoitus, jossa ensin syötellään vierekkäin toiseen päähän. Takaisin palataan toisen peruuttaessa ja toisen seuratessa. Naamat siis vastakkain ja kiekko liikkuu lavasta lapaan koko ajan. Ja taas ympäri.

Vähän oli rauhattomuutta tänään ilmassa ja kävipä jäähyboxin ovikin - jopa kahdesti ja samalle ukolle. Keinoja on otettava käyttöön jos häiriöistä kärsii muiden tekeminen. Kokonaisuutena edelliskausiin verraten häröilyä on ollut yllättävänkin vähän. Ollaan taas vuotta vanhempia ja se kyllä näkyy positiivisestikin täälläkin osa-alueella.

Tunnisteet: Jääkiekko

Yle2 lähetti illalla lisäjakson HPK:n junnuja seuranneeseen dokumenttiin ajatuksella - "pari vuotta myöhemmin". Siirryttiin vaiheeseen, jossa junnujen B:stä yritetään ponnistaa A:han. Iso loikka. Moni lopettaa jääkiekon tässä vaiheessa - niinkuin nämäkin pojat joita kuvattiin. Homma loppuu totaalisesti ja vähän katkeransävyisenä. "Taidan lopettaa kokonaan".

Niinhän siinä tulee käymään. Loppu tulee ennemmin tai myöhemmin, mutta sitä odotellessa voi lukea vaikka satiiria SM-liigasta. Pitkäänkö kestää Harakanpojan lento?

Olen itsekin miettinyt siirtymistä kokonaan huumoriosastolle. Kantaaottava kirjoittaminen vaatii aina "taakkansa kantamista", mutta voihan yksipuolinen huumoripläjäyskin käydä pitkän päälle raskaaksi. Onko avainsana sittenkin monipuolisuus ja vaihtelu? Niin kirjoittamisessa kuin harjoittelussakin... ja satiirihan ei ole pelkkää huumoria, vaan mukana on kritiikin siemen. Sopii minulle.

Tunnisteet: Jääkiekko, Linkit, TV

Tekojään Zambonilla oli taas vaikea päivä. Kaukalosta poistuessaan se sammui niin, että metri perästä jäi kaukalon puolelle. Ja käyntiin ei lähtenyt. Ei sitten millään. Romu saatiin kuitenkin lopulta pois, laidat kiinni ja harjoitukset käyntiin.

Säkenien vahvuus oli sama kuin viikko sitten - kaksi. Joona oli polskimassa, muista ei sen parempaa tietoa. Vajausta oli kyllä muistakin väreistä, joten harjoitukset vedettiin vain kahdessa pisteessä. Olin miettinyt toiseen päähän syöttömyllyn ja sitä mentiin.

Yksi keskelle estämään ja muilla syöttö kulkee ympyrän kehältä. Vaikka harjoitus näyttää aika staattiselta, kummasti siinä vaan lämpöä puskee pienelläkin liikkeellä. Muistan kun kurssilla vedettiin samaa rumbaa oikein tiukkaan tahtiin, niin johon tiesi tehneensä jotain.

Julius #5 kertoi vaihtopenkillä ylpeänä harjoitelleensa laukausta kotona lähes päivittäin. Nyt kiekko jo nousee. Loppusyksystä laukaus ei oikein lutviutunut ja neuvoin poikaa lomilla harjoittelemaan pihassa tai lähijäillä. Ilmeisesti tämä on jäänyt mieleen.

Jo kahdelta jalkapallokaudelta ja nyt myös jäältä tuttu Julius on sellainen tapaus, jolle voi antaa sekä kesän, että talven toiminnastaan täyden kympin. Jos mietin kuka on innokas oppimaan, harjoituksissa aina paikalla, kova yrittämään ja kehitys huomattava, tulee ensimmäisenä nimenä mieleen - Julius.

Treenien loppuun vedin vielä omat harjoitukset, aina siihen asti kunnes alkava kaukalopallopeli pakotti poistumaan. Toisen tunnin olisi voinut vetää putkeen. Poika oli uintiharjoituksissa, joten kaiken kaikkiaan on vähemmän huolehdittavaa, eikä kiire minnekään. Kun on vielä loistava sää ja jää, niin silloin ei voi sanoa kuin - Kiitos...

Tunnisteet: Jääkiekko

Tänään juhlapäivä ja yhdeksän vee!

Kuvassa neljän vanhana luistelukoulussa. Keltainen paita oli hyvä huomioväri, jonka ansiosta pojan tunnisti ryhmästä kaukaakin. Eräälle opettajalle väri oli vaikea pala. Oli kuulemma "Ilveksen väri"...

( Photo by JSS © 2002, 2007 )

Tunnisteet: Jääkiekko

Jäähallin kopin oviin ilmestyi vuoden aluksi nuuskan käytön vastaisia tauluja. Hyvä että asiaan puututaan. Voisi toimia vielä tiukemmin. Nuuskan käyttö on jääkiekkoa harrastavien parissa sangen yleistä ja ilmiönä yksi lajin imagoa harrastuksena laskeva asia. Tästä kirjoitti myös edellispäiväinen Aamulehti. Ongelman ytimen voisi juniorinäkökulmasta muotoilla näin: - Haluatko tuoda lapsesi harrastuksen pariin, joka opettaa hänet nuuskaamaan?

Kaukaloiden vaihtoaitioissa ja käytävillä tapaa usein näitä inhottavia "roiskeita", vaikka käyttö halleissa onkin kielletty. Kuulin tarinan ruotsalaisesta junnujoukkueesta, joka oli Suomessa ottelumatkalla. Pelien tuoksinassa näillä poikasilla oli tapana lähitilanteissa sylkäistä nuuskat vastustajan silmille. Ruotsissa käyttö on ilmeisesti vielä yleisempää kuin täällä.

Käyttäjiä olen tavannut jääkiekon parissa hyvinkin paljon. Jollain aikuisten kiekkovuorolla joku ryhtyi puuhiin kopissa jo ennen varusteiden pois riisumista. Liigapelien katsomossa rasioita pyöritellään auki. Pöyristyttävin tapaus oli aikoinaan luistelukoulussa, jossa yhdelle vanhemmista tuli nuuska mieleen kesken juomatauon. Vaihtopenkillä istui vieressä oma ja muitakin lapsia.

Toivottavasti nuuska ja muutkin urheilijalle sopimattomat aineet saadaan karsittua lajin piiristä. Seurat voisivat entisestään korostaa urheilullisia arvojaan ja ottaa asiaan kantaa. Eniten ihmetyttää nämä jääkiekon "ystävät", jotka rikkovat hallien käyttökieltoja, sekä ovat huonona esimerkkinä - nimenomaan nuorille. Kyllä suomalaisen NHL-tähdenkin pitäisi ymmärtää, minkä palveluksen hän tekee jääkiekolle antaessaan haastatteluja huuli "turvoksissa". Todella huonon.

Tunnisteet: Ilmiöt, Jääkiekko

Joonalla oli uimakoulupäivä ja Kalevan uintikeskukseen suunnistettiin. Keväällä laitos menee remonttiin vuodeksi ja uusi uhkea laitos avataan kun kaikki on valmista. Joonan uidessa katselin ikkunoiden läpi pihalle. Siellä ne uudet, betonista valetut altaat jo odottelivat täyttämistään - lumituiskussa.

Tunnisteet: Linkit, Uinti

Ilveksen kaato vaihtuikin pedon tukevaan niskapurentaan - ja jopa kahteen kertaan - 6-1 ja 8-0. Ensimmäinen peli napsahti muottiinsa jo ennen ensimmäisen minuutin täyttymistä. Kaksi maalia lähietäisyydeltä sisään.

Toisessa pelissä sinniteltiin vähän pidempään mukana, mutta lopussa tuli kylmää kyytiä. Puolustus ei toiminut ja hyökkäykset olivat yksittäisiä laitasyöksyjä, jotka välillä päättyivät kyllä syöttöön maalin edustalle, mutta vastaanottajaa sinne ei vain saatu. Taitotason nostaminen vaatii aikaa ja harjoituksia, harjoituksia, harjoituksia...

Yritystä kyllä löytyi, mutta joulutauon jälkeen on palattu takaisin nollapisteeseen. Nouseva käyrä romahti. Ensimmäisen pelin alkuun ei konetta saatu liikkeelle ja luistelu oli vaisua.

Herätystä voi kokeilla vaihtopenkiltä huutourakalla, mutta jos pojat opetetaan siihen, että peli kulkee vain huudon säestyksellä, sitä pitää harrastaa koko loppukausi - ja aina lisääntyvän määrän ja volyymin tahdittamana. Eikä se edes toimi pidemmän päälle. Ilveskään ei näyttänyt luottavan tähän tyyliin.

Ulkona suoritettava alkuverryttely on hyvä tapa karistaa unet silmistä. Olen lupautunut nämä hoitamaan jos päätös tästä tehdään vastuuvetäjien puolelta. Vanhemmissa ikäluokissa alkuveryttelyt ovat käytössä yleisesti. Ongelmana on myös varusteiden pukeminen ahtaissa kopeissa, jonne voidaan tunkea useampi joukkue samaan aikaan. Tuloksena voi olla kaaos.

Molemmat Ilvekset olivat tänään liikkeellä vain yhden ohjaajan voimin, ja kummankin joukkueen peräsimessä oli nainen. Myös nollapelin pelanneen joukkueen maalivahtina pelasi tyttö. Töitä ei ollut paljon, mutta Salla piti maalinsa tyylikkäästi puhtaana. Eräällä tavalla Säkenet joutui tänään naisten kampittamaksi. Pitäisikö nostaa joku äiti katsomosta vaihtopenkin taakse seuraaviin koitoksiin?

Tunnisteet: Jääkiekko

Talvi on viimein tullut ja loppuviikon harjoituksissa väkeä riittänyt. Koulukadulla keltaisia ja valkoisia oli lähes täysin miehityksin paikalla, punaisista vain Tony #16 ja Antero #29. Joonakin oli uimakoulussa pulikoimassa myyrää.

Tunnisteet: Ilmiöt, Jääkiekko, Linkit, TV

Iiro kumppaneineen soitti TV:ssä Mozartia. Mahtavaa. Kuuntelin. Tutkimusten mukaan jo 15 minuuttia päivässä kasvattaa älykkyyttä. Siis Mozartin kuuntelu.

Tasapainon säilyttämiseksi voi vastaavasti pyöritellä vartin päivässä vaikka AC/DC:tä. Merkintä tarkoittaa vaihtovirtaa/tasavirtaa, mutta tässä tapauksessa jotain ihan muuta.

For Those About to Rock (We Salute You ) - josta oli myös kyse sunnuntai-illan loistavassa elokuvassa The School of Rock - jossa Jack Blackin lisäksi esiintyi paljon taitavia junnuja, jotka siirtyivät sujuvasti opettajansa johdolla Mozartin parista sähköiseen maailmaan.

Musiikkia voi soittaa vaikka kitaralla - kuten kuvassa näkyvällä Thinline 99 Special-mallilla, jonka suunnittelin ja rakensin vuonna 99 - tai sitten tyytyä vain kuuntelemaan, kuten suurin osa meistä. Musiikki on myös osa urheilua. Jalkapallon myötä samba soi ja jäähallissa kajahtaa ennen aloitusta Hurriganes. Mitä olisi urheilu ilman musiikkia? Paljon köyhempää.

Urheiluareenoilla siis raikaa, mutta aina se ei tunnu hyvältä. Äänialan ammattilaisena ottaa välillä korvaan - varsinkin vanhojen hallien äänentoisto. Toivotaan että jatkossa kun uusia halleja suunnitellaan, kiinnitettäisiin huomio tilojen akustiikkaan ja äänentoistoon laatuun. Melua kyllä löytyy, mutta voima ei korvaa laatua jos särkee, kaikuu ja kumisee...

Viime vuoden huumaavin meteli lähti kevään finaalipeleissä Porin Isomäen jäähallista. Ja ilman äänentoistoa. Human voice.

( Photo by JSS © 2002, 2007 : "Thinline 99 Special" )

Tunnisteet: Jääkiekko, Linkit, Musiikki

Mediassa on viime päivinä käsitelty jääkiekon nuorten joukkueen heikkoa menestystä MM-kisoissa. Aamulehti viritteli keskustelua, mutta sitä ei ainakaan lehden keskustelupalstalle näytä syntyvän. Muutama päivä sitten Urheiluruutu oli kutsunut Erkka Westerlundin ja Alpo Suhosen haastatteluun aiheesta. Koko asiaa käsittelevän pätkän voi katsella tästä.

Tiivistettynä näiden kahden asiantuntijan viesti on, että tänä päivänä jääkiekon valmentamisessa ei osata ottaa yksilöitä huomioon. Valmentaja ohjailee vain joukkuetta ja yksilöiden ominaisuuksien kehittäminen monella tasolla kärsii. Nähdään vain joukkue, mutta kuitenkin suuri voimavara ja kehittämisen paikka piilee yksilöissä, jotka nyt hukkuvat massaan.

Haluttaessa kehittää yksilöitä - niin henkisesti, fyysisesti kuin taidollisesti - pitää myös ohjaajien tason nousta koulutuksen, sekä lisääntyvässä määrin ammattivalmentajien kautta. Vapaaehtoisvoimin ei enää pärjätä, jos halutaan mennä eteenpäin. Joukkuevalmentamisesta pitäisi siirtyä yksilövalmentamiseen joukkueurheilussa ja se vaatii valmentajalta uusia ominaisuuksia - yksilölähtöistä lähestymistapaa asioihin.

Olen haastateltavien kanssa täysin samaa mieltä näistä asioista. Ja mitä olen seurannut ihan nuorimpien ohjausta, on samoja merkkejä havaittavissa. Joukkueen menestyminen tuntuu olevan jo nuorten ikäluokkien merkityksettömissä otteluissa tärkeämpää kuin yksilön taidot, kehitys, monipuolisuus, sekä asennoituminen urheiluun ja elämään yleensä.

Tunnisteet: Jääkiekko, Linkit, Video

Bremen jatkoi vuoden alkuun harjoituksiaan nimikkeellä: Perustaito. Salilla mennään monipuolisesti ja sunnuntain iltapäivä päätettiin pelaten. Teemana näytti olevan koko pelitilan käyttö, pois syöttövarjosta ja syötön anto/vastaanotto. Loppua kohti pallo kulki ihan mallikkaasti.

Jalkapalloharjoitus käynnisti vilkkaamman jakson Joonan harjoitusrintamalla. Maanantaina oli vuorossa uimakoulun ensimmäinen sessio. Liukuja, sukelluksia ja leikkejä mentiin ohjaajan johdolla päästä päähän. Lopuksi vielä omatoimista pulikointia.

Nyt katselin touhua vain altaan reunalta - ainakin tällä kertaa. Tampereen kylmät vedet eivät houkuttele ja pahinta on aina kastautuminen - jopa huippu-uimareille. Siihen ei kuulemma koskaan totu ja sen voin kyllä allekirjoittaa. Onko muuten maisemien puolesta tylsempää lajia huipputasolla kuin uinti? Aina sama vedenpinta, pohja, köydet, laita... käännös ja taas samat näkymät. Päivästä päivään ja viikosta toiseen.

Tunnisteet: Jalkapallo, Uinti

Voi mahoton! Lumi pölisi kun mentiin keskiympyrää vauhdilla ympäri, eteenpäin ja taaksepäin, välillä suuntaa vaihtaen sirklaten. Useamman kierroksen jälkeen oli pakko ottaa breikkiä kun pää ei kestänyt kieputusta. Olo kuin Särkäniemessä.

Leftin miehelle on vastapäivään vaikeampi sirklata varsinkin takaperin ja näinhän se pojillakin meni. Aleksi #48 on kyllä huippumenijä suuntaan tai toiseen - ja miten päin tahansa.

Ohjaajilla oli kunto kovilla kun ympyrää piti rullata kolmen ryhmän kanssa. Kaukalon päissäkin kierreltiin, kuljeteltiin ja lauottiin. Lähes koko harjoitusryhmä oli tällä kertaa saapunut paikalle, vaikka onkin loppiaisen pyhät. Pitkän tauon jälkeen ollaan taas vauhdissa.

Tunnisteet: Jääkiekko

TPV teki syksyllä palautekyselyn seuran jalkapallotoiminnasta vanhempien, sekä seuratoimijoiden kesken. On positiivista, että kyselyjä tehdään ja niistä saatu palaute todella käytetään toiminnan kehittämiseen.

Olin mukana omalta osaltaltani kertomassa mielipiteitä toimijan ominaisuudessa - Kaukajärven Sorsien joukkueen ohjaajana. Toisaalta olin myös saamassa "todistusta" suoritetusta työstä. Arvosanat voi katsoa tästä. Kiitos vanhemmille.

Tunnisteet: Jalkapallo, Linkit

Torstain tekojääradalla Zamboni oli hajonnut. Onkohan jääkonetta käytetty tähän malliin? On nimittäin ihme on, jos tämän videopätkän menolla ei isompia vahinkoja koneelle tapahdu. Ja kaukalon laidatkin alkaa olla vaarassa.

Tunnisteet: Huumori, Jääkiekko, Video, Välineet

Päivän räntäsade sai vielä tämän viikon lomailevat pojat pelaamaan naapuriin katulätkää. Illan harjoituksiin mennessä sade oli muuttunut jo puhtaaksi vedeksi. Tekojäällä pidettiin vuoden ensimmäiset harjoitukset sateen tihkussa ja olosuhteet olivat muutenkin huonoimmat tällä kaudella.

Jääkone oli hajonnut ja jää sen mukainen. Jään ja ilman lämpötilojen ero oli tehnyt jopa ison railon keskelle kenttää. Sitä yritettiin kyllä paikkailla, mutta melko kehnoin tuloksin. Muutenkin kenttä oli luminen, nahkea ja kaikkea muuta kuin liukas.

Harjoituksia silti tehtiin, koska paikalle oli kaikesta huolimatta saapunut joukko poikia. Mehän emme pelkää mitään. Viimeiselle puolituntiselle kenttämiehet saivat ajettua edes jonkinlaisen jään "varazambonilla" - traktorin perään kiinnitettyllä "lanalla". Ongelmia esiintyi, sillä kuuleman mukaan kenttämiesten traktorinajotaito oli sangen kehno. Outoa...

Tunnisteet: Jääkiekko

Juha kirjoitti hyvää tarinaa Äiti-Venäjän junnukuvioista. Lukekaa mitä määriä Venäjän poika harjoittelee viikossa. Tässäkö on tie huipulle? Missä välissä käydään koulua ja luetaan läksyt?

Juttua oli eilen ja tänään. Samalla voi lukea myös omat kommenttini asiaan.

Tunnisteet: Jääkiekko, Linkit

Talvi on näyttänyt, että ilmastomme on tosiaan muuttumassa. Asiantuntijatkin ovat sitä mieltä, että leudot talvet tulevat jatkossa lisääntymään. Pakkasen ja lumen puute karsii myös luistelun ja hiihdon harrastusta entisestään, varsinkin eteläisissä maan osissa.

Mitä tilalle? Tulevatko uudet lajit korvaamaan perinteiset talviset liikuntamuodot. Hiihtoputket ja hallit auttavat tilanteessa, mutta niiden kapasiteetti on rajallinen. Voidaanko ilman luonnonjäätä ja -lunta tarjota harrastusmahdollisuuksia kaikille?

Aktiiviharrastus säilyy varmasti, mutta miten käy koko kansan hiihto- ja luistelutaidon? Taitojen rapistuminen taitaa jatkua - ja kiihtyä - entiseen malliin.

Tunnisteet: Ilmiöt, talvi, Urheilu

Uusi vuosi alkoi lähinnä lautapelejä perheen kanssa pelaten. Vuodenvaihde tarjoaa perinteisesti musiikkia, josta tuli katsottua uudenvuodenyön Madonna Confessions Tour . Vaikka Artisti ei musiikillinen suosikki olekaan, on myönnettävä että show on vaikuttava.

Toinen huippusessio oli Teeman Brian Setzer Orchestran konsertti Tokiosta. Swingin ja rockbillyn yhdistäjän vierailu jäi Pori Jazzeilla aikoinaan näkemättä - sääli sinänsä. Päivän kolmas ohjelma, harvinainen J.J. Cale dokumentti meni talteen kovalevylle ja tulee katseluun kunhan aikaa löytyy.

Vuoden alussa yleensä katsellaan taaksepäin ja muistellaan myös menneen vuoden huippuhetkiä. Tässä kolme sellaista 8-vuotiaiden junnujen parista. Tuloksilla ja voitoilla ei ole näiden kanssa mitään tekemistä. Enemmänkin kyse on ollut siitä, milä on tuntunut ja mitä on muistiin jäänyt.

Ehdottomana ykkösenä vuodelta 2006 muistissa on Kaukajärven Sorsien koko kesän jalkapallokausi. Toiminta sujui yhteistyön ja hyvän hengen osalta niin ohjaajien, vanhempien ja poikienkin kesken. Harjoituksiin ja peleihin oli ilo lähteä mukaan.

Yksittäisistä tapahtumista on jäänyt parhaiten mieleen joulukuun alku, kun Säkenet vieraili pelireissulla Lempäälässä. Tunnelma ja lataus oli kiekkotapahtumassa hyvä, kuten on ollut myös kahtena viime kautena samassa paikassa. Tässä käynnissä oli jotain erityistä "hohtoa", jota on vaikea kuvailla sanoiksi.

Kolmantena tulee listalla iso joukko jääharjoituksia syyskaudelta. Muutama "tapahtuma" voidaan lukea sarjaan: "pahnan pohjimmaiset" - mutta suuri osa harjoituksista on tuonut esiin ne seikat, joiden vuoksi tätä hommaa jaksaa vielä innolla tehdä.

Kun näkee opetettavan silmistä ja eleistä, että oppi halutaan omaksua niin suurella intensiteetillä kuin se ylipäänsä on mahdollista, on siinä jotain maagista. Kun tähän prosessiin vielä pystyy antamaan oman osansa - neuvonsa - ja näkee, että asia menee perille ja kehitystä tapahtuu. Siinä on paras motiivi ohjaajalle.

Uusi vuosi - tervetuloa.

Tunnisteet: Jalkapallo, Jääkiekko, Linkit, Musiikki