HPK vei kannun ansaitusti. Ässistä ei ollut viimeisessä pelissä mitään vastusta. Loukkaantumiset, vammat, sairastelut ja pelikiellot verottivat joukkuetta toisesta ottelusta alkaen. Olisi ollut mukava nähdä ryhmä täydessä iskussaan loppuun asti.
Kakkoseksi jääminen ei joukkueen kannattajia tällä kertaa tuntunut pahemmin häiritsevän. Pelin jälkeisestä kannustuksesta Isomäessä ei voinut päätellä kumpi tässä oikein olikaan voittaja? Yleensä hopea hävitään, mutta nyt voi sanoa että se todella voitettiin.
Porin kuuluisalla torilla on tietolähteeni mukaan käynnissä kansanjuhla joukkueen kunniaksi. Tori on sivukatuja myöten täynnä, Lindholmin Olli valmiina esiintymään yhtyeineen ja joukkue tulossa kaupunkijunalla paikalle. Mikä sen hienompaa.
Mitalin väristä viis, tämä oli suuri voitto. Sain myös tilaisuuden tuntea oman patasydämeni sykkeen. Se on tallella edelleen... Kiitos, Ässät!
Lisäys: Juhlahumua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti