sunnuntaina, helmikuuta 04, 2007

Sunnuntain säpinät

Sentteri oli tänään loppuunmyyty kun Salamat ja Säkenet iskivät yhteen. Päästiin pelaamaan A-puolella, joten vanhemmilla oli katsomosta hyvät näkymät pelitapahtumiin. Ja nähtävää riitti, sillä Säkenet esitti kauden parhaita otteita. Vauhtia ja tapahtumia riitti. Viihdearvo ****.

Lataus oli huima heti pelin alusta alkaen. Luistin kulki ja tilanteita syntyi vastustajan maalille. Veeti #88 teki muutamia ilmiömäisiä pelastuksia Salamien maalilla. Välillä mentiin tasatahtiin päästä päähän, mutta Säkenien vimmalle ei tänään olisi mikään joukkue voinut mitään. 4-1 voitto tänään.

Ari esitti tällä kertaa tapahtuman parhaimman torjunnan. Lentävä kiekko liimautui "haskaan" vaihtopenkin päässä kuin kobran iskulla. Edessä loistava tulevaisuus veräjällä?

Ei Salamat kentälläkään huonosti pelannut, mutta vastus oli tänään niin kova. Toiseen peliin Salamat ottikin 6-2 voiton Roihuista, joten tyytyväisenä voivat nekin pojat kotiin lähteä.

Säkenien esitys oli ehkä joillekin yllätys. Ei minulle. Olen kirjoittanut aiemmin mm. näin:

4. joulukuuta:

"...Peli-ilmeessä oli jotain uutta irtonaisuutta. Ohjaajien puolesta tehtiin kaikki kuten ennenkin, mitään oleellista ei muutettu. Jatkettiin samalla mallilla. Joukkue koottiin uudelleen tänä syksynä ja mukaan tuli uusia poikia. Kaikki vie oman aikansa. Kiirettä ei ole, tärkeämpää on oppiminen kuin voittojen hamuaminen. Suunta on ylöspäin. "

17. joulukuuta:

"...Olivatpa tulokset peleissä mitä tahansa, varmaan on, että pojat kehittyvät jatkuvasti. Harjoitteiden taso on ryhmässä kuitenkin pääsääntöisesti niin hyvällä tasolla, että tuloksia näkyy lähes joka viikko. Kunhan piilevät voimavarat koko harjoitusryhmässä saadaan valjastettua ja suunnattua oikeisiin asioihin, tuleva talvi näyttää ihan hyvältä. Keväällä tullaan näkemään ihmeitä?... "

28. tammikuuta:

".... joukkueessa on valtava potentiaali joka odottaa kukkaan puhkeamista. "

Tämä päivä oli vain yksi kulminaatiopiste kauden aikana. Loppusyksylläkin oli hyviä peliesityksiä. Ensimmäinen merkki oli Lempäälän pelit, joissa Lekiä vastaan pelattiin tasapeli ja toinen voitettiin. KooVeeta vastaan taistelu loppuvuodesta oli melkein tämän päivän veroista. Silloin vastus vaan oli niin kova, että maalin tappioon oli tyytyminen.

Koko kausi on menty Mikan ja Juhan kanssa pelien ohjaamisessa omaan tekemiseen luottaen. Mitään ei nytkään muutettu, koska kehityksen merkkejä on kokoajan nähtävissä. Voitot ja tappiot eivät aina kerro kaikkea. Asioita pitää osata katsella oikealla tavalla.

Syksyllä liikuttiin tilanteessa, jossa joukkueessa oli uusia poikia, ei "vakituista" maalivahtia ja vaihteleva kehitystaso eri osa-alueilla, sekä teknisten taitojen, että poikien kesken. Tässä syyt heikkoon tulokselliseen esitykseen. Tilanne muuttuu kuitenkin koko ajan kehityksen myötä.

Niko #50 ja veljekset Elmeri #51 sekä Oskari #71 ovat päässeet hyvin ryhmään mukaan. Pitää vain olla kärsivällinen, nähdä muutokset ja merkit - aistia ilmapiiri. Ja ennenkaikkea uskoa siihen mitä tekee.

Tämän päivän peleihin kokeiltiin "salaista asetta". Ennen otteluiden alkua suoritettiin ulkona alkuverryttely. Ei sen dramaattisempaa, mutta tällä saatiin totaalinen "herätys" koko ryhmälle ja päästiin peliin mukaan alusta alkaen. Monissa aikaisemmissa peleissä näkynyttä flegmaattisuutta - nimenomaan ensimmäisissä peleissä ja niiden aluissa - ei nyt näkynyt.

Toiseen peliin ei saatu enää ihan samaa vauhtia päälle. Tämän vuoden ensimmäinen voitto purki latauksen ja kuten tämä kausi on taas osoittanut... pienet asiat ratkaisevat, tilanteet muuttuvat ja vain jatkuva arkinen tekeminen tuo tulosta.

Mitään ei rakenneta päivässä, ja tässä vaiheessa ei kannata niihin pelituloksiin liikaa tuijotella. Tärkeämpiä asioita ovat kuitenkin harrastaminen ja sen parissa viihtyminen. Ei tämä niin vakavaa ole. Tulosurheilu tulkoon sitten aikanaan.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

4.2.2007 Kuten kaukalo Blogin pitäjäkin toteaa Säkenien peli-ilmeessä oli tänään jotakin uutta ja lataus oli huima. Peli alkoi heti terävästi ja jatkui läpi koko pelin lieneekö syy hyvän valmistatumisen vai selkeästi muuttuneen pelin ohjaamisen.
Tuloksen tekemisestä sen verran, että ei vielä 14-15 ikäluokassakaan pääasiana saa olla tuloksen teko vaan hyvä taitojen ja joukkuepelin monipuolinen oppiminen. Tätä tulee tavoitella asteittain myös nuoremmissa ikäluokissa. Eli selkeä johdonmukainen valmennus Henkilökohtaisista taidoista joukkuepeliin step by step periatteella. Ideana tässä kommentissa on "että jätetään se varsinainen tuloksen teko sitten niille valmiille pelimiehille tuleville vuosille".

Jan kirjoitti...

Kiitos kommentista!

Olet tähän kiteyttänyt juuri ne asiat joita olen muutamassa kirjoituksessa tuonut esiin. Olen täysin samaa mieltä.

On varmaan junnujoukkueille yleistä se, että ohjaajille luodaan paineita ulkoapäin heti jos pelit eivät suju "tuloksellisesti" hyvin. Ehkä vanhemmilla ei ole riittävästi tietoa näistä asioista. Ottelutuloksien kanssa on helppo spekuloida...

Jos näihin tulosvaatimuksiin lähdetään vastaamaan "epäterveesti", yksilöiden kehittäminen jää helposti taka-alalle ja mielessä on vain niiden voittojen tavoittelu. Tämä malli ei tosiaankaan - ikävä kyllä - kulje käsi kädessä monipuolisten taitojen oppimisen kanssa.

Yleisesti ottaen kun vuosien varrella on näitä sarjoja ja turnauksia seurannut, monet ovat lähteneet tähän "tulosrumbaan" mukaan.

Me ei siihen ole lähdetty, eikä lähdetä jatkossakaan. Yksilöiden kehittäminen tulee ensin, ja ne voitot tulee jos on tullakseen.